|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Jarmo & kollegat,
> perua... Toki, jos teoriani osuu kohdalleen, niin sitten minäkin voin jo
> vähän juhlia hommaa.
Jep, mutta pirun hyvältä näyttää ALUSTAVASTI.
> Vielä nuo Schlesingerin ja Jordan-Bakerin havainnot asettuivat kiltisti
> käyrilleni...
Siistiä.
> Schlesinger ja Jordan-Baker ovat havainneen SAMAN ellipsin. Senhän voi
> jokainen päätellä jo noista annetuista arvoista. Kuun korkeus on molemmissa
> samaa suuruusluokkaa ja ellipsin pystyhalkaisija on sama (valonlähteen
> korkeuden ylittäessä noin 35° alkavat käyrät olla enemmän vaakasuorassa ja
> siten pieni ero tai virhe valonlähteen korkeuksissa ei siirrä vielä
> havaintoa käyrältä pahasti pois. Mittausvirhe ellipsissä sitä vastoin voi
> siirtää sen käyrältä toiselle helpommin mitä korkeammalla valolähde on)...
> Ellipsi näyttäisi siten olevan sama kuin Hakumäen 21.11.1988 kuvaama.
> Toisin sanoen yksi "löytö" pois Hakumäeltä... Kuvan hän on joka tapauksessa
> saanut siitä ensimmäisenä... Schlesinger meni käyrän alle sitä hipoen ja
> Jordan-Baker sen ylle vähän hipoen kun käytin havainnoille annettujen
> valonlähteen korkeuksien keskiarvoa (siis 36,5° ja 40,5°). Arvolla 37°
> Schlesinger on justiinsa käyrällä ja arvolla 39° J-B sijoittuu käyrälle.
>
> Joten tervetuloa takaisin Schlesingerin ellipsihalo... Näyttäisi olevan se
> neljänneksi suurin ellipsihalo. Siis jos olen oikeassa...
Wau.
> Sitä vastoin Hakumäen 18.2.1988 kuvaama ellipsi saattaa olla aidosti
> ensilöytö... Kunhan se Broomall 1901 selviää. Jos Broomallille ei saada
> valolähteen korkeutta selville, jää se täysin tunnistamatta. Toisin sanoen,
Kuten toisessa mailissa jo vastasit niin se näyttää nyt korvaavan
Neven halon.
> jos ellipsihalolle ei löydy valonlähteen korkeutta (kellonaika!), ei
> havainnolla tee juuri mitään jos tämä teoria pitää paikkansa (no, on se
> silti havainto ellipsistä, mutta jää tunnistamatta).
>
> Ne menisivät nyt näin: Pienin ellipsi (kuka? Tällä hetkellä varhaisin
> tilastoni havainto tästä on itselläni, mutta jollain taisi olla tämä
> yhdessä visuaalihavainnossa jo aikaisemmin. Täytyy tarkistaa...), Hakumäki
Minkä kokoinen sen pystysäde ylöspäin on parilla kolmella keskeisellä
Auringon korkeudella?
> 1988, Kinnunen 1987, Schlesinger 1908, Neve 1977 ja Hissink 1901...
Eli Neve korvautuu Broomallin halolla (1901).
> Tosin, muistutan että nuo käyrät eivät ole mitenkään sidottu tiettyihin
> prismakulmiin vielä. Ne ovat nyt sijoitettu niin, että ne käyvät
> keskimääräisesti yksiin havaintojen kanssa. Syy on se, etten tiedä
> prismakulmia jotka voisi jotenkin perustella. Enkä kerro tässä vaiheessa
> noita nyt käyttämiäni prismakulmia, koska niitä ei vielä tässä vaiheessa
> ole syytä sen tarkemmin selvitellä. Sitten jos teoria osoittautuu
> paikkansapitäväksi, niin sitten niille voi ratkaista kulman arvon. Nyt
> on tärkeintä nähdä, asettuvatko havainnot teorian mukaisesti käyrille. Se,
> mikä prismakulma on käyrän takana on sitten selvitettävä havaintojen
> muodostamasta käyrästä eikä päin vastoin.
Ihan hillitöntä, mutta kun pohjakideteoria puuttuu niin tämä kaikki voi
vielä kääntyä ylösalaisin pariinkin kertaan. Mutta olisipa tajuttoman
hienoa jos nyt seuraavaksi Suomessa kuvatut muutamat ellipsit kaikki
asettuisi juuri noille käyrille. Se olisi vahva osoitus siitä että
Moilasen teoria on oikeilla jäljillä.
Ja taas yksi hiton siisti seuraamus: päästäisiin eka kertaa käsiksi myös
ellipsien frekvensseihin. Kun osataan viimeinkin tunnistaa ne toisistaan,
niin sitten tiedettäisiin tarkalleen miten harvinaisia mikin niistä on.
Ja itse kukin meistä voisi yrittää selvittää itse asiassa mitkä niistä
on nähnyt itse omassa havaintohistoriassaan.
Marko
Marko Pekkola
Tahdet ja avaruus -journal
Ursa astronomical association
Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
FIN-00140 Helsinki
Finland
Tel.: (09) 68404050
Cellular phone: (050) 3687468
Y-tunnus 0221689-2
ALV rek.
|