Kelikalenteri

Kelikalenteri on Ursan sää ja havainto-olosuhteet -ryhmän havainto-ohjelma, jossa tutkitaan paikkakuntakohtaisia havaintokelpoisia päiviä ja öitä. Kelikalenterihavaintoja tehdään, koska normaalit Ilmatieteen laitoksen julkaisemat meteorologiset havainnot eivät ole tähtiharrastajan tarkoituksiin riittäviä.

Tavoitteena on pitkät vuosia kestävät yhtäjaksoiset havaintosarjat samalla paikkakunnalla. Vasta noin 10 vuoden havaintosarjoista voidaan tehdään pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Havainnot tarkentuvat, jos paikkakunnalla on useampia kelihavaitsija, jotka voivat täydentää toistensa havaintoja.

Havaintomenetelmä

Havaintoja tehdään joka päivä. Päivähavainto tarkoittaa aikaa auringonnoususta auringonlaskuun. Yöhavainto puolestaan tarkoittaa jaksoa astronomisen iltahämärän alusta astronomisen aamuhämärän loppuun, eli kun Aurinko on yli 12 astetta horisontin alapuolella. Valoisaan vuodenaikaan tarkastellaan yön pimeintä tuntia (Suomessa noin klo 1–2).

Havaitsija ei tietenkään voi seurata taivasta 24 tuntia vuorokaudessa. Tätä ei kannata ottaa liian vakavasti. Havaintoja tehdään sen mukaan kuin kukin siihen pystyy.

Pilvisyys

Pilvisyyttä havaitaan sekä päivä- ja yöjaksoilla asteikolla: pilvinen, puolipilvinen ja selkeä. Havaitsemisessa on olennaista tarkastella, häiritsevätkö pilvet havaintokohteiden näkymistä tai estävätkö sen kokonaan. Ehdottoman tarkkoja sääntöjä säätilan tulkinnalle ei ole olemassa, vaan havaitsijan kannattaa käyttää tervettä harkintaa.

Selkeä: Jos jaksolle sattuu vähintään yksi tunnin mittainen jakso, jolloin pilvisyyttä reilusti alle 1/8 taivaasta, eivätkä pilvet käytännössä haittaa havaintokohteiden näkymistä. Esimerkiksi vähäinen pilvisyys aivan horisontin tuntumassa ei käännä selkeää säätä puolipilviseksi, ellei se juuri estä jonkun havaintokohteen näkymistä, esim. Auringon havaitsemista matalalla talvitaivaalla.

Puolipilvinen: Pilvistä on haittaa, mutta ne eivät täysin estä jonkinlaisen havainnon tekoa.

Pilvinen: Havaintokohteita ei näy pilvien takaa ollenkaan havaintojakson aikaan. Mikäli Aurinko tai Kuu näkyvät pilvien takaa hyvin epämääräisinä, voidaan havainto merkitä pilviseksi.

Lisähavainnot

Lisäksi voidaan erikseen merkitä muistiin jotain erikoistilanteita:

Hyvä sää: Erittäin hyvä läpinäkyvyys ja yöllä lisäksi tumma taustataivas. Läpinäkyvyyden ja taustataivaan tummuuden arvo on 1 (asteikolla 1-5).

Huono läpinäkyvyys: Sumu, utu tai ohut lähes näkymätön yläpilvi. Säätä ei voi tulkita pilviseksi, mutta häiriötekijä on jotenkin huomioitava havainnossa. Läpinäkyvyyden arvo on 4-5 (asteikolla 1-5). Jos läpinäkyvyyttä heikentää selvästi havaittavissa oleva yläpilvi, voidaan huonon läpinäkyvyyden sijasta kirjata yö puolipilviseksi.

Huono seeing: Poikkeuksellisen huono seeing. Seeingin arvo on 5 (asteikolla 1-5).

Valoisa taivas: Havaitaan vain yöhavainnoissa, joissa taustataivaan tummuus on huono, Kuun, revontulien tai valoisan kesätaivaan vuoksi. Taustataivaan tummuus on 5 (asteikolla 1-5).