ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
On Tue, 13 Sep 2005, JenniElina Holopainen wrote:
> Aloitan ihmetykseni näin: sateenkaari on kuin filosofisen solipsismin
> ilmentymä, sillä se tulee "luoduksi" katsomalla. En ymmärrä tätä asiaa, ja
> jos yritän miettiä niin vallan pyörälle menee pääni. Sateenkaari näkyy siis
Ei sateenkaari ole tässä suhteessa mitenkään erilainen muihin
valoilmiöihin verrattuna.
> 42 asteen kaarena (ja lisähuomautuksena numerosarjan 42 olevan vastaus
> kaikkeen "Answer to Life, the Universe, and Everything ":Deep Thught).
> Sateenkaaren voi nähdä lentokoneesta kokoympyränä, mutta muuten maantasalla
> liikkuminen 'pakottaa' meidät ihailemaan tuota salaperäisen lukusarjan
> omaavaa kaarta vain aamu- ja iltapäivisin, koska kaari on muulloin
> horisontin alapuolella. Talvella voimme nähdä kaaren jäähileisenä
> keskipäivälläkin, mutta minä en ole vielä moista päässyt todistamaan.
Jäähileissä näkyvä kaari tuskin on sateenkaari vaan halo (no jos
olisi pallomaisia jääkiteitä voisi varmaan kinata siitä kumpi ilmiö
on kyseessä, jään taitekerroin kun on niin lähellä veden taitekerrointa
että kaari tulisi lähes samaan paikkaan).
> Sateenkaaren kaverina voimme nähdä 51 asteen sivusateenkaaren, jonka värit
> ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Näiden kahden kaaren väliin jäävä
> taivas on muuta taivasta tummempi. Syy lukuun 42 on sirontateoriassa, jossa
> pallomaisen vesipisaran voimakas maksimi on juuri tämän asteluvun kohdalla.
> Sisimpänä kaaressa on eniten taittuneet värit ja uloimana vähiten, mikä
> synnyttää silmin aistittavan värikaaren (värithän syntyvät armoitettuihin
> tappisoluihimme silmissä eri aallonpituuden omaavista aalloista). Hyvin
> aikaisin tai myöhään nähtynä sateenkaari on vain punainen, sillä silloin
> ilmakehästä on sironneet muut värit. Jos valonsäde osuu aivan pisaran
> reunaan, heijastuu tämä kaksi kertaa pisaran sisällä ja muodostaa 51 asteen
> kaaren. Koska kaksi kertaa heijastunut säde on "vuotanut" näkyy tämä
> sivusateenkaari himmeänä, yleensä ei laisinkaan.
Sen verran voisin tarkentaa että ei se sivusateenkaari synny ihan
reunaan osuvista säteistä, kylläkin reunemmaksi kuin pääsateenkaaren
tapauksessa. Jos ihan reunaan osutaan, pääsee hyvin pieni osa
säteestä pisaran sisään. Vesi kun heijastaa melkein kuin peili kun
pienellä heijastuskulmalla katsotaan (vrt. auringonsilta).
> Miksiköhän sateenkaaret sitten hehkuvat horisontin osassa enemmän kuin
> taivaanlakea kohti olevassa kaaren huipussa? Tähän en löytänyt vastausta.
Uskoisin selityksen liittyvän siihen että pilven lähellä olevia
pisaroita itse pilvi osittain varjostaa, jolloin osa niistä pisaroista
jotka havaitsija omasta paikastaan näkee ovat pilven takana varjossa.
Kauempana pilvestä (lähempänä maanpintaa) suurempi osa pisaroista on
auringon valaisemassa sektorissa ja näin ollen sateenkaarta on
muodostamassa isompi joukko pisaroita.
--
Timo Nousiainen
University of Helsinki
Department of Physical Sciences
P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki
Tel: 358-9-19151064
Fax: 358-9-19150860
|