|
jaostot-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä jaostot-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Ilmeneekö T+a:n ja Umin vastakkainasettelua?
Muistan hyvin, kun Ursan julkaisu, nykyinen
Tähdet ja avaruus, oli vielä 70-luvun alussa
pieni, monistettua A-nelosta muistuttava
lehdykkä, missä kyllä kerrottiin uutterasti
sen ajan tähtitieteen tapahtumista, mutta
julkaisu oli väritön ja usein pelkkiä kaavioita
täynnä, joihin vain muutamat harvat tunsivat
suurta intohimoa.
Tietääkseni lähinnä Seppo Linnaluodon ahertamana
julkaisu alkoi saada tieteellisen aikakausilehden
muotoja ja ominaispiirteitä, jotka nyt Marko
Pekkolan toimiessa päätoimittajana ovat
kehittyneet minkä hyvänsä kriteerin mukaan
kansainvälistä kehitystä vastaaviksi ja jopa
ylittäneet sen. Lehti on loistokas ja siitä on
syytä olla ylpeitä! Lehteä kehtaa tosiaankin
esitellä kenelle lehtialaa tuntevalle kriitikolle hyvänsä.
Tietenkin joku näkee joka paikassa aina puutteita,
sehän on luonnollista ja niin pitää ollakin, eihän
kehitystä muutoin tapahtuisi. Kun kolme kaveria
on yhdessä, aina yksi on eri mieltä. Suomalaisilla
on se vika, että vaikka toinen tekisi kuinka hyvää
työtä tahansa, pienenkin kehun antaminen on
vaikeaa. Sensijaan arvostelua irtoaa herkästi,
olipa aihetta tai ei. Kehun tässä Markoa avoimesti.
T+a on nykyään hyvä lehti, suurella työllä ja
antaumuksella tehty. Lehden harrastajapalstat
ovat tietenkin pienehköjä, mutta jos haluamme
lukea tähtitieteestä, kosmologiasta, jne. ylimalkaan,
T+a on tässä upea foorumi.
Harrastajien foorumi pitäisi olla Ursa Minor.
Sen kehittämissuunnitelmistahan tässä on puhuttu
jo päiväkausia. Jos Umista saataisiin lähellekään
yhtä innostava lehti kuin on T+a, asiat alkaisivat
luistaa oikeaan suuntaan. Siis vain kaksi Ursan
julkaisua: Tähdet ja avaruus -lehti sekä käytännössä
silmähavaintoja tekeville harrastajille tarkoitettu
Ursa Minor. Toivottavasti Umistakin saadaan
vielä hyvä ja upea lehti..
Jouluisin terveisin
Ensio Mustonen
|