|
myrskybongarit-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Hieno keskustelunaihe. Heitänpä minäkin tähän yhden villin idean omalta
osaamisalueeltani. Raketin sijasta voisi käyttää myös harppuunaa.
Meripelastuksessa on perinteisesti käytetty haaksirikkoutuneiden alusten
miehistöjen pelastuksessa harppuunaa. Paikallisella
meripelastusyhdistyksellä on museokappaleena (mutta toimivana) tämmöinen
hyljekivääristä väsätty versio. Harppuunana toimii liki puolikiloinen sentin
halkaisijaltaan ja pituudeltaan kolmisenkymmentä senttinen rautapuikko jonka
perässä on kastliinaa ainakin sata metriä. Tällä vehkeellä saisi ohuemman
langan singottua varmasti yli sadan tai kahdensadan metrin korkeuteen.
Laukaisun kustannukset ovat halvemmat kuin raketissa. Ongelmia ovat
aseenkantoluvan saaminen sekä tähtäys että etälaukaisulaitteen teko. Tämän
kuin myös rakettilaukaisulaitteen toteuttamiseen voisi käyttää
radio-ohjauslaitteiden tekniikkaa. Vastaanotin+akku+servo yhdistelmä maksaa
edullisimmillaan alle kolmekymppiä ja tällöin laukaisu voidaan suorittaa yli
sadan metrin päästä. Ongelmana radio-ohjauksessa on alttius salaman tai
ympäristön aiheuttamalle radiohäiriölle. Salaman iskiessä saattaa
vastaanotin tulkita signaalin ohjaussignaaliksi, jolloin vastaanottimen
pitäisi olla virheensuodattavaa mallia (ja silloin hintakin nousee). Hinta
ei ole hyväksi koska jos koe onnistuu niin näistä radiokamppeista voi tulla
entisiä :)
Ja vielä yksi idea: jos ei halua pyssyjen kanssa viritellä niin myös ihan
tavallinen lupavapaa varsijousi pystyisi sinkoamaan nuolen ja langan
hyvinkin korkealle. Laukaisutapa olisi sama.
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: owner-myrskybongarit-l_ät_ursa.fi
[mailto:owner-myrskybongarit-l_ät_ursa.fi] Puolesta Teemu Mäntynen
Lähetetty: 1. syyskuuta 2006 10:24
Vastaanottaja: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi
Aihe: [myrskybongarit-l] Re: Salamaniskun keinotekoinen käynnistäminen
Timpe Roschier wrote:
> Raketit eivät ole ongelma.
Siltä näyttää. Hieno homma että lisätietoja ja asiantuntemusta alkoi heti
löytyä ja peräti useammalta taholta. Nyt pitäisi vaan näemmä saada
houkuteltua luvan omaava rakettioperaattori projektiin mukaan :)
Turisempa vielä edellisen viestini jälkeen mieleen tulleita asioita.
Ainakin Rikun mainitsemat raketit laukaistaan sähkönallilla. Itse en olisi
ensimmäisenä vapaaehtoisena painamassa kytkintä, johon liitetyn sähköjohdon
toinen pää on ihan aiotun salaman iskupaikan vieressä. Asian voisi ehkä
ratkaista ostamalla Honkkarista halvan langattoman ovikellon, jonka
kello-osaan patentoidaan rele, joka tekee varsinaisen laikaisukontaktin, kun
laukaisija painaa ovikellon nappia. Silloin salaman iskupaikan ja
laikaisijan väliin saadaan useita kymmeniä metrejä ilmaa eristeeksi. Tai
ehkä raketteja tuntevilla on tähänkin jo valmiina joku ratkaisu. Auton
metallikori voisi olla turvallinen paikka niin laukaisijalle kuin
kuvaajillekin.
Kevlarilla päällystetty kuparilanka kuullostaa kalliilta ja vaikeasti
saatavalta. Niinpä liikkeelle pitäisi varmaankin lähteä teräslangalla, joka
on pelkkää kuparilankaa vahvempaa, ja kestänee siksi paremmin
rakettilaukaisun kuormituksen. Teräslangan hiukan heikompi sähkönjohtavuus
on täysin toissijainen asia Umanin kirjankin mukaan.
Lanka kuitenkin vain käynnistää salaman, ja höyrystyy atomeiksi purkauksen
ensimmäisten mikrosekuntien aikana. Purkaus jatkuu muodostuneessa
salamakanavassa.
Lanka pitäisi saada juoksemaan jouhevasti raketin perässä taivaalle.
Kuullostaa loogisemmalta sijoittaa lankarulla maahan eikä raketin
kannettavaksi, jotta raketilla on ainakin laukaisun alussa mahdollisimman
pieni kuorma kannettavanaan. Kuorma tietysti kasvaa sitä myötä, kun ilmassa
olevan langan osuus pitenee. Umanin kirjassa juuri teräslankarullien
mainitaan olleen maassa ja kevlar/kuparilankarullien raketeissa. Kirja ei
ole nyt käsillä, mutta kuparia on käyttänyt muistaakseni vain yksi
tutkimustaho, ja terästä useampi.
Langan kiinnitys rakettiin pitänee miettiä tarkasti. Toispuoleinen kiinnitys
saattaa pyrkiä muuttamaan lentorataa. Raketin lieskojen ei varmaan sovi
antaa korventaa lankaa.
Langan voisi kiertää sopivan kartion (mieleen nousee esim. tietyömailla
käytettävät varoitustötteröt) ympärille, jolloin se toimisi kuin
kalastuksessa käytettävä ns. avokela. Kartiolta langan luulisi juoksevan
vapaaksi mahdollisimman vähäisellä ja tasaisella vastuksella. Pyörivä kela
(vtr. ns. hyrräkela kalastuksessa) aiheuttaa enemmän vastusta ainakin
laukaisun alussa, jolloin raketin pitäisi vetää kela pyörivään liikkeeseen,
jolloin langan katkeamisen riski lienee suurempi.
Kuvauskalustoksi itselläni on pari digijärkkäriä ja yksi filmijärkkäri.
Niiden operointi yksin on tietysti mahdotonta, ja taas tarvittaisiin
useampia projektiin osallistuvia. Tavallista videokameraa saatavillani ei
ole. Töistä voisin saada lainaan suurnopeusvideokameran, jolla voisi
kohtuullisella resoluutiolla tallentaa n. 1000-3000 kuvaa sekunnissa.
Sen ominaisuuksia tuntevana olen kuitenkin hiukan skeptinen kuvien
onnistumisesta, koska kamera on hyvin herkkä ns. blooming-ilmiölle.
Onnistuessaan suurnopeuskameralla saatu taltiointi olisi kuitenkin hyvin
mielenkiintoinen.
--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
|