Meteoriparvitaulukko
<< 4.5. Tarkemman tulipallolomakkeen täyttöohje | Sisällysluettelo | 5.1. Yleistä piirroshavainnoista >>
4.6. Meteoriparvitaulukko
Taulukkoon 5 on koottu Suomessa havaittavia meteoriparvia. Siinä on kunkin parven aktiivisuusaika ja maksimin ajankohta. Auringon longitudiarvon avulla voidaan laskea parven maksimin tarkka vuotuinen ajankohta. Maksimiaikana ZHR-luvun ilmoittamiin meteorimääriin verrattuna voi taitava havaitsija hyvissä olosuhteissa odottaa näkevänsä tunnissa noin puolet. Radiantin sijainti on taulukossa annettu maksimin päivämäärälle. Oppaan loppuosassa on erikseen radiantin liiketaulukot, joilla radiantin paikan pystyy määrittämään, kun havaitaan maksimipäivämäärästä poikkeavaan aikaan.
Antihelioniset meteorit
Vuonna 2006 IMO:n (International Meteor Organizationin) parviluetteloa päivitettiin poistamalla suurin osa vuoden eri aikoina aktiivisista pienistä ekliptikan seudun parvista, kuten helmi-maaliskuun virginidit ja monet heinä-elokuun akvaridit. Ne korvasi laaja, rektaskensiosuunnassa 30° ja deklinaatiosuunnassa 15° leveä, hajanainen radianttialue, jonka keskipiste sijaitsee ekliptikalla noin 12° itään Auringon vastapisteestä. Antihelionisen radianttialueen lyhenne on ANT.
Tämä radianttialue kuvaa paremmin todellista havaittua aktiivisuutta, kuin aiemmat näennäisesti muuttuvat heikot ja hajanaiset ekliptikan alueen radianttiryhmät. Toistaiseksi kuitenkin heinä-elokuun α-capricornidit ja δ-akvaridit säilyvät. Antihelionisia meteoreja ei kuitenkaan voi havaita pohjoisten ja eteläisten tauridien (NTA ja STA) aikana.
Taulukko 5. Suomesta havaittavat meteoriparvet. Tiedot perustuvat vuoden 2008 tilanteeseen. Päivitetyt tiedot on saatavissa vuosittain julkaistavasta IMO:n meteorikalenterista. Maksimihetken perässä olevalla tähdellä (*) on merkitty parvet, joilla useampi maksimikohta. Ajoittain, mutta jaksollisesti aktivoituvien parvien ZHR-arvon tilalla on merkintä vaiht. Nopeus on ilmoitettu meteoroidin ilmakehänopeutena joka on kiihtynyt Maan painovoimakentässä geosentrisestä nopeudesta ja jollaisena meteori havaitaan.
|
Parvi (lyhenne) |
Aktiivisuusjakso |
Maksimi |
Auringon |
Radiantti |
Ilmakehänopeus |
r |
ZHR |
|
antihelioniset (ANT) |
26.11. – 24.9. |
|
|
|
30 |
3,0 |
3 |
|
kvadrantidit (QUA) |
1.1. – 5.1. |
3.1. |
283,16° |
230°, +49° |
41 |
2,1 |
120 |
|
δ-leonidit (DLE) |
15.2. – 10.3. |
25.2. |
336° |
168°, +16° |
23 |
3,0 |
2 |
|
lyridit (LYR) |
16.4. – 25.4. |
22.4. |
32,32° |
271°, +34° |
49 |
2,1 |
18 |
|
η-akvaridit (ETA) |
19.4. – 28.5. |
6.5.* |
45,5° |
338°, −1° |
66 |
2,4 |
70+ |
|
η-lyridit (ELY) |
3.5. – 12.5. |
9.5. |
48,4° |
287°, +44° |
44 |
3,0 |
3 |
|
kesäkuun bootidit (JBO) |
22.6. – 10.8. |
2.7. |
95,7° |
224°, +48° |
18 |
2,2 |
vaiht. |
|
eteläiset δ-akvaridit (SDA) |
12.7. – 19.8. |
28.7. |
125° |
339°, −16° |
41 |
3,2 |
20 |
|
α-capricornidit (CAP) |
3.7. – 15.8. |
30.7. |
127° |
307°, −10° |
23 |
2,5 |
4 |
|
perseidit (PER) |
17.7. – 24.8. |
12.8. |
140,0° |
48°, +58° |
59 |
2,6 |
100 |
|
κ-cygnidit (KCG) |
3.8. – 25.8. |
17.8. |
145° |
286°, +59° |
25 |
3,0 |
3 |
|
α-aurigidit (AUR) |
25.8. – 8.9. |
1.9. |
158,6° |
84°, +42° |
66 |
2,6 |
7 |
|
syyskuun perseidit (SPE) |
5.9. – 17.9. |
9.9. |
166,7° |
60°, +47° |
64 |
2,9 |
5 |
|
δ-aurigidit (DAU) |
18.9. – 10.10. |
29.9. |
186° |
82°, +49° |
64 |
2,9 |
3 |
|
draconidit (GIA) |
6.10. – 10.10. |
8.10. |
195,4° |
262°, +54° |
20 |
2,6 |
vaiht. |
|
η-geminidit (EGE) |
14.10. – 27.10. |
18.10. |
205° |
102°, +27° |
70 |
3,0 |
2 |
|
orionidit (ORI) |
2.10. – 7.11. |
21.10.* |
208° |
95°, +16° |
66 |
2,5 |
30 |
|
leo minoridit (LMI) |
19.10. – 27.10. |
23.10. |
210° |
161°, +38° |
62 |
3,0 |
2 |
|
eteläiset tauridit (STA) |
25.9. – 25.11. |
5.11. |
223° |
52°, +15° |
27 |
2,3 |
5 |
|
pohjoiset tauridit (NTA) |
25.9. – 25.11. |
12.11. |
230° |
58°, +22° |
29 |
2,3 |
5 |
|
leonidit (LEO) |
10.11. – 23.11. |
17.11.* |
235,27° |
152°, +22° |
71 |
2,5 |
20+ |
|
α-monocerotidit (AMO) |
15.11. – 25.11. |
21.11. |
239,32° |
117°, +1° |
65 |
2,4 |
vaiht. |
|
monocerotidit (MON) |
27.11. – 17.12. |
9.12. |
257° |
100°, +8° |
42 |
3,0 |
2 |
|
σ-hydridit (HYD) |
3.12. – 15.12. |
12.12. |
260° |
127°, +2° |
58 |
3,0 |
3 |
|
geminidit (GEM) |
7.12. – 17.12. |
14.12. |
262,2° |
112°, +33° |
35 |
2,6 |
120 |
|
ursidit (URS) |
17.12. – 26.12. |
22.12. |
270,7° |
217°, +76° |
33 |
3,0 |
10 |
|
coma berenicidit (CBE) |
12.12. – 23.1. |
30.12. |
278° |
170°, +26° |
65 |
3,0 |
5 |
Meteoriparvitaulukossa on listattu visuaalisten havaintojen kannalta merkitykselliset parvet, joista suurin osa on aktiivisia joka vuosi, eli kyseessä on ns. työlista. Lista ei ole laaja, tai kaikenkattava, eikä sisällä läheskään kaikkia havaittuja, tunnettuja, tai väitettyjä meteoriparvien radiantteja. Monilla järjestöillä on tapana julkaista laajempia parvilistauksia, jotka on kasattu eri lähteistä kokoojan maun mukaan, mutta niistä ei ole hyötyä IMO:n visuaalisten havaintojen analyyseissa, koska erittäin heikkojen parvien aktiivisuutta ei tällä menetelmällä voida luotettavasti kartoittaa.
Kansainvälisen tähtitieteellisen liiton (IAU) komissio 22:n parvilistoilla on ammattilaisten hyväksymiä radiantteja, mm. kaikki IAU:n meteoriparvet.
Parvitaulukoiden alkulähteinä ovat tutkijoiden 1950–1960-luvun valokuvaushavaintoanalyysit, joista saatiin tarkasti ja luotettavasti kartoitettua yöaikaan havaittavat parvet. Todellisia uusia meteoriparvia voisi syntyä ainoastaan uuden komeetan radan leikatessa Maan radan, tai tunnetun jaksollisen komeetan radan muuttuessa Maan rataa leikkaavaksi. Jossakin määrin tämä voisi päteä myös meteoritrailetteihin ja niiden ratamuutoksiin.
Kuva 4.6.1. Törmäyskraattereiden lukumäärän kehitys.
Tällä hetkellä tunnetaan parisataa periodista komeettaa, joista muutamien radat leikkaavat Maan radan. Komeettojen lukumäärä on kuitenkin ollut menneisyydessä paljon suurempi ja vaikka meteoroidien (myös asteroidien ja komeettojen) määrä pitkällä aikavälillä on jatkuvien planeettoihin ja Aurinkoon törmäysten seurauksena hitaasti vähentynyt, aurinkokunnassa on sen alkuaikoina kieppunut jopa miljoonia komeettoja ja niiden seurauksena ollut sama määrä meteoriparvia. Vaikka tuskin miljardin vuoden takaisista parvista enää on mitään jäljellä, meteoriparvet ovat kuitenkin pitkäikäisiä. Aurinkoa planeettojen ratatasossa soikealla radalla kiertäviä meteorivirtoja ja -parvia kuitenkin täytyy olla jo tilastollisestikin lähes lukematon määrä.
Tätä käsitystä vahvistaa Kazanin meteoritutkalla tehty ja muutama vuosi sitten julkaistu tutkimustyö, jossa raportissa todetaan havaitun pelkästään v. 1998 joulukuun aikana 285 kpl meteoriparvia, joista heikoimpien aktiivisuus oli vain 5 meteoria päivässä. Suurin osa (211 kpl) parvista oli alle vuorokauden kestäviä ns. mikroparvia.
Listaamattoman, aktiivisuudeltaan vähäisen meteoriparven löytäminen visuaalisten havaintojen analysoinnin kannalta on siis yhtä varmaa, mutta yhtä tyhjänpäiväistä, kuin hiekanjyvien löytäminen hiekkarannalta. Kuvitteellisessa ns. täydellisessä parviluettelossa pitäisi varmaankin olla vähintään tuhansia meteoriparvia ja joillakin muilla havaintomenetelmillä hieman laajempiin parviluetteloihin kai voidaan joskus päästäkin, mutta visuaalisten havaintojen kannalta tähän ei ole aihetta noin 75% meteoreista kirjataan sporadisten kategoriaan ja ihan hyvästä syystä.
Tieteellisestikin mielenkiintoisia ennustamattomia meteoriryöppyjä (outburst) voi silti vahingossa havaita ja näin silloin tällöin tapahtuukin.