|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Lueskelin tuossa hiukan syvaluotaavampaa juttua lumitykityksesta
(Artificial Snow--Powder for the Slopes). Tykeissa kaytetaan nucleating
agenttia, esimerkkina mainitaan bakteeri Pseudomonas syringae.
Loysin myos jenkkisivun jossa myytin naita masiinoita keytettyina. Hinnat
oli 9000-25000 dollaria.
Marko
>
> > Kunnia mr. Mikkilälle, poskettomia kuvia taas kerran, ihan riippumatta
> > siitä onko se Hastings (jolta se äkkiseltään vaikuttaa) vai Wegener.
> Mutta
> > tuo herätti taas kerran mieleen sen, että olisipa erittäin hauska
> tietää,
> > mikä näissä tapauksissa, joissa luontoa "autetaan", pohjimmiltaan on
> se
> > syy, joka aiheuttaa puhtaat ja hyvin orientoituneet kiteet. Siis en
> > viittaa nyt pelkästään näihin tämän syksyn Mikkilän kuviin, vaan myös
> > esim. Oksasen karstanpoistonäytelmään. Ja sikäli kun muistan Jarmon ja
> > Riikosen höpinät Navalta oikein, iso osa huippunäytelmistä lähti
> siitä,
> > että koneet pukkasivat tiivistymiskeskuksia taivaalle.
>
> En tiedä noista tiivistymisytimistä, ellei niistä tule joitakin pieniä
> aerosolihiukkasiakin ulos, mutta en olisi yllättynyt jos selitys piilisi
> siinä että on vain poikkeuksellisen runsas vesihöyryn/veden lähde
> kylmissä keleissä. Sama juttu savupiippujen ja koskien ja vastaavien
> kanssa, eli yleensä kun on kovat pakkaset on myös ilma kuivaa ainakin
> absoluuttisesti jos ei suhteellisesti ja sellaiseen ei kiteet juuri
> kasva. Ylimääräinen veden lähde mahdollistaa kiteiden nopean kasvun
> suuriksi, jolloin eivät ennätä tippumaan maahan.
>
> Miten muuten nämä karsanpoistonäytelmien lämpötilat suhtautuu siihen
> taulukkoon kidemuodoista eri lämpötiloissa? Lähes ideaalisia kiteitä
> kasvaa muistaakseni vain tietyissä lämpötiloissa, eikä se tainnut
> olla edes kovin leveä se lämpötila-alue. No, se riippuu myös
> kosteudesta ja tässä tapauksessa pitäisi kai pystyä arvioimaan
> kosteutta lumitykin sisällä... Itse asiassa tässä voi olla tärkeä
> tekijä se, että kide joutuu kuivaan ilmaan synnyttyään, joten ei
> ala kasvattamaan itseensä mitään ylimääräisiä ulokkeita kuten
> lumikiteissä. Tasapainossa ne eivät kyllä ympäristönsä kanssa ole,
> mutta kuivassa ilmassa tapahtuva sublimaatio lienee kuitenkin varsin
> hidas ilmiö ainakin suurten kiteiden tapauksessa.
>
> Mitä orientaatioon tulee, niin mitä isompi kide ja mitä suurempi
> aspektisuhde, sitä helpommin ne orientoituu. Orientaation aiheuttama
> mekanismi on ilman vastus ja nyrkkisääntönä voisaan sanoa että kide
> pyrkii aina tippumaan asennossa jossa sen ilmanvastus on suurin,
> joten sellaiset kiteet joiden ilmanvastus riippuu eniten asennosta
> orientoituvat herkimmin.
>
> Tai näin siis opintojen pohjalta muistellen, korjailkoon joku jos
> tuli spekuloitua metsään.
>
>
> --
> Timo Nousiainen
> University of Helsinki
> Department of Physical Sciences
> P.O. Box 64
> FIN-00014 University of Helsinki
> Tel: 358-9-19151064
> Fax: 358-9-19150860
>
>
>
|