|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
On Tue, 24 Nov 2009, Jarmo Moilanen wrote:
> Vain lähellä näkyminen on merkki siitä että aukko mistä valo tulee ulos
> kiteestä on pieni tai että valon intensiteetti on pieni.
Tarkoitat ilmeisesti sitä että yksittäisen valonsäteen intensiteetti on
pieni tai että vain 'pieni määrä valonsäteitä' mahtuu kulkemaan reittiä?
Toisin sanoen, aukon yli integroitu teho on pieni, johtuen joko säteiden
heikkoudesta tai integrointialan pienuudesta?
Lähinnä varmistelen ettei kyse ole avaruuskulmasta, koska sen ei
mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen katsotaanko läheltä vai kaukaa...
> Emme kykene erottamaa himmeää välähdystä yhtä kaukaa kuin kirkasta tai
> pienikokoista väläystä yhtä kaukaa kuin laajempialaista väläystä. Himmeä
> laaja-alainen väläys voi sen sijaan näkyä kauempaa kuin kirkas, mutta
> pienialainen väläys. Silmilläkin kun on oma rajaresoluutionsa.
>
> Lähellä näkymisellä ei kuitenkaan tarvitse olla mitään yhteyttä itse kiteen
> kokoon.
>
> Yksi suosikkeistani on ollut ne kohtalaisen kookkaat epäsymmetriset crossed
> platet joita noissa näytteissä on aina ollut. Ne ovat usein hyvin ohuita ja
> voivat siksi aiheuttaa tämän lähellä paremmin näkymisen kun valolla on vain
> hyvin kapea aukko kulkea. Mutta sen kaivatun valoreitin etsiminen sellaisesta
> ei ole tuottanut tulosta.
>
> Pieni kide voi selittää läheltä näkymisen sillä että valolla ei
> yksinkertaisesti ole isoa tilaa kulkea kiteen läpi. Lisäksi näihin voisi
> vihjata myös se seikka että joskus kaari on ilmestynyt ja kadonnut ihan omia
> aikojaan näytelmissä. Isommat kiteet eivät muodostu tai liiku ihan niin
> nopeasti että ne eroaisivat siksi muista haloja synnyttävistä kiteistä.
> Pienestä kiteestä on vaikea myös muodostua mitään muita ylimääräisiä haloja.
>
> Itse olen joskus katsonut oikein hengettömän kidepölyn välkehdintää. Vaikka
> kiteet ovat olleet liian pieniä synnyttämään mitään muuta kuin ala-auringon
> tai pilarin niin niiden liikkuminen voi joskus olla aika laiskaa.
>
> Mutta joo, sitä onko syypää iso vai pieni kide on hyvä pohtia. Molemmille on
> perusteluita. Lähellä näkyminen kapean aukon vuoksi voi tapahtua myös isossa
> kiteessä. Se että kidenäytteessä ei ole mitään todella selvää kidettä joka
> voisi kaaren synnyttää viittaisi pieneen kiteeseen siinä mielessä että
> näytteisiin ei olisi päätynyt oikeita kiteitä niiden leijumisen vuoksi.
> Näistä kahdesta ehkä kapea aukko ja isompi kide on todennäköisin, mutta
> pienten kiteiden vaihtoehtoa ei ole oikein selvitetty.
>
> Eikä meidän ehkä pitäisi sulkea vielä myöskään difraktioefektiä pois
> laskuista. Yleensä difraktio suttaa haloja, mutta entä jos päinvastainenkin
> olisi mahdollista? Difraktiotahan on käytetty kokeellisesti jopa kuvien
> esittämiseen hilan avulla.
>
> Jarmo
>
> Lainaus Marko Riikonen <riikonenmarko_at_yahoo.com>:
> > Mutta joo, mitä Moilanen tuumit siitä että Moilasen kaari tuntuu usein
> > muodostuvan selvemmin lähellä näkyvissä kiteissä kuin muut halot? Itse olen
> > ajatellut että se on merkki tavallista isommista kiteistä mutta muistelen
> > sinun tuumineen päinvastaista. Jokatapauksessa minulla on muistikuvia
> > Moilasta valaisevista kiteistä kuinka ne syttyvät ja laiskasti laiskasti
> > liikkuvat halon poikki ennen sammumistaan. Jotenkin viittaisi suurehkoihin
> > ja pitkiin kiteisiin.
> > Hyvä idea jokatapauksessa tuo keveys. Tape kirjoitteli juuri samasta
> > asiasta tänään. Sanoi että pitää heilutella kidekeräintä Moilanäytelmissä.
> > Marko
> >
> >
> > ________________________________
> > From: Jarmo Moilanen <jarmo.moilanen_at_vaala.net>
> > To: ilmakeha-l_at_ursa.fi
> > Sent: Tue, November 24, 2009 4:44:39 PM
> > Subject: Re: [ilmakeha-l] Re: [ilmakeha-l] Re: [ilmakeha-l] Re:
> > [ilmakeha-l] Halo Spaceweatherissä
> >
> > Itse olen leikitellyt ajatuksella että nämä lumitykki ja muut kiteet
> > syntyvät olosuhteissa joissa luonnollisissa oloissa ei muuten syntyisi
> > kiteitä. Efekti olisi tavallaan jonkillainen "shokkikiteytyminen". Tämä
> > selittäisi myös miksi kaaren taustalla näyttää olevan yhä mystisenä pysynyt
> > jääkide.
> >
> > Olen kyllä varma että jo otetuissa kidenäytteissä luuraa se kaivattu kide.
> > Ongelma voi olla se, että emme ole toistaiseksi saaneet riittävän tarkkaa
> > kuvaa näistä kiteistä että pystyisimme tunnistamaan aiheuttajan. Pitäisi
> > saada enemmän suurennusta skooppikuviin.
> >
> > Eräs vaihtoehto on se, että meidän pitäisi ottaa kidenäyte jollain toisella
> > tavalla. Nyt näytteet perustuvat vain alasleijaavien kiteiden kaappaamiseen
> > petri-maljaan. Entä jos syylliset kiteet ovatkin suspensiossa eli ne
> > leijaavat välistä jopa ylöspäin ilmavirrassa? Mikä viittaisi hyvinkin
> > pieniin kiteisiin jotka eivät esim. petri-maljassa uppoa heksaaniin.
> > Kannattaisiko kuvata pintaroskaa?
> >
> > Selitys kai vain odottaa sitä ahaa-hetkeään...
> >
> > Jarmo
> >
> > Lainaus Timo Nousiainen <tpnousia_at_cc.helsinki.fi>:
> >
> > > Mielenkiintoinen kysymys on sitten se, miksi pinnanläheiset kiteet
> > > poikkeavat jääpilvien kiteistä. Mahdollisia selityksiä on useita:
> > >
> > > 1) erilaiset jäätymisytimet (en tiedä että olisi tutkittu miten vaikuttaa
> > > muotoihin. Heitin kyllä ajatuksen ilmaan eräälle kollegalle jolla on
> > > pilvikammio).
> > > 2) erilaiset lämpötila-, kosteus- ja paineolosuhteet (tiedetään että
> > > vaikuttaa, mutta ei tarkoita että kyse olisi ainakaan pelkästään
> > > tästä).
> > > 3) kiteiden erilainen historia (jääkiteet ovat siitä vekkuleita ettei
> > > ne ole termodynaamisessa tasapainossa ympäristön kanssa juuri koskaan.
> > > Jääpilvissä selvästi havaitaan että paikalliset olosuhteet ja havaitut
> > > kidemuodot eivät täsmää sen kanssa mitä laboratoriokokeiden mukaan
> > > sellaisissa olosuhteissa muodostuu. Luonnollinen selitys olisi se,
> > > että kiteet ovat muodostuneet eri olosuhteissa ja sitten vajoavat
> > > toisenlaisiin olosuhteisiin joissa ne mitataan. Tästä sitten seuraisi
> > > se että kiteissä on alkuperäisten muodostumisolosuhteiden mukaisia
> > > piirteitä jotka ovat sitten jotenkin muuntuneet).
> > >
> > > Voi olla muitakin tekijöitä joita ei tule mieleen. Mutta en oikein voi
> > > olla ajattelematta että ehkä pinnan lähelle muodostuvat kiteet ovat
> > > poikkeuksellisen hyvälaatuisia koska olosuhteet eivät vaihtelisi niin
> > > paljon. Tosin tässä on se ongelma että ihan pinnan lähellä kyllä ainakin
> > > vaihtelu on erittäin nopeaa muihin ilmakehän osiin verrattuna, joten
> > > vaikka ei olekaan paljon matkaa missä pudota, olosuhteet voi silti
> > > muuttua
> > > nopeasti ja paljon. Mutta ehkä kiteet ei ennätä muuttumaan...
> > >
> > > Tiedä häntä, pitäisi kysyä joltakin asiantuntijalta mutta kun kukaan ei
> > > tunnu täälläkään tietävän jääkiteistä oikein mitään...
> > >
> > >
> > > > Moilasen kaarihan syntyy myös muihin kuin tykkien tuottamiin ytimiin,
> > > > kuten
> > > > tehtaiden savujen ytimiin. Luonnollisuuden varmistaminen ei ole ihan
> > > > helppoa. Etelänavalla ihmettelin erästä kuin tyhjästä ilmestynyttä
> > > > näytelmää, jonka jääsumun suttuinen, nuori rakenne kertoi sen syntyneen
> > > > jostain lähellä olevasta jäätymisydinten lähteestä. Kun katsoin
> > > > tarkemmin,
> > > > huomasin että lähde oli kiitorataa vedettävällä lanalla tasoittava
> > > > traktori. Ja se traktori mateli. Mutta silti lanasta nousi riittävästi
> > > > ytimiä tuottaakseen kohtuullisen näytelmän aina 46 kamoilla. Joensuussa
> > > > kerran kuljin taas maakuopan ohi jossa kaksi miesta lapioi ja kuopasta
> > > > lähti tuulen mukana kulkemaan jääkiteiden vana. Rovaniemellä
> > > > moottorikelkat
> > > > tuottivat jääsumua. Resolutessa lentokentällä hyörivä lumilinko tuotti
> > > > näytelmän Moilasen kaarella. Lähimpänä luonnollista näkemääni Moilasta
> > > > oli
> > > > eräs toinen Resoluten tapaus. Olimme kukkulalla kylän yläpuolella ja
> > > > tuuli
> > > > oli mereltä päin missä ei ole mitään ihmistoimintaa pitkiin matkoihin.
> > > > Tai
> > > > no, itse kylä oli kukkulan alla tuulen suunnassa, joten emme voineet
> > > > tuotakaan merkitä varmuudella luonnolliseksi Moilaseksi. Sanoisin että
> > > > esim. Suomessa on liki mahdotonta sanoa onko vai eikö näytelmä
> > > > luonnollista
> > > > alkuperää. Etelänavalla se on helpompaa, mutta sielläkin täytyy olla
> > > > tarkkana. Yläpilvissä Moilasta ei kuitenkaan ole vielä havaittu.
> > > > Marko
> > > >
> > > > ___________________________________________________________________________
> > > > From: Marko Pekkola <marko.pekkola_at_ursa.fi>
> > > > To: Jukka Ruoskanen <jukka.ruoskanen_at_kolumbus.fi>
> > > > Cc: ilmakeha-l_at_ursa.fi
> > > > Sent: Tue, November 24, 2009 1:36:30 PM
> > > > Subject: Re: [ilmakeha-l] Re: [ilmakeha-l] Halo Spaceweatherissä
> > > >
> > > > Hei Jukka & co.,
> > > >
> > > > Tein ihan varmuudella havainnon selvästä Moilasen kaaresta
> > > > etelänavalla. En
> > > > voinut kuvitella sitä, oli sen verran selvä. Kävelin jonkun matkan
> > > > päähän
> > > > asemalta, ja siinä se yhtäkkiä oli ihan naaman edessä: sekä
> > > > yksittäisinä
> > > > välkkyvinä kiteinä että kauempana muodossa.
> > > >
> > > > Tunnetusti Etelämantereella ei ole kovin monta lumitykkiä.
> > > >
> > > > Parh. terv.
> > > > Marko
> > > > > >
> > > > > > Onko tietoa onko lähistöllä lumitykkejä? Jos ei, olisiko tämä
> > > > > > silloin
> > > > > > ensimmäinen varmuudella luonnollista alkuperää olevissa kiteissä
> > > > syntynyt
> > > > > > Moilanen?
> > > > --
> > > > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> > > > ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > > > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html
> > > > ***
> > > > Listan www-arkisto:
> > > > http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> > > >
> > > >
> > > >
> > >
> > > --
> > > Timo Nousiainen
> > > Department of Physics
> > > P.O. Box 48
> > > FI-00014 University of Helsinki
> > > Finland
> > >
> > > Tel: +358 9 19151064
> > > Fax: +358 9 19150860
> > >
> > >
> > > --
> > > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> > > ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html
> > > ***
> > > Listan www-arkisto:
> > > http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> > >
> >
> >
> >
> > --
> > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> > ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> > Listan www-arkisto:
> > http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> >
> >
> >
> >
>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
--
Timo Nousiainen
Department of Physics
P.O. Box 48
FI-00014 University of Helsinki
Finland
Tel: +358 9 19151064
Fax: +358 9 19150860
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|