|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Juu. Unohdin ihan Barkowin kuvat, vaikka en ole itse niitä koskaan nähnyt
missään.
Tuo itämaiden halotyhjiö tuntuu oudolta, mutta lienee siis todellinen.
Outoa, ettei siellä ole haloista oltu kiinnostuneita. Nykyisin taas kukaan
varsinainen tiedemies ei tutki haloja kuin harrasteena, koska siitä ei juuri
makseta.
Jarmo
> > mahdollisesti myös 18° sivuavista otetut ensikuvat. Muistatko Marko,
oliko
> > kyseiset kuvat myös ensimmäiset julkaistut kuvat 23° ylemmästä
parheliasta?
>
> Barkowin kuvassa vuodelta 1917 tms. vuosi oli voimakasta 23 kamaa (en nyt
> muista tarkalleen mitä). Pitää kyllä etsiä se MV-kuva.
>
> > meteorologian seuran kuukausijulkaisusta. Tunnetusti halokirjallisuus,
niin
> > kuin me sen yleensä tunnemme, on valitettavan länsipainotteinen. Odotan
> > innolla sitä päivää, kun jokin kiinalainen tutkija tulee Light and Color
> > miitinkiin ja läväyttää vuosisadan alkupuolelle yltävän kokelman
> > haloartikkeleita jostain kiinalaisesta tiedejulkaisusta upeine kuvineen
> > aivan omituisista vuosisatoja Kiinassa tunnetuista "neljän keisarin
> > haloista", joista meillä ei ole edes aavistustakaan...
>
> Jotkut maailman suurimmat ja parhaiten hoidetut kirjastotietokannat, kuten
> Englannin Bracknellin vastaavat sisältävät sekä Japanin että Kiinan
> meteorologisen kirjallisuuden lajiteltuina standardinumeroluokkiin, jossa
> haloilla on kokonaan oma numero. Bracknellin vierailun jäljiltä minulla on
> käytännöllisesti katsoen kaikki (ainakin isoimmat) Japanin ja Kiinan
> 1900-luvun haloartikkelit. Niitä on äärettömän vähän ja suunrinpiirtein
> mielenkiintoisin display oli hienoja keinovalopilareita Hokkaidon
> saarella, that´s it. Idän meteorologisen kirjallisuuden perinne vaikuttaa
> aika ammatillisen kapealta: vuosisadan alussa tehtiin vain
> kurinalaista mittausasematyötä todella harvoissa paikoissa ja alkeellisia
> sääennusteita. Niillä ei ollut sellaista sivistyneen monipuolisen
> harrastelijaherrasmiehen/naisen kulttuuria luonnontieteiden ympärillä
> kuin länsimaissa tuohon aikaan, johon liittyi halovillityskin.
>
> Ja sitten kun meteorologia tieteenä kehittyi pitkälle näissä maissa
> kuten muuallakin kehitysmaissa vasta lähinnä 1950-luvulta alkaen niin
> silloin länsimaissa suurin haloinnostusaalto (joka ajoittui 1800-luvun
> loppuun ja 1900-luvun alkuun) tieteen parissa oli jo sammunut
> eivätkä itämaat voineet enää saada siitä "tartuntaa".
>
> Marko
>
> *******************
> Marko Pekkola
> Tahdet ja avaruus -journal
> Ursa astronomical association
> Address: Raatimiehenkatu 3 A 2
> FIN-00140 Helsinki
> Finland
> Tel.: (09) 68404050
> Cellular phone: (050) 3687468
>
>
>
>
|