|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Tervehdys,
Ensin vähän lisää Lowitzin kaarista.
Seuraavassa UMissa on se Lowitz-juttu. Siinä yhteydessä on peitepiirros
Vaalan näytelmän heijastuneista Lowitzeista (sama kuva on edellisessä
UMissa 2/2002 fig. 6). Olen siihen kuvaan merkinnyt numerot 1 ja 2. Näitä
en kuitenkaan selitä jutussa, koska en ehtinyt tutkia asiaa tarkemmin.
Kerrotaan nyt tässä, että numero 1 (sisempi) kaari kuvassa on heijastunut
ylempi Lowitzin kaari, numero 2 (ulompi) on heijastunut alempi Lowitzin
kaari. Kuvassa on itse asiassa kolmaskin heijastunut Lowitz, joka ei
näköjään ole selvinnyt tuon piirroksen skannauksesta. Tämä kolmas
heijastunut Lowitz (heijastunut rengasmainen Lowitz) myötäilee 22° rengasta
ja näkyy kuvissa pätkänä joka lähtee seuraamaan kakskakkosta suurin
piirtein kaarien 1 ja 2 haaroittumiskohdan tasalta (hiukan ylempää kuin 22°
rengas lähtisi).
Valkean taivaan vieraissa heijastuneissa Lowitzeissa kertovassa kappaleessa
(s. 52) oleva kuva no 94 esittää Tapen Fairbanksin näytelmää. Siinä näkyvät
myös kaikki kolme heijastunutta Lowitzin karta samassa järjestyksessä.
Siinä kuvassa näkyy myös tuo heijastunut rengasmainen Lowitzin kaari (se
"22° renkaan" pätkä sivuaurinkojen luona). Kuvan no 93 alasaurin luona
näkyvät heijastuneet tai "ala-Lowitzit" ovat alempi heijastunut Lowitz
(sisempi alasaurin yläpuolella) ja ylempi heijastunut Lowitz (ulompi).
Mainitaan vielä, että heijastunut ylempi Lowitz ja ylempi tavallinen Lowitz
kulkevat melkein päälekkäin. Tosin kaikissa heijastuneen Lowitzin
havainnoissa tuolla kohdalla näkyvä kaari on selvästi heijastunut ylempi
Lowitz, sen kertoo kaaren kaareutuminen. Ylemmällä Lowitzilla kaareutuminen
olisi voimakkaammin sisäänpäin kääntyvä. Ylempi Lowitz kulkee lisäksi
hievan ulompana kuin heijastunut ylempi Lowitz.
Meniköhän nuo nyt oikein?.. Aika sekavia nuo Lowitzit.
Sitten vielä sotku nimeltä ellipsihalot...
Olen tuossa hiukan ruotinut mitä ellipseistä tiedetään Tapen ja minun
kirjaprojektia silmällä pitäen. Näyttää siltä, että mainion Valkean taivaan
vieraat -oppaan pahiten pielessä oleva kohta on juuri ellipsihalojen kohta.
Vanhemmissa versioissa se on vielä pahemmin metsässä... Niin, oppaan
edellisessä versiossa luki jopa: "...mittaustulokset ovat kuitenkin vuoteen
1993 mennessä paljastaneet, ettei ristiriitaisia ja usein epävarmoja
mittaustuloksia voi selittää pelkästään kahdella ellipsihalolla, joiden
PYSTYSÄDE SÄILYY MUUTTUMATTOMANA AURINGON ERI KORKEUKSILLA." Tuo on totta,
mutta tuo korostamani pätkä oli kyllä melkoinen lapsus... Miten tuollainen
ajatus pääsi edes vallalle aikoinaan? No, siitä on hiukan viisastuttu
myöhemmin.
Uusimmassa oppaan versiossa lukee: "Jo yhden kulman omaavat kiteet pystyvät
simulaatioiden perusteella aiheuttamaan jopa viisi erimittaista ellipsiä,
ja havaintojen luokittelu nyt peräti kahteenkymmeneen viiteen erilliseen
halomuotoon perinteisen tavan mukaan ei liene mahdollista. Lisähankaluutena
renkaiden mitat muuttuvat Auringon korkeuden mukaan." Näinhän sitä
ajatelaan(tiin) nyt... Taisi mennä nuokin päätelmät väärin.
Olen tuossa tutkiessani alkanut tuumimaan, että ellipsihalot on ehkä
sittenkin tunnistettavissa ja eroteltavissa toisistaan kohtuudella. Olen
tehnyt tilastollista tutkintaa ja tutkinut ellipsien pystysäteitä ylöspäin
valolähteen keskustasta valolähteen korkeuden funktiona ja yllätys yllätys,
sieltä näyttäisi erottuvan sittenkin rajallinen määrä ellipsihaloja. Toki
homma on vielä alkutekijöissään, mutta alkaa näyttämään vahvasti siltä,
että ellipsihaloja tunnetaan tätä nykyä vain 5 tai 6 erillaista. Luku on 6
jos Hissinkin raportoimat mitat pitävät paikkansa. Nykyhavainnoista ei
nimittäin mikään sovi Hissinkin 1901 havaitseman ellipsin mittoihin!!!... ?
Hissinkin halo on siis tämän perusteella vain historiallinen kanditaatti,
jonka todenperäisyys ei ole todistettu!!! Ja ensimmäisiä valokuvattuja
ellipsejä luultiin nimenomaan Hissinkin haloiksi? Halojen maailma ja sen
tulkitseminen on joskus ihmeellistä.
Tekemässäni tilastossa ellipsihalot näyttävät asettuvan kohtalaisen
tarkasti (mittausvirheet, virheelliset auringon korkeudet yms. vähän
sotkevat) käyrille, jotka seuraavat tarkasti 1-23 valoreitin etäisyyttä
valolähteestä pienillä prismakulmilla. Toisin sanoen ellipsien pystysäteet
ylöspäin käyttäytyvät samoin kuin yläkoveran Parryn tai 23° ylemmän
parheelian. Tätä tietoa näyttäisi olevan mahdollista käyttää ellipsien
tunnistukseen.
Tilastossani on tällä hetkellä 33 ylemmän pystysäteen arvoa
ellipsihavainnoista. Osa on kuvista mitattuja ja osa vain visuaalisesti
arvioituja. Nämä kaikki (jopa visuaalisesti arvioidutkin) näyttäisivät
ratkeavan niinkin rajallisella määrällä kuin kuudella eri ellipsihalolla
(Hissinkin yksinäinen havainto on se kuudes, muille kokoluokille on
useampia havaintoja). Tosin, valonlähteen korkeuksilla 30° ylöspäin
marginaalit ovat pieniä (joten pienikin virhe mittauksessa saattaa siirtää
ellipsin yhdeltä teoreettiselta käyrältä toiselle) ja pienenevät aika
mitättömiin kun valonlähde saavuttaa zeniitin. Näin ollen kaikki ylemmän
pystysäteen arvot näytelmissä, joissa valonlähde on alle 30° ovat erityisen
arvokkaita, koska silloin tämä eri kokoluokkien säteet kasvavat
voimakkaasti ja mahdollisten mittausvirheiden vaikutus tulkintaan pienenee.
Näin idean paikkansapitävyys on selvemmin Tarkistettavissa matalan
valonlähteen ellipseillä.
Mainitaan nyt kuitenkin, että tilastoni on vielä karkea ja aivan varmana
tuota päätelmää ei voida vielä pitää. Yksi ongelma on se, että en ole
erotellut aurinkokeskisiä ja alaspäin venyneitä ellipsejä. Voi nimittäin
olla, että aurinkokeskisten ellipsien säteeseen pitäisi ehkä tehdä korjaus.
Alaspäin venyneet syntyvät nimittäin juuri helposti laskettavalla 1-23
valoreitillä, aurinkokeskisyys taas voi viitata kiteiden poikkeavaan
asentoon.
Jatkossa kun kuvaatte ellipsejä, niin pyrkikää saamaan aina se vaihe
kuviin, jossa ellipsin sisäreuna on terävin suoraan valonlähteestä ylös.
Aurinko olisi hyvä peittää hitsaajanlasilla, jotta Auringon säde näkyisi
kuvassa. Huomasin nimittäin, että Auringon todellinen läpimitta (sehän
muuttuu Auringon etäisyyden vaikutuksesta) vaikuttaa mittaustulokseen jopa
0.1° jos Auringon kiekkoa käyttää mittatikkuna. Jos ei ole kameraa, niin
yrittääkää arvioida tuo säde ylöspäin niin tarkkaan kuin voitte. Tarkka
kellonaika on myös erittäin tärkeä tunnistamisen helpottamiseksi jos tämä
minun ajattelemani homma pitää paikkansa.
Ai niin. Tämä kaikki viittaa myös siihen, ettei ellipsit synnyttävät kiteet
ole "aitoja" pyramidikiteitä. Ne vain sattuvat muistuttamaan niitä mutta ne
eivät koskaan ilmeisesti muodosta esim. kaksoispyramidia. Näin ollen
höpötyksetä 25 eri ellipsistä ei pitäne paikkaansa. Tosin tätä en mene ihan
allekirjoittamaan vielä, sillä en ole tutkinut kaikkia vaihtoehtoja. Mutta
ainakaan tähän mennessä en ole onnistunut yhdistämään mitään kahta
erisäteistä ellipsiä noista kuudesta mahdollisesta samaan prismakulmaan
kaksoispyramidin avulla. Nyt siis näyttäisi siltä, että ellipsikiteet ovat
läheisempää sukua lumitähdille kuin kuusisivuiselle laatalle. Lumitähtiähän
ne jossain määrin muistuttavat ja kenties lumitähdetkin saattavat
synnyttääkin ellipsejä (tuotahan on spekuloitu jo aikaisemminkin ainakin
minun toimesta). Niissä vain sattuu olemaan joitain taittavia prismoja...
Se, että näillä prismoilla olisi vielä tietyt säännönmukaiset kulmat,
olisikin sitten jo melkoinen uutinen. Nyt näyttää siltä että näin on, mutta
varmistukseen tarvitaan lisää materiaalia. Joten, osoitteeni tiedätte...
Niin, tämä teoria selittäisi myös sen, miksi ellipsinäytelmissä saattaa
yksi ellipsi kadota, toinen ilmestyä väliin, toinen näkyä ylhäällä ja
toinen vain alhaalla... Ja täysin vailla mitään systeemiä. Ai miten muka?
Tietysti siten, että jokainen ellipsi syntyy eri kidepopulaatiosta kun
yhdessä kiteessä ei ole kuin yksinkertaisia prismoja, joten yhden
populaation muutokset vaikuttavat kerrallaan vain yhteen ellipsihaloon.
Toki, sama teoria pätenee Bottlingerin renkaisiin eli ellipsihaloihin jotka
näkyvät ala-auringon ympärillä (ala-kuun ympärillä niitä ei vielä ole
kukaan tainnut nähdä?).
Toki, voin olla väärässäkin...
Kommentteja?
Jarmo
|