Kaukoputket
< Optiikka | Kuvausopas | Kameraobjektiivit >
Kaukoputki toimii tähtikuvauskäytössä objektiivin tavoin. Hyvälaatuisen tähtikuvan yksi perustekijöistä on kaukoputken kennolle piirtämän kuvan laatu. Varsinkin isokokoisia CCD-kennoja ja digijärkkäreitä käytettäessä vaatimukset kaukoputken piirrolle ovat varsin kovat. Seuraavassa pohditaan eri kaukoputkityyppien soveltuvuutta tähtikuvaukseen.
Linssikaukoputki
Linssikaukoputkien soveltuvuus tähtikuvauskäyttöön on erinomainen. Putken jäähtymistä ei tarvitse odotella, niissä ei ole diffraktiota aiheuttavia apupeilirakenteita ja kollimoinnin tarve on vähäinen. Hyvälaatuinen linssikaukoputki piirtää tähtitaivaan kohteita terävästi ja kontrastikkaasti ja lopputulos on erinomainen.
Linssikaukoputkia vaivaa kuitenkin kaksi merkittävää kuvausvirhettä: kromaattinen aberraatio ja kentän kaarevuus. Näitä pyritään korjaamaan erillisillä korjauselementeillä (Field Flattener, kentän tasoittaja) ja mutkikkaammilla objektiivirakenteilla. Käyttämällä sopivia lasilaatuja ja kaksi tai kolme-elementtisiä objektiivilinssejä kromaattista aberraatiota voidaan minimoida näkyvän valon alueella hyvinkin paljon. Infrapuna on kuitenkin poikkeuksetta suodatettava pois, koska se taipuu eri fokukseen näkyvään valoon verrattuna.
Korkealaatuisen linssiputken huonoja ominaisuuksia on hinta, joka kasvaa aukon mukana tähtitieteellisiin mittoihin. Linssiputki soveltuukin laajahkoihin kohteisiin hyvin.