Ursa   Viestintä   Listat   halo-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: J Marko Pekkola (marko.pekkola_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 09.01.1998


Hei arvon kollegat,

Kiittäisin Jormaa keskustelun aloittamisesta. Ajattelin aluksi kirjoittaa jo eilen illalla (pitkäänkin) aiheesta, mutta sitten ajattelin että olisi mie-
lenkiintoinen kokeilu (mm. itseni kannalta) ihan vain rauhassa odottaa ja katsoa mihin suuntaan keskustelu kehittyy IHAN ILMAN MINUN pointtejani. Opettavaista. Olen nyt iloinen siitä, että päätin näin tehdä.

Sanoisin tässä vaiheessa, että olen ihan hirveän paljon samaa mieltä Moilasen kommenttien kanssa.

Seuraavaksi haluaisin kertoa ja osin ehdottaa jotain niitä palkintoja koskien. Olisin joka tapauksessa kirjoittanut tästä pitempään lähiaikoina  halo-l listalle, joten tulkoon se kerrottua juuri nyt.

Jaosto on kautta aikojen (UMi:ssa ylistyksellä / Stella Arcti-suositukset/ n. 12 vuoden takaiset kirjapalkinnot) palkinnut vain rariteeteistä ja kovis-
ta näytelmistä. Läpi vuoden havaintoja tehneitä ei ole huomioitu juuri lai- sinkaan; ei ainakaan erityisellä tavalla. Ajattelin että olisi aika edes ker-
ran tehdä näin. UMin jatkuva imaaminen ylistyslinja tyyliin rariteetit-rariteetit-
rariteetit on kohta syöpynyt mieliin niin yksioikoisena joikuna, että on pelät-
tävää, että viimeisten läpi vuoden mohikaanien persistenssin viimeisetkin rippeet hautautuvat kohta virallisen systeemin näennäisen yksisilmäisen erikoissupernäytelmäsuosioinnin roviolla. En yhtenä meistä haluaisi että näin lohduttomasti kävisi muunmuassa niistä syistä johtuen, joista Jarmo kirjoitti.

Mitä tulee siihen että katsoin itse (ja Mika + PP) ansainneeni 3 filmirullaa,
niin sanoisin, että jaoston työmäärä (palkaton) on paisunut lähinnä käsit- tämättömän suureksi. Ursan halojaosto ei ole jaosto, vaan instituutio, pienoisursa  Ursan sisällä.

Toinen vaihtoehto olisi ollut huomioida kaikki eurooppalaiset kansakuntaan katsomatta (aika ilahduttava ajatus, vaikka itse sanonkin): just go for rarities:
Tällöin palkinnot olisivat menneet niille havaitsijoille, jotka VAIN HUHTIKUUN
1987 AIKANA saivat parhaan harvinaisuussaaliin. Tällä periaatteella jaettiin
10 rullaa filmiä 10:lle parhaan saaliin saanneelle keskieurooppalaiselle. Jos
jako olisi tehty yhtenäisesti (eli kaikki filmit tällä periaatteella ja vain viidelletoista),
 niin ne olisivat jakautuneet seuraavasti:

Dieter Klatt (GER) / Heino Bardenhagen (GER) / Claudia Hetze (GER) / Wolfgang Hinz (GER) / Gunar Hering (GER) / P-P. Hattinga Verschure (NL) / Karl Kaiser (AUS) / Frank Nieuwenhuys (NL) / Gerald Berthold (GER) / Eerik Viitala (FIN) / Simo Aikioniemi (FIN) / Tarmo Palojärvi (FIN) / Ilkka Helenius (FIN) / Hartmut Bretschneider (GER).

Tässä havaitsijat oli lueteltu siinä järjestyksessä kuin ne silmään osuivat ha-
vaitsijalistaa silmäillessä.

Huvittavaa kylläkin yläpuolisista vain Viitala jäi ilman filmejä, mutta tässä muutama
 päivä sitten kävi ilmi, että Eerikin loppuvuoden havainnot olivat vain myö-
hässä, joten FHON:in olisi reilua omalla kustannuksella nyt uuden vetäjän pe-
riodilla lähettää Jyväskylään Eerikille samaa postia.

Jatkossa luulisin että olisi hauskaa siirtyä juuri tällaiseen kohtalon random-
oikku systeemiin, jossa sekä yläpilvien satunnaistuuri, että oma aktiivisuus
ja valokuvaaminen ratkaisisivat lopputuloksen. Eikö olisi hauska idea? Näin Moilanen ei aina olisi palkittu, vaan perähikiälläkin (ja vaikkapa Helsingissäkin)
olisi mahdollista tulla huomioiduksi kun yläpilvet heittäisivat jotain raflaavaa
juuri oman paikkakunnan kohdalle ja VAIN SEN HUHTIKUUN AIKANA niin- kuin Jorma tuntuu osin heittävän. Siis esim. vain 1 filmirulla tällä kertaa Ursan
kustannuksella FHON:in päätöksellä tasan vain 15:sta parhaan saaliin saaneelle
kautta koko Euroopan ja vain huhtikuun tulosten pohjalta.

Terveisin, Marko