Kelikalenteri

Kelikalenteri on Ursan s�� ja havainto-olosuhteet -ryhm�n havainto-ohjelma, jossa tutkitaan paikkakuntakohtaisia havaintokelpoisia p�ivi� ja �it�. Kelikalenterihavaintoja tehd��n, koska normaalit Ilmatieteen laitoksen julkaisemat meteorologiset havainnot eiv�t ole t�htiharrastajan tarkoituksiin riitt�vi�.

Tavoitteena on pitk�t vuosia kest�v�t yht�jaksoiset havaintosarjat samalla paikkakunnalla. Vasta noin 10 vuoden havaintosarjoista voidaan tehd��n pitemm�lle menevi� johtop��t�ksi�.

Havainnot tarkentuvat, jos paikkakunnalla on useampia kelihavaitsija, jotka voivat t�ydent�� toistensa havaintoja.

Havaintomenetelm�

Havaintoja tehd��n joka p�iv�. P�iv�havainto tarkoittaa aikaa auringonnoususta auringonlaskuun. Y�havainto puolestaan tarkoittaa jaksoa astronomisen iltah�m�r�n alusta astronomisen aamuh�m�r�n loppuun, eli kun Aurinko on yli 12 astetta horisontin alapuolella. Valoisaan vuodenaikaan tarkastellaan y�n pimeint� tuntia (Suomessa noin klo 1–2).

Havaitsija ei tietenk��n voi seurata taivasta 24 tuntia vuorokaudessa. T�t� ei kannata ottaa liian vakavasti. Havaintoja tehd��n sen mukaan kuin kukin siihen pystyy.

Pilvisyys

Pilvisyytt� havaitaan sek� p�iv�- ja y�jaksoilla asteikolla: pilvinen, puolipilvinen ja selke�. Havaitsemisessa on olennaista tarkastella, h�iritsev�tk� pilvet havaintokohteiden n�kymist� tai est�v�tk� sen kokonaan. Ehdottoman tarkkoja s��nt�j� s��tilan tulkinnalle ei ole olemassa, vaan havaitsijan kannattaa k�ytt�� tervett� harkintaa.

Selke�: Jos jaksolle sattuu v�hint��n yksi tunnin mittainen jakso, jolloin pilvisyytt� reilusti alle 1/8 taivaasta, eiv�tk� pilvet k�yt�nn�ss� haittaa havaintokohteiden n�kymist�. Esimerkiksi v�h�inen pilvisyys aivan horisontin tuntumassa ei k��nn� selke�� s��t� puolipilviseksi, ellei se juuri est� jonkun havaintokohteen n�kymist�, esim. Auringon havaitsemista matalalla talvitaivaalla.

Puolipilvinen: Pilvist� on haittaa, mutta ne eiv�t t�ysin est� jonkinlaisen havainnon tekoa.

Pilvinen: Havaintokohteita ei n�y pilvien takaa ollenkaan havaintojakson aikaan. Mik�li Aurinko tai Kuu n�kyv�t pilvien takaa hyvin ep�m��r�isin�, voidaan havainto merkit� pilviseksi.

Lis�havainnot

Lis�ksi voidaan erikseen merkit� muistiin jotain erikoistilanteita:

Hyv� s��: Eritt�in hyv� l�pin�kyvyys ja y�ll� lis�ksi tumma taustataivas. L�pin�kyvyyden ja taustataivaan tummuuden arvo on 1 (asteikolla 1-5).

Huono l�pin�kyvyys: Sumu, utu tai ohut l�hes n�kym�t�n yl�pilvi. S��t� ei voi tulkita pilviseksi, mutta h�iri�tekij� on jotenkin huomioitava havainnossa. L�pin�kyvyyden arvo on 4-5 (asteikolla 1-5). Jos l�pin�kyvyytt� heikent�� selv�sti havaittavissa oleva yl�pilvi, voidaan huonon l�pin�kyvyyden sijasta kirjata y� puolipilviseksi.

Huono seeing: Poikkeuksellisen huono seeing. Seeingin arvo on 5 (asteikolla 1-5).

Valoisa taivas: Havaitaan vain y�havainnoissa, joissa taustataivaan tummuus on huono, Kuun, revontulien tai valoisan kes�taivaan vuoksi. Taustataivaan tummuus on 5 (asteikolla 1-5).