Korjauskerroin K
<< 9.7. Korjauskerroin C | Sisällysluettelo | 9.9. ZHR-luvun laskeminen >>
9.8. Korjauskerroin K
Kuten kappaleessa 9.6. mainittiin, korjauskerroin K kuvaa radiantin etäisyyttä zeniitistä. Jos radiantti on zeniitissä, meteoroidit tulevat ilmakehään pystysuorasti ja näin luonnollisesti meteoreja nähdään useampia, kuin jos radiantti olisi lähellä horisonttia.
![](/wiki/Meteoriopas/KorjauskerroinK?action=download&upname=kuva_9-8_1.gif)
Kuva 9.8.1. Korjauskertoimen määritys.
Tämä ilmiö on selvitetty luvussa I. Korjauskerroin K saadaan laskimen avulla kaavasta 6:
K = sec Z = cosec h |
jossa:
Z = radiantin etäisyys asteina zeniitistä
h = radiantin korkeus asteina horisontista
Kaava 6.
Parven radiantin ollessa horisontin alapuolella 5 astetta sen kirkkaita meteoreja ns. maanhipojia (Earth grazer) voi kuitenkin nähdä geometrisista syistä radiantin suunnalla matalalla noin 5 asteen korkeuteen asti, mutta ilmakehän sekä noin 700 km etäisyyden aiheuttama vaimennus niiden kirkkauteen ko. 5 asteen korkeudella horisontista on noin 6,5 magnitudia, joka jo pelkästään vähentää havaittujen meteorien määrän 1/400-osaan.
Tämän lisäksi meteorien näkyvyyttä radiantin ollessa horisontissa lisää hitailla parvilla meteoroidien radan taipuminen lennon loppuhetkillä, josta lisää kappaleessa 9.11.