|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Teemu ja muut,
Toki Teemu on oikeassa.
Jennin referaatissa oli kuitenkin kohtia jotka olisi ihan hyvä olla vähän paremmin kohdallaan. Asia ei siitä yhtään vaikeammaksi mene, minusta päinvastoin. Minusta juuri aloittelijalle asiat pitää tarjota tiedot (karsitutkin) mahdollisimman hyvin kohdallaan.
No, muutamat minun kommenttini meni jo vähän liian syvälle aloittelijaa ajatellen. Siksi alunperin lähetin (listalle tarkoittamani) kommenttini Jennille privana, kun huomasin alkaneeni taas kaivelemaan asioita turhankin tarkkaan.
Toisaalta aloittelijankin on hyvä jo varhain tiedostaa, että asiat ei aina ole ihan niin yksinkertaisia miltä ne saattavat ensialkuun vaikuttaa. Kokeneilla konkareillakin on välillä syytä tarkistaa omia tietojaan.
Jarmo
> Jarmo & kollegat,
>
> eikös tämä pitänyt pitää yksinkertaisena ja yksinkertaistettuna?
> Luonto ei
> toki sitä ole, mutta kaikenkattava detaljeissaan toki oikeammin oleva
> vyörytys ei ehkä ole vasta-alkajalle sitä parasta luettavaa.
>
> Teemu
>
>
> On Fri, 27 Jan 2006, Jarmo Moilanen wrote:
>
> > Moi Jenni ja muut,
> >
> > Lähetin tämän jo privana Jennille, mutta pistetään tämä nyt näin
> listallekin kun Jenni tavallaan pyysi...
> >
> > Aika pitkälle asiat olivat kohdallaan. Muutamia seikkoja piti kommentoida.
> >
> > >Halot voivat syntyä eripuolille taivasta, ja niiden kesto voi olla
> pitkästä 20 halomuodon halonäytelmästä muutamien hetkien
> sivuaurinkoihin.
> >
> > Sikäli oikein, sillä hyvät näytelmät esiintyvät usein laajassa
> kidepilvessä ja kestävät kokonaisuutena yleensä (mutta ei aina) pienen
> pilven aiheuttamia sivuauringon vilahduksia kauemmin.
> >
> > Sinällään halojen määrällä ei ole mitään suoraa vaikutusta halonäytelmän
> pituuden suhteen, siinä mielessä vähän ontuva ilmaus. Kaikkein
> kestävimpiä
> taitaa olla ne tavan kakskakkos-näytelmät jotka roikkuvat taivaalla
> päiviä.
> >
> > >Halon värikkyys on merkki siitä, että valo on kulkenut
> > >jääkiteen läpi ja hajonnut spektriksi.
> >
> > Lisätään tähän se, että vaikka valo kulkee jääkiteen läpi, se ei aina
> hajoa spektriksi (esim. useat horisonttirenkaan valoreitit, 120°
> sivuaurinko, ala-aurinkoakaari).
> >
> > >Varmuudella eri halomuotoja tunnetaan
> > > 50, mutta Suomessa näitä näkyy noin 8 jokseenkin usein.
> >
> > Jotakuinkin 50... Taitaa olla ylikin. Tarkka luku riippuu laskentatavasta.
> >
> > Yleisiksi lasketaan 9 haloa, sillä harvemmin (ymmärrettävästi) näkyvä
> ala-aurinko lie kaikkein yleisin halomuoto... jos asuisimme kidepilvien
> yläpuolella.
> >
> > > Halon synnyttäjänä toimivat erilaiset kidemuodot. Kidemuotoja on
> pääasiassa 3 erilaista: laattakiteet, pylväskiteet, ja pyramidikiteet.
> >
> > Vähän erheellisesti sanottu. Halon synnyttää pääsääntöisesti
> kidejärjestykseltään heksagoninen eli kuusisivuinen jääkide, jonka
> yleisin
> kidemuoto on heksagoninen prisma. Joskus harvoin prisman päihin ilmestyy
> pyramidipäät (tälle oli joku hieno nimi, mutta en saa sitä nyt
> päähäni...
> olikohan polyhedral?).
> >
> > Heksagonisen prisman pituus vaihtelee lyhyestä laatasta pitkään
> pylvääseen. Kiteen pituuden suhde halkaisijaan vaikuttaa kiteen asentoon
> ilmassa. Eli laatta- ja pylväskide ovat kidemuodoltaan sama asia.
> Pyramidikide on jo eri kidemuoto.
> >
> > >Satunnaisesti leijailevat kiteet muodostavat 22 ja 46 asteen kaaret.
> >
> > Satunnainen asento on syntynyt lähinnä halojen synnyn hahmottamisen
> helpottamiseksi ja simulaatioteknisistä syistä. Joten ei kannata sikäli
> heittää menemään, mutta ei luonnossa ilmeisesti pidä täysin paikkaansa.
> Aito satunnainen asento hyvin muodostuneilla jääkiteellä on luultavasti
> aika harvinainen.
> >
> > 22 ja 46 renkaat syntyvät usein (ilman muita haloja esiintyessään)
> roskakiteistä kuten bulleteista ja klustereista. Joista löytyy
> tarvittavia
> taittavia prismoja käytännössä katsoen satunnaisissa asennoissa. Kauniit
> ideaalikiteet eivät oikein usein asennoidu täysin satunnaisesti.
> >
> > Kun 22 rengas näkyy esim. sivuaurinkojen kanssa, silloin voi olla ettei
> taivaalla ole yhtään aidosti satunnaisesti asennoitunutta kidettä vaan
> rengas syntyy samasta huonosti orientoituneiden laattojen
> kidepopulaatiosta
> kuin sivuauringotkin.
> >
> > > Sekä pylväs-, että laattakiteet muodostavat horisonttirenkaan ja
> auringonpilarin.
> >
> > "Muodostavat" ei ehkä ole ihan oikea termi... Olen itse aina käsitellyt
> haloja liiketilojen kautta, koska se on selvempää. Kidemuoto kun ei
> kerro
> kaikkea.
> >
> > Parry-asentoiset pylväät jäi mainitsematta. Samoin Lowitz asentoiset
> laatat. Mutta kun on referaatista kyse niin olkoon.
> >
> > > Halot syntyvät siis erilaisista kiteistä, joiden on oltava hyvinkin
> samanlaisia ja leijailtava tietyllä nopeudella muodostaakseen
> ihmeellisen
> valonäytelmän.
> >
> > "erilaisista kiteistä, joiden on oltava hyvinkin samanlaisia"? No...
> Riippuu kriteereistä mikä on hyvinkin samanlainen. Kiteissä on aina
> paljonkin variaatiota, mutta karkeasti ottaen tietyn kidepopulaation
> kiteet
> ovat kyllä samanmuotoisia.
> >
> > Tietyllä nopeudella? En ole koskaan kuullut että kiteiden nopeudella
> olisi osoitettu olevan jotain selvää vaikutusta haloihin.
> >
> > >Kiteiden on oltava puhtaita, sileitä, täsmällisen muotoisia, niitä on
> oltava riittävästi, sekä ilman on oltava puhdasta että näkisimme
> nämä halot.
> >
> > Aika huonotkin ja jopa epämuotoiset kiteet kyllä aiheuttavat haloja,
> lähinnä 22 renkaita. Mitähän täsmällisen muotoisilla tarkoitetaan?
> Kiteiden
> muodoissa on aikalailla variaatioita, mutta pääasiassa ne on kyllä
> tunnistettavissa tietyn muotoisiksi kuten kuusisivuiseksi pylvääksi jne.
> >
> > >Haloja synnyttävien kiteiden särmät ovat tavallisimmin millin luokkaa,
> eli ne ovat paljon suurempia kuin valon aallonpituus.
> >
> > Haloja aiheuttavat kiteet ovat useimmiten millin kymmenesosien pituisia.
> Jotkin poikkeuksellisen kookkaat pylväät ja laatat voivat olla yli
> millin.
> Toisaalta liian pienet kiteet eivät aiheuta haloja.
> >
> > >Näin valon kulku voidaan laskea geometrisen optiikan avulla, ja ennustaa
> sekä tunnistaa kiteiden ja halojen välisiä prosesseja.
> >
> > "Kiteiden ja halojen välisiä prosesseja"? Käyttäisin tässä "prosessin"
> sijasta termiä "yhteyksiä". Prosessi on jotain muuta.
> >
> > > Tavallisin halo on laattakiteiden synnyttämä 22 asteen rengas. Tämä
> näkyy värillisenä, sillä valo kulkee jääkiteen läpi taittuen spektrin
> väreihin. Kuun aiheuttamassa 22 renkaassa ei värejä juuri esiinny.
> >
> > Haloteoriassa 22 asteen renkaan synnyttää ns. tasasuhteinen jääkide eli
> laatan ja pylvään välimuoto. Tämä on vain teoriassa, käytännössä asia ei
> ole näin yksinkertainen.
> >
> > 22 renkaassa näkyy yleensä vain sisin punainen vyöhyke, harvoin se on
> selvästi värillinen. Kuun 22 renkaan värittömyys on vain katsojan
> silmässä
> jos se ei ole tarpeeksi kirkas. Hämärässä ihmissilmä näkee
> mustavalkoista.
> Valokuvissa kuun kakskakkosessa on värit.
> >
> > > Seuraavana meillä on 46 asteen rengas, joka sijaitsee nimensä
> mukaisesti 46 asteen päässä Auringosta. Rengas on leveämpi ja himmeämpi
> kuin 22 halo. Kun 46 näkyy, näkyy myös 22.
> >
> > Hassua todeta näin päin, että kun 46 näkyy, näkyy myös 22, vaikka se ihan
> oikein onkin. Parempi ehkä sanoa että: Kun 22 on kirkas, kannattaa etsiä
> 46:sta. Yleensä 22 on se joka huomataan ensin.
> >
> > > 22 sivuavat näkyvät heikosti 22 renkaan ylä- ja alapuolella. Näiden
> koko riippuu Auringon korkeudesta. Auringon ollessa 40 asteen
> korkeudella,
> voivat nämä muodostaa omenan muotoisen kaaren Auringon ympärille.
> Auringon
> ollessa 70 asteen korkeudella, yhtyvät nämä 22 asteen renkaaseen.
> >
> > "22 sivuavat näkyvät heikosti"... Jos ne on heikkoja. Parhaimmillaan ne
> ovat häikäiseviä ja kaikkea muuta kuin heikosti näkyviä. Koko ei riipu
> auringon korkeudesta vaan kaarien muoto.
> >
> > > 46 sivuavat näkyvät eri kohdissa riippuen Auringon korkeudesta.
> Auringon ollessa 32 asteen korkeudella, ei näitä enää näy. Jos 22 asteen
> renkaan ylläsivuava on kirkas, on 46 asteen etäisyydellä näkyvä kaari
> todennäköisesti 46 asteen ylläsivuava.
> >
> > 46 asteen allasivuavat näkyvät kaikilla auringon korkeuksilla. Auringon
> ollessa horisontissa, ne voi olla hiukan vaikea erottaa ja auringon
> ollessa
> todella korkealla ne yhtyy 46 renkaaseen (jos jälkimmäinen näkyy). 46
> ylläsivuava katoaa auringon noustessa yli 32 asteen.
> >
> > >Horisonttirengas voi kiertää Auringon korkeudella koko horisontin, ja on
> täten vaikuttava näky! Tämä valkea rengas syntyy laatta-, ja
> pylväskiteiden
> päistä heijastuneesta valosta.
> >
> > Kiertää koko taivaan parempi ilmaisu. En tiedä miten se kiertäisi
> horisontin... Laattakiteen sivutahkoista ja pylvään päistä, mutta usein
> myös monimutkaisemmista valoreiteistä kiteen sisällä.
> >
> > > Toiseksi yleisin halo on auringonpilari, joka syntyy matalalla olevan
> Auringon heijastaessa valoaan laatta-, ja pylväskiteistä.
> >
> > Auringonpilari on tarkemmissa havaintotilastoissa vasta neljänneksi
> yleisin. Tuo käsitys toiseksi yleisimmästä muodosta on vanha kömmähdys.
> >
> > >Samanlaisia pylväitä syntyy jääsumulla myös liikennevalojen ja muiden
> valonlähteiden päälle, ja nämä pylväät voivat hipoa taivaita.
> >
> > Usein keinovalopylväät ovat itse asiassa ala-auringon keinovalolla
> esiintyvä variaatio. Melkein harvemmin auringonpilari.
> >
> > Auringonpilarihan ei tiukasti katsottaessa ole oikein halo. Kaikki halot
> ovat sitä parempia mitä paremmin asennoituneet kiteet on kyseessä
> (poikkeus
> renkaat), mutta auringonpilarista tulee silloin ala-aurinko...
> >
> > Suositeltavaa lukemista:
> > http://www.ursa.fi/halot/havaitseminen/opas/opas.html
> >
> > > ~Jenni Elina Holopainen, Joensuu
> >
> > Jarmo
> >
> > ...................................................................
> > Luukku Plus paketilla pääset eroon tila- ja turvallisuusongelmista.
> > Hanki Luukku Plus ja helpotat elämääsi. http://www.mtv3.fi/luukku
> >
> >
> >
> > --
> > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html
> ***
> > Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> >
>
>
>
>
>
> *************************************************************************
> _ _
> M.Sc. Teemu Öhman _______/ \ IMPACT CRATERS! / \_______
> Department of Geosciences \ __ /
> Division of Geology \_______/ \________/
> P.O. Box 3000
> FI-90014 University of Oulu
> FINLAND
>
> e-mail: teemu.ohman_at_oulu.fi or tohman_at_sun3.oulu.fi
> phone: +358-8-553 1404 or +358-40-566 7143
> fax: +358-8-553 1484
> *************************************************************************
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
...................................................................
Luukku Plus paketilla pääset eroon tila- ja turvallisuusongelmista.
Hanki Luukku Plus ja helpotat elämääsi. http://www.mtv3.fi/luukku
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|