|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Jarmo & kollegat,
eikös tämä pitänyt pitää yksinkertaisena ja yksinkertaistettuna? Luonto ei
toki sitä ole, mutta kaikenkattava detaljeissaan toki oikeammin oleva
vyörytys ei ehkä ole vasta-alkajalle sitä parasta luettavaa.
Teemu
On Fri, 27 Jan 2006, Jarmo Moilanen wrote:
> Moi Jenni ja muut,
>
> Lähetin tämän jo privana Jennille, mutta pistetään tämä nyt näin listallekin kun Jenni tavallaan pyysi...
>
> Aika pitkälle asiat olivat kohdallaan. Muutamia seikkoja piti kommentoida.
>
> >Halot voivat syntyä eripuolille taivasta, ja niiden kesto voi olla pitkästä 20 halomuodon halonäytelmästä muutamien hetkien sivuaurinkoihin.
>
> Sikäli oikein, sillä hyvät näytelmät esiintyvät usein laajassa kidepilvessä ja kestävät kokonaisuutena yleensä (mutta ei aina) pienen pilven aiheuttamia sivuauringon vilahduksia kauemmin.
>
> Sinällään halojen määrällä ei ole mitään suoraa vaikutusta halonäytelmän pituuden suhteen, siinä mielessä vähän ontuva ilmaus. Kaikkein kestävimpiä taitaa olla ne tavan kakskakkos-näytelmät jotka roikkuvat taivaalla päiviä.
>
> >Halon värikkyys on merkki siitä, että valo on kulkenut
> >jääkiteen läpi ja hajonnut spektriksi.
>
> Lisätään tähän se, että vaikka valo kulkee jääkiteen läpi, se ei aina hajoa spektriksi (esim. useat horisonttirenkaan valoreitit, 120° sivuaurinko, ala-aurinkoakaari).
>
> >Varmuudella eri halomuotoja tunnetaan
> > 50, mutta Suomessa näitä näkyy noin 8 jokseenkin usein.
>
> Jotakuinkin 50... Taitaa olla ylikin. Tarkka luku riippuu laskentatavasta.
>
> Yleisiksi lasketaan 9 haloa, sillä harvemmin (ymmärrettävästi) näkyvä ala-aurinko lie kaikkein yleisin halomuoto... jos asuisimme kidepilvien yläpuolella.
>
> > Halon synnyttäjänä toimivat erilaiset kidemuodot. Kidemuotoja on pääasiassa 3 erilaista: laattakiteet, pylväskiteet, ja pyramidikiteet.
>
> Vähän erheellisesti sanottu. Halon synnyttää pääsääntöisesti kidejärjestykseltään heksagoninen eli kuusisivuinen jääkide, jonka yleisin kidemuoto on heksagoninen prisma. Joskus harvoin prisman päihin ilmestyy pyramidipäät (tälle oli joku hieno nimi, mutta en saa sitä nyt päähäni... olikohan polyhedral?).
>
> Heksagonisen prisman pituus vaihtelee lyhyestä laatasta pitkään pylvääseen. Kiteen pituuden suhde halkaisijaan vaikuttaa kiteen asentoon ilmassa. Eli laatta- ja pylväskide ovat kidemuodoltaan sama asia. Pyramidikide on jo eri kidemuoto.
>
> >Satunnaisesti leijailevat kiteet muodostavat 22 ja 46 asteen kaaret.
>
> Satunnainen asento on syntynyt lähinnä halojen synnyn hahmottamisen helpottamiseksi ja simulaatioteknisistä syistä. Joten ei kannata sikäli heittää menemään, mutta ei luonnossa ilmeisesti pidä täysin paikkaansa. Aito satunnainen asento hyvin muodostuneilla jääkiteellä on luultavasti aika harvinainen.
>
> 22 ja 46 renkaat syntyvät usein (ilman muita haloja esiintyessään) roskakiteistä kuten bulleteista ja klustereista. Joista löytyy tarvittavia taittavia prismoja käytännössä katsoen satunnaisissa asennoissa. Kauniit ideaalikiteet eivät oikein usein asennoidu täysin satunnaisesti.
>
> Kun 22 rengas näkyy esim. sivuaurinkojen kanssa, silloin voi olla ettei taivaalla ole yhtään aidosti satunnaisesti asennoitunutta kidettä vaan rengas syntyy samasta huonosti orientoituneiden laattojen kidepopulaatiosta kuin sivuauringotkin.
>
> > Sekä pylväs-, että laattakiteet muodostavat horisonttirenkaan ja auringonpilarin.
>
> "Muodostavat" ei ehkä ole ihan oikea termi... Olen itse aina käsitellyt haloja liiketilojen kautta, koska se on selvempää. Kidemuoto kun ei kerro kaikkea.
>
> Parry-asentoiset pylväät jäi mainitsematta. Samoin Lowitz asentoiset laatat. Mutta kun on referaatista kyse niin olkoon.
>
> > Halot syntyvät siis erilaisista kiteistä, joiden on oltava hyvinkin samanlaisia ja leijailtava tietyllä nopeudella muodostaakseen ihmeellisen valonäytelmän.
>
> "erilaisista kiteistä, joiden on oltava hyvinkin samanlaisia"? No... Riippuu kriteereistä mikä on hyvinkin samanlainen. Kiteissä on aina paljonkin variaatiota, mutta karkeasti ottaen tietyn kidepopulaation kiteet ovat kyllä samanmuotoisia.
>
> Tietyllä nopeudella? En ole koskaan kuullut että kiteiden nopeudella olisi osoitettu olevan jotain selvää vaikutusta haloihin.
>
> >Kiteiden on oltava puhtaita, sileitä, täsmällisen muotoisia, niitä on oltava riittävästi, sekä ilman on oltava puhdasta että näkisimme nämä halot.
>
> Aika huonotkin ja jopa epämuotoiset kiteet kyllä aiheuttavat haloja, lähinnä 22 renkaita. Mitähän täsmällisen muotoisilla tarkoitetaan? Kiteiden muodoissa on aikalailla variaatioita, mutta pääasiassa ne on kyllä tunnistettavissa tietyn muotoisiksi kuten kuusisivuiseksi pylvääksi jne.
>
> >Haloja synnyttävien kiteiden särmät ovat tavallisimmin millin luokkaa, eli ne ovat paljon suurempia kuin valon aallonpituus.
>
> Haloja aiheuttavat kiteet ovat useimmiten millin kymmenesosien pituisia. Jotkin poikkeuksellisen kookkaat pylväät ja laatat voivat olla yli millin. Toisaalta liian pienet kiteet eivät aiheuta haloja.
>
> >Näin valon kulku voidaan laskea geometrisen optiikan avulla, ja ennustaa sekä tunnistaa kiteiden ja halojen välisiä prosesseja.
>
> "Kiteiden ja halojen välisiä prosesseja"? Käyttäisin tässä "prosessin" sijasta termiä "yhteyksiä". Prosessi on jotain muuta.
>
> > Tavallisin halo on laattakiteiden synnyttämä 22 asteen rengas. Tämä näkyy värillisenä, sillä valo kulkee jääkiteen läpi taittuen spektrin väreihin. Kuun aiheuttamassa 22 renkaassa ei värejä juuri esiinny.
>
> Haloteoriassa 22 asteen renkaan synnyttää ns. tasasuhteinen jääkide eli laatan ja pylvään välimuoto. Tämä on vain teoriassa, käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen.
>
> 22 renkaassa näkyy yleensä vain sisin punainen vyöhyke, harvoin se on selvästi värillinen. Kuun 22 renkaan värittömyys on vain katsojan silmässä jos se ei ole tarpeeksi kirkas. Hämärässä ihmissilmä näkee mustavalkoista. Valokuvissa kuun kakskakkosessa on värit.
>
> > Seuraavana meillä on 46 asteen rengas, joka sijaitsee nimensä mukaisesti 46 asteen päässä Auringosta. Rengas on leveämpi ja himmeämpi kuin 22 halo. Kun 46 näkyy, näkyy myös 22.
>
> Hassua todeta näin päin, että kun 46 näkyy, näkyy myös 22, vaikka se ihan oikein onkin. Parempi ehkä sanoa että: Kun 22 on kirkas, kannattaa etsiä 46:sta. Yleensä 22 on se joka huomataan ensin.
>
> > 22 sivuavat näkyvät heikosti 22 renkaan ylä- ja alapuolella. Näiden koko riippuu Auringon korkeudesta. Auringon ollessa 40 asteen korkeudella, voivat nämä muodostaa omenan muotoisen kaaren Auringon ympärille. Auringon ollessa 70 asteen korkeudella, yhtyvät nämä 22 asteen renkaaseen.
>
> "22 sivuavat näkyvät heikosti"... Jos ne on heikkoja. Parhaimmillaan ne ovat häikäiseviä ja kaikkea muuta kuin heikosti näkyviä. Koko ei riipu auringon korkeudesta vaan kaarien muoto.
>
> > 46 sivuavat näkyvät eri kohdissa riippuen Auringon korkeudesta. Auringon ollessa 32 asteen korkeudella, ei näitä enää näy. Jos 22 asteen renkaan ylläsivuava on kirkas, on 46 asteen etäisyydellä näkyvä kaari todennäköisesti 46 asteen ylläsivuava.
>
> 46 asteen allasivuavat näkyvät kaikilla auringon korkeuksilla. Auringon ollessa horisontissa, ne voi olla hiukan vaikea erottaa ja auringon ollessa todella korkealla ne yhtyy 46 renkaaseen (jos jälkimmäinen näkyy). 46 ylläsivuava katoaa auringon noustessa yli 32 asteen.
>
> >Horisonttirengas voi kiertää Auringon korkeudella koko horisontin, ja on täten vaikuttava näky! Tämä valkea rengas syntyy laatta-, ja pylväskiteiden päistä heijastuneesta valosta.
>
> Kiertää koko taivaan parempi ilmaisu. En tiedä miten se kiertäisi horisontin... Laattakiteen sivutahkoista ja pylvään päistä, mutta usein myös monimutkaisemmista valoreiteistä kiteen sisällä.
>
> > Toiseksi yleisin halo on auringonpilari, joka syntyy matalalla olevan Auringon heijastaessa valoaan laatta-, ja pylväskiteistä.
>
> Auringonpilari on tarkemmissa havaintotilastoissa vasta neljänneksi yleisin. Tuo käsitys toiseksi yleisimmästä muodosta on vanha kömmähdys.
>
> >Samanlaisia pylväitä syntyy jääsumulla myös liikennevalojen ja muiden valonlähteiden päälle, ja nämä pylväät voivat hipoa taivaita.
>
> Usein keinovalopylväät ovat itse asiassa ala-auringon keinovalolla esiintyvä variaatio. Melkein harvemmin auringonpilari.
>
> Auringonpilarihan ei tiukasti katsottaessa ole oikein halo. Kaikki halot ovat sitä parempia mitä paremmin asennoituneet kiteet on kyseessä (poikkeus renkaat), mutta auringonpilarista tulee silloin ala-aurinko...
>
> Suositeltavaa lukemista:
> http://www.ursa.fi/halot/havaitseminen/opas/opas.html
>
> > ~Jenni Elina Holopainen, Joensuu
>
> Jarmo
>
> ...................................................................
> Luukku Plus paketilla pääset eroon tila- ja turvallisuusongelmista.
> Hanki Luukku Plus ja helpotat elämääsi. http://www.mtv3.fi/luukku
>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>
_ _
M.Sc. Teemu Öhman _______/ \ IMPACT CRATERS! / \_______
Department of Geosciences \ __ /
Division of Geology \_______/ \________/
P.O. Box 3000
FI-90014 University of Oulu
FINLAND
e-mail: teemu.ohman_at_oulu.fi or tohman_at_sun3.oulu.fi
phone: +358-8-553 1404 or +358-40-566 7143
fax: +358-8-553 1484
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|