halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

Kirjoittajan mukaan: Marko Pekkola (jmpekkol_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 12.10.2001

• Seuraava viesti: marko riikonen: "Re: [halo-l] Frankin_kuvissa_sittenkin_myös_18_sivuavat_?"
• Edellinen viesti: Jarmo Moilanen: "Vs: Vs: Vs: [halo-l] uusia haloja?"
• Kommentti viestiin: Jarmo Moilanen: "Vs: Vs: Vs: [halo-l] uusia haloja?"
• Seuraava ketjussa: Jarmo Moilanen: "[halo-l] Vs: [halo-l] kiinan, japanin & yleensä idän halot"
• Kommentoi: Jarmo Moilanen: "[halo-l] Vs: [halo-l] kiinan, japanin & yleensä idän halot"

> mahdollisesti myös 18° sivuavista otetut ensikuvat. Muistatko Marko, oliko
> kyseiset kuvat myös ensimmäiset julkaistut kuvat 23° ylemmästä parheliasta?

Barkowin kuvassa vuodelta 1917 tms. vuosi oli voimakasta 23 kamaa (en nyt muista tarkalleen mitä). Pitää kyllä etsiä se MV-kuva.

> meteorologian seuran kuukausijulkaisusta. Tunnetusti halokirjallisuus, niin
> kuin me sen yleensä tunnemme, on valitettavan länsipainotteinen. Odotan
> innolla sitä päivää, kun jokin kiinalainen tutkija tulee Light and Color
> miitinkiin ja läväyttää vuosisadan alkupuolelle yltävän kokelman
> haloartikkeleita jostain kiinalaisesta tiedejulkaisusta upeine kuvineen
> aivan omituisista vuosisatoja Kiinassa tunnetuista "neljän keisarin
> haloista", joista meillä ei ole edes aavistustakaan...

Jotkut maailman suurimmat ja parhaiten hoidetut kirjastotietokannat, kuten Englannin Bracknellin vastaavat sisältävät sekä Japanin että Kiinan meteorologisen kirjallisuuden lajiteltuina standardinumeroluokkiin, jossa haloilla on kokonaan oma numero. Bracknellin vierailun jäljiltä minulla on käytännöllisesti katsoen kaikki (ainakin isoimmat) Japanin ja Kiinan 1900-luvun haloartikkelit. Niitä on äärettömän vähän ja suunrinpiirtein mielenkiintoisin display oli hienoja keinovalopilareita Hokkaidon saarella, thatŽs it. Idän meteorologisen kirjallisuuden perinne vaikuttaa aika ammatillisen kapealta: vuosisadan alussa tehtiin vain kurinalaista mittausasematyötä todella harvoissa paikoissa ja alkeellisia sääennusteita. Niillä ei ollut sellaista sivistyneen monipuolisen harrastelijaherrasmiehen/naisen kulttuuria luonnontieteiden ympärillä kuin länsimaissa tuohon aikaan, johon liittyi halovillityskin.

Ja sitten kun meteorologia tieteenä kehittyi pitkälle näissä maissa kuten muuallakin kehitysmaissa vasta lähinnä 1950-luvulta alkaen niin silloin länsimaissa suurin haloinnostusaalto (joka ajoittui 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun) tieteen parissa oli jo sammunut eivätkä itämaat voineet enää saada siitä "tartuntaa".

Marko

• Seuraava viesti: marko riikonen: "Re: [halo-l] Frankin_kuvissa_sittenkin_myös_18_sivuavat_?"
• Edellinen viesti: Jarmo Moilanen: "Vs: Vs: Vs: [halo-l] uusia haloja?"
• Kommentti viestiin: Jarmo Moilanen: "Vs: Vs: Vs: [halo-l] uusia haloja?"
• Seuraava ketjussa: Jarmo Moilanen: "[halo-l] Vs: [halo-l] kiinan, japanin & yleensä idän halot"
• Kommentoi: Jarmo Moilanen: "[halo-l] Vs: [halo-l] kiinan, japanin & yleensä idän halot"