jaostot-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä jaostot-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Seppo Linnaluoto kirjoitti:
>
> Hei!
>
> Minusta UMi-ehdotus on hyvä!
>
> Miten Kari Kuure suhtautuu siihen? Jos ja kun siitä tulee lisää työtä,
> Karin palkkiota täytyy nostaa. Palkkio taitaa nyt olla naurettavan pieni.
>
> Suoran pdf-version julkaiseminen verkossa on huomattavasti parempi
> kuin ei mitään! Html-version laatiminen aiheuttaa aika paljon työtä,
> joka pitäisi korvata tekijälle.
>
> Kirkkonummen Komeetan lehti Komeetan pyrstö julkaistaan verkossa sekä
> pdf- että html-muodossa. Pdf-muotoinen versio tulee aikaisemmin ja
> html-muotoinen 1-2 viikkoa myöhemmin. Pdf-muotoinen lehti on
> täsmälleen sama kuin paperinen lehti (paitsi että sisäsivujen kuvat
> ovat väreissä), html-muotoinen lehti hieman erilainen. Siinä on mm.
> tarkka sisällysluettelo ja runsaasti linkkejä sekä enemmän kuvia.
>
Moi,
Seppo kun kysyi niinpä vastataan.
Ehdotus on suunnilleen suurimmalta osin sellainen mitä itsekin olen
ajatellut. Päätoimittamani Tampereen Ursan jäsenlehti Radiantti ( katso
http://www.tampereenursa.fi/ ) on suunnilleen sellainen johon suuntaan
haluaisin muokata myös UMIa.
Jaostojen pitäisi nimetä toimittajansa (ei välttämättä jaoston vetäjä
tai apuvetäjä), jotka sitten kirjoittaisivat aineiston aivan oikeasti
artikkelimuodossa ja tietysti tiiviissä yhteistyössä vetäjän ja
apuvetäjän kanssa.
Teksti- ja kuvatiedostojen tekniseen formaattiin on vuosien varrella
tullut hieman väljyyttä. Käyttämäni taitto-ohjelma tunnistaa useimmat
tavallisimmat formaatit, joten siinä ei ole enää niin suuria ongelmia
kuin aikaisemmin. Ainoastaan taulukot näyttävät olevan edelleen ongelma,
jos ne tulee muussa muodossa kuin pdf. Rtf-formaattiset taulukot olekin
joutunut muuttamaan pdf:ksi ennen kuin sijoitan ne taittoon.
Toinen paljon työtä vaativa kohta on teksteissä olevat hyperlinkit. Ne
tahtovat sotkea taiton aika pahasti ja linkkejä ei yleensä saa edes
tehokkaasti pois muuten kuin uudelleen kirjoittamalla. Linkit tulisikin
liittää tekstin loppuun yhdeksi laatikoksi ja toimittaa minulle
erillisenä tiedostona ja käyttä tekstissä vaikka numeroviittauksia
niihin jos on tarvetta. Silloin voin poistaa hyperlinkit yhdellä kertaa
muuttamalla koko tiedoston ascii-tekstiksi.
Englanninkieliset tiivistelmät voitaisiin ja varmasti pitäisikin
ennakkotarkastaa. Niille jotka sitä eivät tiedä, kerrottakoon että ne
tulevat kirjoittajilta (eivätkä ole päätoimittajan laatimia kuten ehkä
monet ovat luulleet). Ennakkotarkastus ei kuitenkaan saa venyttää lehden
tekemistä, vaan on tehtävä deadlinepäivään mennessä. Siis kirjoittajien
ja ennakkotarkastajien täytyy ottaa tämä huomioon laatiessaan omia
aikataulujaan.
Kuvien painolaatua on pidetty ongelmallisena, sillä ne tuntuvat menevän
"tukkoon" mustassa päässä. Siihen on löytymässä ratkaisu, sillä olen
saanut uuden tietokoneen ja uuden näytön. Viimeisin Radiantti on tehty
tällä uudella koneella ja painetun version kuvat näyttävät juuri
sellaisilta kuin pitääkin ja miltä ne näytävät uudella näytölläni.
Toisin sanoen, nyt pystyn entistä tarkemmin määrittämään kuinka tummana
tai vaaleana kuvan haluan lopullisessa lehdessä olevan. Tietysti tästä
ei ole kuin yhden lehden verran kokemusta, mutta uskon sen silti aivan
oikeasti toimivan.
PDF-versio tehdään painoa varten. Samasta taitosta tehdään toinen
pdf-versio, jota on käytetty nettiversiona, ja ennen kaikkea viimeisenä
tarkistusportaana. Siinä se on toiminut mielestäni hyvin ja aion jatkaa
tätä käytäntöä.
Kirjoittajat ovat saaneet omat artikkelinsa pdf-formaatissa
tarkastettavakseen, joskus jopa useammankin version, ennen lopullista
taittoa lehdeksi. Tämäkin on toiminut mielestäni hyvin, sillä siinä
paljastuu ongelmakohdat jo alkuvaiheessa, olivatpa ne millaisia tahansa.
En ole kovin paljoa saanut palautetta muilta kuin Veikko Mäkelältä
toisten kirjoittajien artikkeleista, joten en tiedä onko heidän
mielenkiinto keskittynyt lähinnä omiin teksteihin. Veikko onkin tehnyt
arvokasta työtä lukiessaan koko lehden läpi (vaikka vihaakin pdf-tekstin
lukemista ruudulta :-) ).
HTML-versio on kokonaan toinen juttu. Työmäärä tuplaantuu, koska millään
käytössäni olevalla ohjelmalla sitä ei saa tehtyä valmiista taitosta.
Eikä ohjelmat tee edes puhdasta koodia, vaan siellä seassa yleensä on
valtavasti tekstikäsittelijästä peräisin olevaa koodia, jota ei tarvita
mihinkään ja joka vain hidastaa ja vaikeuttaa sivujen toimintaa
selaimesta riippuen.
Ajallisesti html-sivut voisivat olla luettavissa verkossa suunnilleen
samaan aikaan kuin mitä paperiversio kolahtaa postiluukusta, ellei
harkitusti haluta sitä viivästyttää esimerkiksi kuukaudella.
Olen kyllä valmis tekemään html-version kunhan ehdoista sovitaan.
Tässä tiivistetysti se mitä mieltä olen lehden kehittämisestä tässä
vaiheessa.
Kunhan Ursan hallitus tekee riittävän budjetin ensivuodelle, niin näillä
eväillä ensivuoden ensimmäinen numero voisi olla aivan uudentyyppinen
lehti. Lehden levikkitavoitteeksi viiden vuoden kuluessa voitaisiin
asettaa tuollaiset 1000 - 2000 , mikä lienee aktiivisten havaitsijoiden
määrä Suomessa. Mutta se vaatii tehokasta markkinointia ja panostusta
myös Ursalta yhdistyksenä. Pelkästään jaostojen aktiivien varaan
markkinointia ei pitäisi jättää, sillä silloin ei edes 500 levikkiin päästä.
Kari A. Kuure
|