|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Vain lähellä näkyminen on merkki siitä että aukko mistä valo tulee
ulos kiteestä on pieni tai että valon intensiteetti on pieni.
Emme kykene erottamaa himmeää välähdystä yhtä kaukaa kuin kirkasta tai
pienikokoista väläystä yhtä kaukaa kuin laajempialaista väläystä.
Himmeä laaja-alainen väläys voi sen sijaan näkyä kauempaa kuin kirkas,
mutta pienialainen väläys. Silmilläkin kun on oma rajaresoluutionsa.
Lähellä näkymisellä ei kuitenkaan tarvitse olla mitään yhteyttä itse
kiteen kokoon.
Yksi suosikkeistani on ollut ne kohtalaisen kookkaat epäsymmetriset
crossed platet joita noissa näytteissä on aina ollut. Ne ovat usein
hyvin ohuita ja voivat siksi aiheuttaa tämän lähellä paremmin
näkymisen kun valolla on vain hyvin kapea aukko kulkea. Mutta sen
kaivatun valoreitin etsiminen sellaisesta ei ole tuottanut tulosta.
Pieni kide voi selittää läheltä näkymisen sillä että valolla ei
yksinkertaisesti ole isoa tilaa kulkea kiteen läpi. Lisäksi näihin
voisi vihjata myös se seikka että joskus kaari on ilmestynyt ja
kadonnut ihan omia aikojaan näytelmissä. Isommat kiteet eivät muodostu
tai liiku ihan niin nopeasti että ne eroaisivat siksi muista haloja
synnyttävistä kiteistä. Pienestä kiteestä on vaikea myös muodostua
mitään muita ylimääräisiä haloja.
Itse olen joskus katsonut oikein hengettömän kidepölyn välkehdintää.
Vaikka kiteet ovat olleet liian pieniä synnyttämään mitään muuta kuin
ala-auringon tai pilarin niin niiden liikkuminen voi joskus olla aika
laiskaa.
Mutta joo, sitä onko syypää iso vai pieni kide on hyvä pohtia.
Molemmille on perusteluita. Lähellä näkyminen kapean aukon vuoksi voi
tapahtua myös isossa kiteessä. Se että kidenäytteessä ei ole mitään
todella selvää kidettä joka voisi kaaren synnyttää viittaisi pieneen
kiteeseen siinä mielessä että näytteisiin ei olisi päätynyt oikeita
kiteitä niiden leijumisen vuoksi. Näistä kahdesta ehkä kapea aukko ja
isompi kide on todennäköisin, mutta pienten kiteiden vaihtoehtoa ei
ole oikein selvitetty.
Eikä meidän ehkä pitäisi sulkea vielä myöskään difraktioefektiä pois
laskuista. Yleensä difraktio suttaa haloja, mutta entä jos
päinvastainenkin olisi mahdollista? Difraktiotahan on käytetty
kokeellisesti jopa kuvien esittämiseen hilan avulla.
Jarmo
Lainaus Marko Riikonen <riikonenmarko_at_yahoo.com>:
> Mutta joo, mitä Moilanen tuumit siitä että Moilasen kaari tuntuu
> usein muodostuvan selvemmin lähellä näkyvissä kiteissä kuin muut
> halot? Itse olen ajatellut että se on merkki tavallista isommista
> kiteistä mutta muistelen sinun tuumineen päinvastaista.
> Jokatapauksessa minulla on muistikuvia Moilasta valaisevista
> kiteistä kuinka ne syttyvät ja laiskasti laiskasti liikkuvat halon
> poikki ennen sammumistaan. Jotenkin viittaisi suurehkoihin ja
> pitkiin kiteisiin.
> Hyvä idea jokatapauksessa tuo keveys. Tape kirjoitteli juuri samasta
> asiasta tänään. Sanoi että pitää heilutella kidekeräintä
> Moilanäytelmissä.
> Marko
>
>
> ________________________________
> From: Jarmo Moilanen <jarmo.moilanen_at_vaala.net>
> To: ilmakeha-l_at_ursa.fi
> Sent: Tue, November 24, 2009 4:44:39 PM
> Subject: Re: [ilmakeha-l] Re: [ilmakeha-l] Re: [ilmakeha-l] Re:
> [ilmakeha-l] Halo Spaceweatherissä
>
> Itse olen leikitellyt ajatuksella että nämä lumitykki ja muut kiteet
> syntyvät olosuhteissa joissa luonnollisissa oloissa ei muuten
> syntyisi kiteitä. Efekti olisi tavallaan jonkillainen
> "shokkikiteytyminen". Tämä selittäisi myös miksi kaaren taustalla
> näyttää olevan yhä mystisenä pysynyt jääkide.
>
> Olen kyllä varma että jo otetuissa kidenäytteissä luuraa se kaivattu
> kide. Ongelma voi olla se, että emme ole toistaiseksi saaneet
> riittävän tarkkaa kuvaa näistä kiteistä että pystyisimme
> tunnistamaan aiheuttajan. Pitäisi saada enemmän suurennusta
> skooppikuviin.
>
> Eräs vaihtoehto on se, että meidän pitäisi ottaa kidenäyte jollain
> toisella tavalla. Nyt näytteet perustuvat vain alasleijaavien
> kiteiden kaappaamiseen petri-maljaan. Entä jos syylliset kiteet
> ovatkin suspensiossa eli ne leijaavat välistä jopa ylöspäin
> ilmavirrassa? Mikä viittaisi hyvinkin pieniin kiteisiin jotka eivät
> esim. petri-maljassa uppoa heksaaniin. Kannattaisiko kuvata
> pintaroskaa?
>
> Selitys kai vain odottaa sitä ahaa-hetkeään...
>
> Jarmo
>
> Lainaus Timo Nousiainen <tpnousia_at_cc.helsinki.fi>:
>
>> Mielenkiintoinen kysymys on sitten se, miksi pinnanläheiset kiteet
>> poikkeavat jääpilvien kiteistä. Mahdollisia selityksiä on useita:
>>
>> 1) erilaiset jäätymisytimet (en tiedä että olisi tutkittu miten vaikuttaa
>> muotoihin. Heitin kyllä ajatuksen ilmaan eräälle kollegalle jolla on
>> pilvikammio).
>> 2) erilaiset lämpötila-, kosteus- ja paineolosuhteet (tiedetään että
>> vaikuttaa, mutta ei tarkoita että kyse olisi ainakaan pelkästään
>> tästä).
>> 3) kiteiden erilainen historia (jääkiteet ovat siitä vekkuleita ettei
>> ne ole termodynaamisessa tasapainossa ympäristön kanssa juuri koskaan.
>> Jääpilvissä selvästi havaitaan että paikalliset olosuhteet ja havaitut
>> kidemuodot eivät täsmää sen kanssa mitä laboratoriokokeiden mukaan
>> sellaisissa olosuhteissa muodostuu. Luonnollinen selitys olisi se,
>> että kiteet ovat muodostuneet eri olosuhteissa ja sitten vajoavat
>> toisenlaisiin olosuhteisiin joissa ne mitataan. Tästä sitten seuraisi
>> se että kiteissä on alkuperäisten muodostumisolosuhteiden mukaisia
>> piirteitä jotka ovat sitten jotenkin muuntuneet).
>>
>> Voi olla muitakin tekijöitä joita ei tule mieleen. Mutta en oikein voi
>> olla ajattelematta että ehkä pinnan lähelle muodostuvat kiteet ovat
>> poikkeuksellisen hyvälaatuisia koska olosuhteet eivät vaihtelisi niin
>> paljon. Tosin tässä on se ongelma että ihan pinnan lähellä kyllä ainakin
>> vaihtelu on erittäin nopeaa muihin ilmakehän osiin verrattuna, joten
>> vaikka ei olekaan paljon matkaa missä pudota, olosuhteet voi silti muuttua
>> nopeasti ja paljon. Mutta ehkä kiteet ei ennätä muuttumaan...
>>
>> Tiedä häntä, pitäisi kysyä joltakin asiantuntijalta mutta kun kukaan ei
>> tunnu täälläkään tietävän jääkiteistä oikein mitään...
>>
>>
>>> Moilasen kaarihan syntyy myös muihin kuin tykkien tuottamiin ytimiin, kuten
>>> tehtaiden savujen ytimiin. Luonnollisuuden varmistaminen ei ole ihan
>>> helppoa. Etelänavalla ihmettelin erästä kuin tyhjästä ilmestynyttä
>>> näytelmää, jonka jääsumun suttuinen, nuori rakenne kertoi sen syntyneen
>>> jostain lähellä olevasta jäätymisydinten lähteestä. Kun katsoin tarkemmin,
>>> huomasin että lähde oli kiitorataa vedettävällä lanalla tasoittava
>>> traktori. Ja se traktori mateli. Mutta silti lanasta nousi riittävästi
>>> ytimiä tuottaakseen kohtuullisen näytelmän aina 46 kamoilla. Joensuussa
>>> kerran kuljin taas maakuopan ohi jossa kaksi miesta lapioi ja kuopasta
>>> lähti tuulen mukana kulkemaan jääkiteiden vana. Rovaniemellä moottorikelkat
>>> tuottivat jääsumua. Resolutessa lentokentällä hyörivä lumilinko tuotti
>>> näytelmän Moilasen kaarella. Lähimpänä luonnollista näkemääni Moilasta oli
>>> eräs toinen Resoluten tapaus. Olimme kukkulalla kylän yläpuolella ja tuuli
>>> oli mereltä päin missä ei ole mitään ihmistoimintaa pitkiin matkoihin. Tai
>>> no, itse kylä oli kukkulan alla tuulen suunnassa, joten emme voineet
>>> tuotakaan merkitä varmuudella luonnolliseksi Moilaseksi. Sanoisin että
>>> esim. Suomessa on liki mahdotonta sanoa onko vai eikö näytelmä luonnollista
>>> alkuperää. Etelänavalla se on helpompaa, mutta sielläkin täytyy olla
>>> tarkkana. Yläpilvissä Moilasta ei kuitenkaan ole vielä havaittu.
>>> Marko
>>>
>>> ___________________________________________________________________________
>>> From: Marko Pekkola <marko.pekkola_at_ursa.fi>
>>> To: Jukka Ruoskanen <jukka.ruoskanen_at_kolumbus.fi>
>>> Cc: ilmakeha-l_at_ursa.fi
>>> Sent: Tue, November 24, 2009 1:36:30 PM
>>> Subject: Re: [ilmakeha-l] Re: [ilmakeha-l] Halo Spaceweatherissä
>>>
>>> Hei Jukka & co.,
>>>
>>> Tein ihan varmuudella havainnon selvästä Moilasen kaaresta etelänavalla. En
>>> voinut kuvitella sitä, oli sen verran selvä. Kävelin jonkun matkan päähän
>>> asemalta, ja siinä se yhtäkkiä oli ihan naaman edessä: sekä yksittäisinä
>>> välkkyvinä kiteinä että kauempana muodossa.
>>>
>>> Tunnetusti Etelämantereella ei ole kovin monta lumitykkiä.
>>>
>>> Parh. terv.
>>> Marko
>>> >>
>>> >> Onko tietoa onko lähistöllä lumitykkejä? Jos ei, olisiko tämä silloin
>>> >> ensimmäinen varmuudella luonnollista alkuperää olevissa kiteissä
>>> syntynyt
>>> >> Moilanen?
>>> --
>>> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
>>> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
>>> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
>>> Listan www-arkisto:
>>> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>>>
>>>
>>>
>>
>> --
>> Timo Nousiainen
>> Department of Physics
>> P.O. Box 48
>> FI-00014 University of Helsinki
>> Finland
>>
>> Tel: +358 9 19151064
>> Fax: +358 9 19150860
>>
>>
>> --
>> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
>> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
>> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
>> Listan www-arkisto:
>> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>>
>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>
>
>
>
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|