Paikkatietokanta
Myrskybongaus >> Projektit >> Paikkatietokanta
Taustaa
Suomen metsäinen ja mäkinen maasto aiheuttaa suuria haasteita ja vaikeuksia myrskybongaukselle. Teitä, peltoaukeamia, järvien sekä meren rantoja ja muita myrskybongauksen kannalta otollisia paikkoja ympäröi tyypillisesti metsä, joka vaikeuttaa luoksepääsyä, rajoittaa näkyvyyttä ja heikentää kyseisten paikkojen käytettävyyttä myrskybongauksessa.
Soveltuakseen hyvin myrskybongaukseen paikalta vaaditaan seuraavia ominaisuuksia:
- Mahdollisimman esteetön näkyvyys mahdollisimman moneen ilmansuuntaan ja mahdollisimman kauas.
- Helppo ja nopea luoksepääsy. Mitä lähemmäs pääsee autolla, sen parempi. Mitä lähempänä päätieverkostoa, sen parempi.
- Paikkaan pääsee luvallisesti kaikkina kellonaikoina ja kaikkina vuodenaikoina.
Kukin myrskybongari tuntee hyviä bongauspaikkoja kotiseudultaan, mutta tuttuja nurkkia edemmäs johtavilla myrskybongausmatkoilla paikkatuntemus heikkenee nopeasti. Moni hyvä havainto jää tekemättä ja moni upea valokuva ottamatta, koska kriittisenä hetkenä ei löydä paikkaa, josta olisi näköyhteis kohteeseen. Tavanomaisista kartoista voi yrittää löytää vihjeitä sopivan paikan etsimiseen, mutta karttojen tiedot eivät ole aina riittävän kattavia. Jokainen ns. chaseja eli myrskybongausmatkoja tekevä on varmasti törmännyt tilanteeseen, jossa otollinen ukkonen riehuu vain muutaman kilometrin päässä, mutta sitä ei pääse näkemään, koska tietä ympäröi loputtomalta ja läpitunkemattomalta tuntuva vihreä "ränni", jota myös metsäksi kutsutaan.
Esimerkkejä
Myrsky.com
Olli Haukkovaara on jo aiemmin aloittanut Myrsky.com-sivustollaan uraa uurtavan myrskybongauspaikkojen keräämisen ja dokumentoinnin. Vielä tuolloin paikkatietojen esittämiseen ei ole ollut olemassa Google Mapsin kaltaisi karttapalveluja, joten paikkatiedot on esitetty pelkkänä tekstinä. Vaikka paikat on jaoteltu alueittain, ja vaikka kustakin yksittäisestä paikkatiedosta on linkki erilliseen karttapalvelusivuun, paikkatietojen nopea hahmottaminen on kuitenkin vaikeaa. Tiedot itsessään ovat erittäin hyödyllisiä.
Google My Maps
Hakukonejätti Google julkisti 5.4.2007 Google Mapsin uuden My Maps-palvelun. Sillä on erittäin helppoa tehdä varsin monipuolisia karttamerkintöjä kirjoittamatta riviäkään koodia.
Seuraavat linkit viittaavat yksittäisiin myrksybongauksen kannalta enemmän tai vähemmän mielenkiintoisiin kohteisiin. Niiden dokumentointiin on käytetty em. Googlen My Maps -tekniikkaa:
Seuraava linkki viittaa kokeiluun, joissa on testattu My Mapsin soveltuvuutta myrskybongausystävällisten tieosuuksien dokumentoimiseen:
Tämä linkki viittaa kokeiluun, joissa on testattu My Mapsin soveltuvuutta sekä yksittäisten pistemäisten paikkojen että tieosuuksien dokumentoimiseen yhdessä ja samassa merkinnässä:
Ryhmätyö
Toistaiseksi ei ole mitään tarkkaa tietoa siitä, miten tämän kaltaista toimintaa olisi parasta harrastaa ryhmätyönä henkilöiden/harrastajaryhmien välillä. Esim. mistään erityisistä Googlen My Maps -ryhmätyövälineistä ei ole vielä mitään tietoa.
Yksittäisten henkilöiden Google My Mapsiin tekemät merkinnät ovat kyllä kaikkien yhteisesti käytettävissä esim. hakujen avulla, mutta mitään luokittelu, ryhmittely tai muita välineitä My Mapsissä ei ole. Pelkän Googlen Maps -haun avulla ei löydä kaikkia hyödyllisiä My Maps -merkintöjä, ei ainakaan samanaikaisesti yhdelle näytölle, ja toisaalta hakutuloksiin voi tulla mukaan myös turhia ja käyttötarkoitukseen soveltumattomia kohteita.
Yksittäisten My Maps -merkintöjen tiedot saa kyllä kätevästi KLM-muotoisina ulos Googlen palvelusta, joten tietojen kattava yhdistäminen saattaa olla tekniseltä kannalta suhteellisen helppoa.
Myös Yahoo Pipesillä on mahdollista järjestellä Google-Mapsiin syötetyt bongauspaikat Youloc:n kulloisenkin sijainnin mukaan.
Ryhmätyön edut
Ryhmätyötä miettiessä voisi yrittää ottaa huomioon myös muita harrastajaryhmiä, kuin vain meitä myrskybongareita.
Eri harrastusryhmien välisellä yhteistyöllä voitaisiin vähentää päällekkäisyyksiä itse merkinnöissä. Myös taustatekniikan kehityksessä voitaisiin yhdistää voimavaroja. Yhteistyöllä kukin ryhmä voisi kerätä toimintansa kannalta hyödyllistä tietoa enemmän kuin mihin se pystyisi vain omin voimin.
Tässä joitakin harrastajaryhmiä, joiden toiminnassa paikkatiedoilla myös on suurta merkitystä:
- Geokätkennän -harrastajat. Kts. Geocaching.fi ja sen laaja wiki. Wikiä on käytetty hyvin mielenkiintoisesti paikkatietojen luokitteluun ja esittämiseen.
- PMR446-harrastajat/"Mäkikusoilijat" on ansiokkaasti kerännyt näkötornilistaa osoitteeseen http://tornit.net/.
- Urbaanin löytöretkeilyn -harrastajat. Kts. alan harrastajien forum-sivusto.
Ryhmätyön vaikeudet
Ryhmätyössä on mm. seuraavia mahdollisia "sudenkuoppia":
- Sama paikka dokumentoidaan useampaan kertaan eri ryhmien/henkilöiden toimesta, jolloin merkinnät haittaavat toisiaan.
- Dokumentoinnissa on puutteita tai virheitä, joita muut eivät pääse korjaamaan tai täydentämään, koska yksittäinen merkintä on yhden tietyn henkilön käyttäjätunnusten takana Google My Mapsissä.
- Eri ryhmät/henkilöt eivät syystä tai toisesta huomioi muiden käyttäjien tarpeita parhaalla tavalla. Syynä voi olla esim. tietämättömyys tarpeen olemassaolosta, tai siitä, miten tarpeeseen liittyvät tiedot tulisi mitata, luokitella ja dokumentoida. Toisaalta laaja yhteistyö voi synnyttää suuren määrän tietoa, joka ei ole relevanttia kaikille käyttäjille/ryhmille - voiko epärelevanttia tietoa jotenkin suodattaa pois paikkatiedon esityksestä?
Merkintöjen yhdenmukaistaminen ("speksaus")
Olisi varmasti hedelmällistä yrittää sopia jonkinlaisia yhteisiä käytäntöjä esim. hakusanojen asettamisen, karttamerkintöinä käytettävän grafiikan, paikkatiedoissa dokumentoitavien asioiden jne. jne. suhteen. Niistä sopiessa olisi hyvä yrittää huomioida eri harrastusryhmien hiukan erilaisia tarpeita, jotta kaikki tahot voisivat hyötyä yhteistyöstä parhaalla mahdollisella tavalla.
Mahdollisia ohjelmistoratkaisuja
Mediawiki
Mediawikin soveltamiseen mahdollisesti liittyviä käytäntöjä:
- Categorization - paikkatietojen luokittelu.
- Classification - luokkien hierarkinen rakenne.
- Infobox templates - määrämuotoisen tiedon syöttöön tarkoitettu malline.