|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Kiitos vastauksista! Mutta vielä vähän:
> > Aloitan ihmetykseni näin: sateenkaari on kuin filosofisen solipsismin
> > ilmentymä, sillä se tulee "luoduksi" katsomalla. En ymmärrä tätä asiaa,
>ja
> > jos yritän miettiä niin vallan pyörälle menee pääni. Sateenkaari näkyy
>siis
>
>Ei sateenkaari ole tässä suhteessa mitenkään erilainen muihin
>valoilmiöihin verrattuna.
>
Tämä minulla olikin tiedossa. Minua hämmentää suunnattomasti tämä valoilmiön
yksilökeskeisyys. Kaukoputkessa ja mikroskoopissa tämän ymmärrän: okulaari+
havaitsija=näkymä, mutta kun tuolla taivaalla hilluu jumalaisia näytelmiä
jotka esitetään yksinomaan katsojalle - äh, nyt teen jälleen hölmöä
itsestäni. En osaa selittää mikä tässä nyt on niin ihmeellistä. Ihmeellistä
se silti hyvinkin on! Raavin täällä päätäni kuin apina, kun en millään saa
siitä maanläheistä ymmärrystä.
Onko sateenkaari niin suuri ilmiö, että se on periaatteessa nähtävänä
kaikille aurinkoa vastapäätä, vai? Mutta jos havaitsijoita on sanotaanko 42,
niin näkevätkö kaikki sen sateenkaaren yhtä hyvin jos heidät on sijoitettu
42 metrin päähän toisistaan niin että aurinko on jokaisella selän takana?
Enkä nyt vitsaile, vaan minulla on ihan oikeasti näin yksinkertaiset aivot.
>>Talvella voimme nähdä kaaren jäähileisenä
> > keskipäivälläkin, mutta minä en ole vielä moista päässyt todistamaan.
>
>Jäähileissä näkyvä kaari tuskin on sateenkaari vaan halo (no jos
>olisi pallomaisia jääkiteitä voisi varmaan kinata siitä kumpi ilmiö
>on kyseessä, jään taitekerroin kun on niin lähellä veden taite-
>kerrointa että kaari tulisi lähes samaan paikkaan).
>
Joo, tämän lunttasin suoraan kirjasta. En ole silti nähnyt hienoa
jäähileistä kaarta koskaan aurinkoa vastapäätä. Olisihan tuo aika maaginen
ilmestys!
> > Miksiköhän sateenkaaret sitten hehkuvat horisontin osassa enemmän kuin
> > taivaanlakea kohti olevassa kaaren huipussa? Tähän en löytänyt
>vastausta.
>
>Uskoisin selityksen liittyvän siihen että pilven lähellä olevia
>pisaroita itse pilvi osittain varjostaa, jolloin osa niistä pisaroista
>jotka havaitsija omasta paikastaan näkee ovat pilven takana varjossa.
>Kauempana pilvestä (lähempänä maanpintaa) suurempi osa pisaroista on
>auringon valaisemassa sektorissa ja näin ollen sateenkaarta on
>muodostamassa isompi joukko pisaroita.
>--
>Timo Nousiainen
>___-____
>Ja henk. koht. olen hyvin pettynyt siihen, etteivät kosmologit saaneet
>pidettyä Hubblen vakiota 42:na. Onneksi sateenkaaria ei ole niin helppo
>mulkata.
>
> Teemu
>
Olen samaa mieltä, Teemu !
Kiitos vielä kerran vastauksista ! Onhan tuolla ylhäällä tuo
neljänkymmenenkahden ihmisen havaintokysymys, jos joku haluaa energiansa
vielä siihen tuhlata.
Arvostan kaikkea tietoa.
~J
|