Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Marko Pekkola (marko.pekkola_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 30.05.2010


Hei vaan Jari & co.,

Samankaltaisia ajatuksia on aina silloin tÀllöin heitelty ilmoille. TÀtÀ voi kommentoida monestakin eri nÀkökulmasta kÀsin, joista neljÀ alla.

  1. Pedagoginen nÀkökulma. Ihan riippumatta meistÀ oppikirjat, internet, vanha kirjallisuus, myös suomenkieliset artikkelit ja Ursan julkaisemat kirjat ovat tÀynnÀ olemassaolevaa kÀytÀntöÀ eli perinteisiÀ nimiÀ. NiillÀ suomalaiset oppivat ja ovat oppineet halot Ursan ilmakehÀjaoston ulkopuolella. HeitÀ on aina enemmÀn kuin aktiiveja.
  2. KÀytÀnnöllinen nÀkökulma. Jos kaikki tai suurin osa nimistÀ yritetÀÀn jonkun toimesta yhtÀkkiÀ vaihtaa, se johtaa mm. sekaannukseen. TÀllaisia - ja yleensÀ epÀonnistuneita - yrityksiÀ tieteenhistoria tuntee vinon pinon.
  3. Esteettispsykologinen vinkkeli. Nimet kuten aurinkokaari tai zeniitinympÀristön kaari saavat ihmiset kiinnostumaan tÀstÀ ilmiöjoukosta, koska nÀmÀ asiat ovat niin *isoja* ja verraten harvoja, ettÀ niillÀ on omat perinteiset ihmiskieliset nimet teknisten nimien sijaan. Vertaa esim. lintulajeihin tai vuorten nimiin. Nk. oikeakieliset nimet viestivÀt asiasta, jonka voi ottaa omaksi.

Suurta yleisöÀ on todistetusti vaikea saada kiinnostumaan neutronitÀhti "345gf345-BD7:sta" versus "345gf-BDII:sta", mutta kiipeily Acongacuan rinteillÀ tai Kuusiviirutiaisen bongaaminen kiinnostaa. TeknisiÀ nimiÀ eli numeroista ja kirjaimista koostuvia nimiÀ kÀytetÀÀn useimmiten silloin kun kyseessÀ on niin valtava joukko kohteita, ettei perinteisten nimien keksiminen ole helppoa. Samalla kuitenkin menetetÀÀn estetiikka ja viestintÀpsykologinen etu.

4) Historiallinen nÀkökulma. TÀllÀ hetkellÀ voi avata 1900-luvun alkupuolen haloteoksen ja ymmÀrtÀÀ mistÀ missÀkin kohdassa tekstiÀ on kysymys. TÀstÀ voi hyvin perustein olla eri mieltÀ, mutta ainakin itse pidÀn siitÀ ettÀ annetaan rispektiÀ niille, jotka ovat tehneet jotain jo kauankin ennen meitÀ.

Kuitenkin, teoreettiselta kannalta haloja eri author:it jatkossakin varmasti luokittelevat esim. teoksiensa taulukko-osissa vaikka mitenkÀ: kirjaimia, numeroita ja vuokaavioita. TÀllaisia sukupuita on ennenkin viritelty ja varmasti tulee uusiakin jatkossa.

TÀmÀ on sinÀllÀÀn kannatettavaa - jos ei muuten niin jo pelkÀn teorian opiskelun kannalta. On mielenkiintoista nÀhdÀ esitys "halojen sukupuuksi" tai muu koodattu havainnollistus, mutta pelkÀstÀÀn kotimaisia tai sekÀ koti- ettÀ ulkomaisia kokonaan uusia halojen kÀyttönimiÀ sellaisista ehdotuksista ei ainakaan helposti tule.

Parh. terv.
Marko

>
> 29.5.2010 14:16, Jari Luomanen kirjoitti:
>> Uusia haloja on viime vuosina havaittu useita ja monia muotoja on
>> tÀllÀ hetkellÀ syynÀttÀvÀnÀ ja selviteltÀvÀnÀ. Niille kaikille
>> pitÀisi saada myös nimi aikaan. PerinteisestihÀn halot on nimetty
>> niiden löytÀjÀn ja / tai syntymekanismin selittÀjÀn mukaan.
>>
>> Toisaalta minusta tuntuu, ettÀ nyt olisi tilausta universaalille,
>> kaikenkattavalle halojen nimeÀmiskÀytÀnnölle, joka perustuu
>> kidetyyppiin, orientaatioon ja valonkulkuun. NÀin saisimme aikaan
>> "teknisen" ja systemaattisen sukupuun. TÀtÀ taulukkoa voisi sitten
>> yllÀpitÀÀ jaostossa ja selittÀmistÀ vailla oleville muodoille
>> varattaisiin oma paikkansa taulukon liepeiltÀ.
>>
>> TÀllÀ hetkellÀ esimerkiksi pyramidihaloilla on oiva nimeÀmiskÀytÀntö:
>> tietyn asteluvun sivuavat, parheliat sekÀ renkaat. Mutta voisiko
>> systeemi rakentua vielÀ pelkistetymmin niin, ettÀ meillÀ olisi
>> ensinnÀkin kidetyyppeihin perustuvat heimot: pylvÀs, laatta, pyramidi
>> (ja tulevaisuudessa mahdollisesti moilasen kaaren ja sen sukuisten
>> halojen kiteet, kuutiojÀÀ...). Sitten nÀmÀ jaettaisiin satunnais,
>> tavanomaisesti (singly oriented), Parry ja Lowitz -haaroihin, joissa
>> sitten valonkulun mukaan (esim 3-5) nimettÀisiin halomuoto.
>>
>> NimeÀmiskaavaa olisi syytÀ pohtia. Jos kidetyyppi olisi pylvÀs,
>> orientaatio Parry ja valonkulku (3-5) niin miten halomuodon nimi
>> merkittÀisiin tÀssÀ systematiikassa? Annettaisiinko kidetyypeille
>> jotkut tunnukset, kuten I, II, III, IV jne, orientaatioille samaten
>> tunnukset (A, B, C, D.. tms). Lopussa olisi valonkulku 3-5. Suoralle
>> ja divergentille valolle voisi olla omat tunnuksensa, vaikka ihan
>> lopussa alfa tai beta. Tai jotakin vastaavaa.
>>
>> Siis esimerkiksi: I B 3-5 α
>>
>> Tulevassa havaintotietokannassakin tÀllaista systeemiÀ voisi kenties
>> hyödyntÀÀ. Ja saisimme kaikki seinÀllemme julisteen, jossa tÀhÀn
>> tapaan olisi merkittynÀ kaikki tuntemamme halomuodot. TÀmÀn
>> universaalin nimeÀmiskÀytÀnnön ohella varmaan elÀisi myös lempinimiÀ,
>> kuten Moilasen kaari, Tapen kaaret, diffuusit / Greenlerit jne.
>>
>> MitÀ sanotte?
>>
>> t. Jari
>>
>> --
>> Halojaoston ja ilmakehï¿œn valoilmiï¿œiden jaoston sï¿œhkï¿œpostilista:
>> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
>> Liittymiset ja eroamiset:
>> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
>> Listan www-arkisto:
>> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehï¿œn valoilmiï¿œiden jaoston sï¿œhkï¿œpostilista:
> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html

--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)