jaostot-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä jaostot-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

Kirjoittajan mukaan: Ensio Mustonen (ensio.mustonen_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 23.12.2005

• Seuraava viesti: Kari A. Kuure: "Re: [jaostot-l] Yhteiset tavoitteet UMI-uudistuksen kanssa?"
• Edellinen viesti: Ville V A Hinkkanen: "Re: [jaostot-l] Yhteiset tavoitteet UMI-uudistuksen kanssa?"

• Original Message ----- From: "Ensio Mustonen" <ensio.mustonen_at_verkkotieto.fi> To: "Sää ja havainto" <saa_at_ursa.fi> Cc: "Erkki Niemistö" <erkki.niemisto_at_peurunka.fi>; "Marko Pekkola" <marko.pekkola_at_ursa.fi>; "Arja Hokkanen" <arja.hokkanen_at_ursa.fi>; "Nuotio Jukka" <jusa65_at_saunalahti.fi>; "Herranen Emma" <mellon_at_cs.tut.fi>; "Veikko Makela" <veikko.makela_at_ursa.fi>; "Erkki Väisänen" <erkki.vaisanen_at_pp.nic.fi> Sent: Monday, December 12, 2005 2:36 PM Subject: Hieman uutta valosaastekeskusteluun

Tässä eräs keliryhmän projekteihin liittyvä asia. Veikko Mäkelä sanoi taannoin, että näitä juttuja voisi lähettää myös jaostoille,
mikä valitettavasti tuossa hyörinässä unohtui. Siis:

"Lamput latistavat taivaan kirkkauden"

Tuo oli otsikkona puolentoista sivun jutussa, jonka kirjoitti Juha Hietanen Helsingistä Länsi-Savo -lehteen ma 5.12.2005. Juttu on mielestäni kaikinpuolin hyvä ja "valaiseva":

"Valosaasteella tarkoitetaan muualle kuin aiottuun kohteeseen suuntautuvaa keinovaloa, joka koetaan haitalliseksi."

Koska ilmeisesti kaikilla ei ole mahdollisuus saada juttua luettavakseen, siteeraan seuraavassa sen olennaisimpia kohtia, joista osa itsellenikin on uutta. Meidän Ursan keliryhmän tutut
mielipiteet siinä tuodaan asiallisesti esille.

Kerron jutussa mm, että pyrimme vaikuttamaan jotta taajamien ja taajamien sisääntuloteiden valaistuksen suunnittelussa otettaisiin paremmin huomioon myös tähtitaivaan näkyminen:
Jokaisella kansalaisella on oikeus tehdä tähtihavaintoja vaikkapa keskellä kaupunkia.

Sanon myös, että nyrkkisäännön mukaan valaistus ei saisi ulottua horintin yläpuolelle, vaan valot olisi suunnattava pääsääntöisesti ylhäältä alas. Totean, että kaupunkien valaistussuunnittelijoiden kanssa olemme olleet yhteydessä, ja heidän mukaansa asiallisia valaisimia on jo olemassa, mutta kuntien valmius niiden hankkimiseen on eri asia.

Ihanteellisia, kirkkaita tähtihavaintoöitä on Etelä-Suomessa vuosittain vain 30-40. Ehdotan, että parhaina öinä voitaisiin myös Suomessa valoja vähän himentää, sillä esim. Tshekin tasavallassa ja Espanjan Kataloniassa horisontin yläpuolelle ulottuva valaistus on kokonaan lailla kielletty.

Jutussa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jari Lyytimäki kertoo, että noin neljännes palvelusektorin valaistuksesta kuluu valaistukseen. Yleisistä teistä noin 11500 kilometriä on valaistu, mutta maaseudulla on erityisen vaikea mieltää valaistusta ongelmaksi, sillä maaseutu tyhjenee asukkaista yhä vain.

Kuten sanottu, Lappi on Euroopan valosaasteettomin paikka, ja Juha Hietasen mukaan varsinkin Lemmenjoen kansallispuisto. Niin kauaksi ei kuitenkaan moni harrastaja voi lähteä yhtenään, ja siksi on turvauduttava yhdistysten observatorioihin, mitkä nekin joutuvat hakemaan paikkansa kaukaa taajamista. Käytetyin keino on yrittää tehdä havainnot kotipihasta tai lähettyviltä, jos keinovalaistukseen varjopaikkoja suinkin löytyy. Monien kaukoputki on sangen hankala siirreltävä.

Puhuimme valojen himmentämisestä kirkkaina tähtiöinä. Hietasen mukaan Roomassa on jo päätetty käynnistää valojen himmennysohjelma. 170 000 katulampun kaupunki tavoitelee 40 prosentin vähennystä valaistuslaskuunsa. Rooman
muistomerkkien ja mainosvalojen määrää
vähennetään entisestään.

Sen sijaan Suomessa ei ole Jari Lyytimäen mukaan valosaastetta suitsivaa lainsäädäntöä suunnitteilla, eikä valosaasteeseen ole ainakaan ympäristöpuolella viranomaisten taholta kiinnitetty juurikaan huomiota. Suomen ympäristönsuojelulaissa valo mainitaan hajun, säteilyn, melun ja tärinän kaltaisten ympäristön pilaantumista aiheuttavien haittojen yhteydessä.

Naapuruussuhdelaissa on säädetty, ettei kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa saa käyttää niin, että naapurille aiheutuu kohtuutonta haittaa valosta.

Tähtitieteilijät ja -harrastajat eivät ole yksin valosaasteongelman kanssa. Sillä jokaisen ihmisen elimistö pitää luonnostaan pimeistä öistä: Pienikin keinovalo saattaa pysäyttää kellohormoniksikin kutsutun melatoniinin erityksen, mikä puolestaan lisää uneliaisuutta. Melatoniinin puutos aiheuttaa mm. päättelykyvyn heikkenemistä ja hajamielisyyttä, sillä melatoniini säätelee myös muiden hormonien kuten estrogeenin määrää: On todettu esim. vuorotöitä tekevien naisten altistumista rintasyöpään.

Keinovalo tappaa muuttolintuja: Öisin lentävät muutolinnut kärsivät valosaasteesta. Lintujen kohtaloksi koituvat lasitornit, valaistut sillat, lautat majakat, yms. Ylenpalttisesta valaistuksesta on myös haittaa lepakon kaltaisille yöeläjille. Tutkimustieto valosaasteen ekologisista vaikutuksista on kuitenkin toistaiseksi niukkaa, todetaan Juha Hietasen jutussa.

Valosaasteen vähentämiskeinoja:

• Luovu kokonaan tarpeettomasta valosta.
• Käytä oikean tehoisia ja hyvälaatuisia valaisimia.
• Älä käytä taivaalle valoa päästäviä lamppuja kuten pallovalaisimia.
• Suuntaa valo tarkasti.
• Käytä monokromaattisia eli vain tietyllä aallonpituudella valoa tuottavia lamppuja ulkovalistuksessa.
• Käytä hämäräkytkimiä ja liiketunnistimia.

Omasta puolestani: Rakentakaa jouluna ja talvella pieniä kynttilälumilyhtyjä pihoillenne. Ne ovat kauniita ja lapsetkin tykkäävät, eikä muita ulkovaloja juuri tarvita.

Jouluisin terveisin
Ensio Mustonen

• Seuraava viesti: Kari A. Kuure: "Re: [jaostot-l] Yhteiset tavoitteet UMI-uudistuksen kanssa?"
• Edellinen viesti: Ville V A Hinkkanen: "Re: [jaostot-l] Yhteiset tavoitteet UMI-uudistuksen kanssa?"