Kuu, planeetat ja komeetat

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M300/1200, okulaari: 10 mm
suodin: Methane 890 nm (Baader)
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N
valotus: 700 x 0,16 s
sää: tuulinen

Klo 23.15, CM I = 233, CM II = 93, CM III = 301

"Tässä ensivalo uudella Newton-putkella. Tuulinen keli ja manuaalitarkennus teki kuvaamisesta haastavan."

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M250/1750, okulaari: 3x Barlow
suodin: Methane 890 nm (Baader)
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N
sää: S = 3, hyvä läpinäkyvyys

Klo 22.07, CM I = 246, CM II = 313, CM III = 153
valotus: 160 x 0,64 s

"Jupiter metaanifiltterillä. Europa-kuu lähinnä Jupiteria ja kauempana on Io."

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M205/1076
suodin: Methane 890 nm (Baader)
kamera: digikamera Canon 350D (mod.)

Klo 23.17, CM I = 9, CM II = 228, CM III = 63
valotus: 1,3 s, herkkyys: ISO 800

havaintoväline: M250/1750
suodin: Methane 890 nm (Baader)
okulaari: 2x Barlow
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N

Klo 0.39, CM I = 59, CM II = 277, CM III = 112
valotus: 147 x 0,64 s

"Jupiter- ja metaanifillterikokeilut jatkuvat.

Yläkuvat: Kokeilin, miten modattu Canon näkee metaanifiltterin läpi. Värikameroiden kennon edessä on Bayer-maski, jossa on yhdenpikselin kokoisia värisuotimia. IR-alueella maski on käytännössä läpinäkyvä, ja siksi modatulla Canonilla voi kuvata metaanisuotimella.

Kuvat on otettu Newtonin polttotasolta. Alempi kuvista on rajattu, ja ylempi kokokuva, johon ympätty rajaus.

Alin kuva: Kallisto (himmein kuu, kauimpana Jupiterista) Io, Ganymedes ja yksinään Jupiterin vasemmalla puolella Europa-kuu. Kokeilin, josko Barlowilla saisi lyhennettyä valotusaikaa, tai ainakin paremman signaali-kohina-suhteen. No parani hiukan - parempaan tulokseen pääsisi isommalla putkella. Efektiivinen aukkosuhde f/14."

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M250/1750, okulaari: 10 mm
suodin: Methane 890 nm (Baader)
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N
sää: S = 2-3, erinomainen läpinäkyvyys

Klo 1.26, CM I = 264, CM II = 183, CM III = 16
valotus: 200 x 1,28 s

Klo 1.50, CM I = 278, CM II = 197, CM III = 30
valotus: 130 x 1,28 s

Klo 1.55, CM I = 281, CM II = 200, CM III = 33
valotus: 120 x 1,28 s

Klo 2.08, CM I = 289, CM II = 208, CM III = 41
valotus: 160 x 1,28 s

"Oli hieno planeettakeli. Jupiterista lukien kuiden järjestys: Kallisto, Io, Ganymedes ja Europa. Efektiivinen aukkosuhde noin f/20."

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M250/1750, okulaari: 10 mm
suodin: Methane 890 nm (Baader)
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N
sää: huono läpinäkyvyys

Klo 1.12, CM I = 185, CM II = 142, CM III = 334
valotus: 100 x 1,28 s

Klo 1.55, CM I = 211, CM II = 168, CM III = 0
valotus: 60 x 2,56 s

"Jupiter ja Io metaanifiltterillä. Läpinäkyvyys oli Venäjän metsäpaloista tulleen savun sumentama, siksi valotusajat oli pidettäväpitkänä 1,28 - 2,56 sekunnissa. Keli oli kuitenkin sen verran rauhallinen että kuvista tuli ihan siedettäviä. Kuvattu okulaarisuurennuksella, efektiivinen aukkosuhde f/20."

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M250/1750, okulaari: 10 mm
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N

Klo 0.44, CM I = 10, CM II = 335, CM III = 166
suodin: Methane 890 nm (Baader)
valotus: 100 x 0,64 s

"Metaanifiltterillä. Ganymedes kauimpana, sen vieressä Io ja yksinäisenä Jupiterin vieressä Europa"

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M250/1750, okulaari: 10 mm
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N
sää: S = 3, erinomainen läpinäkyvyys, tuulta

Klo 2.01, CM I = 137, CM II = 254, CM III = 81
suodin: Methane 890 nm (Baader)
valotus: 191 x 0,64 s

"Jupiter kokeilut jatkuvat. Kuva 8 nm:n kapeakaistaisella metaanisuotimella. Newton ja okulaarisuurennus, efektiivinen aukkosuhde noin f/20. Kuvassa Io näkyy kirkkaana pisteenä Jupiterin edessä, sekä Jupiterin vasemmassa reunassa näkyy heikosti Ion varjo. Vasemmassa yläkulmassa näkyy Europa-kuu."

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M250/1750, okulaari: 10 mm kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N
sää: S = 3-4, utua, +23 °C

Klo 1.57, CM I = 21, CM II = 161, CM III = 346
suodin: Methane 890 nm (Baader)
valotus: 100 x 1,28 s

Klo 2.12-2.14, CM I = 30-31, CM II = 170-172, CM III = 355-357
suodin: Methane 890 nm (Baader)
valotus: 84 x 1,28 s

Klo 2.24 + 2.12-2.14
suodin: Methane 890 nm (Baader) + H-alfa 35 nm (Baader)

"Jupiter kahdessa valossa ja yhdistelmänä. Ylin kuva on kapealla 8 nm metaanikaistalla (890 nm). Toisessa yhdistelmänä H-alfa-kuva sekä myöhempi metaanifiltterikuva.

Alimpaan kuvaan yhdistetty H-alfa (punaisella) ja metaani (turkoosilla). Kuvien kohdistaminen ei välttämättä ole ihan osunut nappiin 10 minuutin aikaerosta ja kehnosta erotuskyvystä, eli tarkkojen yksityiskohtien puutteesta, johtuen.

Seeing oli kehno, ohuita pilviä lipui varsinkin metaanifitterillä kuvatessa. Ilma oli utuinen ja lämmin. Huonon läpinäkyvyyden ja muutenkin vähän valoa läpipäästävän metaanifiltterin takia yksittäisvalotukset oli venytettävä 1,28 s mittaisiksi, joka on pitkä aika planeettakuvauksessa.

Katsoin, josko löytyisi yhtäläisyyksiä IR-valossa (metaanikaistalla) ja punaisen kaistan (H-alfa-kaista) näkymissä. Ei hirveästi löydy, metaanikaistala erotuskyky on pitkistä valotuksista ja kehnohkosta seeingistä johtuen jotain 1" ja 2" luokkaa, H-alfa- kaistalla pääsee parempaan ehkä hieman alle 1" tarkkuteen.

Metaanivalossa ekvaattorivyö ja Suuri punainen pilkku ja loistavat kirkkaimmin, samoin pilkun tuntumassa oleva paljon pienempi myrskykeskus, nämä taas tuskin ollenkaan erottuvat H-alfa-kaistalla, pilvivöissäkään ei näy mitään yhtäläisyyksiä. H-alfa-kuvassa ekvaattorilla näyttää olevan laajaa turbulenssia, ihan kuin SEB-vyö olisi sekoittunut ekvaattorivyöhykkeeseen. Navoilla on metaanipilviä heijastelemassa.

Kuvattu Newtonilla okulaarisuurennuksella, efektiiviseksi aukkosuhteeksi sain f/20."

Timo Kantola, Pieksämäki
havaintoväline: M250/1750
suodin: Methane 890 nm (Baader)
kamera: mv-videokamera Watec WAT-120N,
sää: S = 2

Klo 2.44, CM I = 270, CM II = 126, CM III = 309
valotus: 350 x 0,32 s

Klo 3.25, CM I = 294, CM II = 150, CM III = 332 okulaari: 10 mm
valotus: 161 x 0,64 s (1 min 40 s)

"Kokeilin hätäseen Baaderin metaansuodatinta, kapeakaistasuodatinta, joka päästää 8 nm kaistaleen IR-alueella 890 nm:n kohdalla, tässä ensivaikutelmaa. Valoa tulee vähän kameralle, paljain silminhän ko. suodattimesta ei näe ollenkaan läpi!

Newton-putkessa oli okulaarisuurennus ja Watecin kamera ja kapeakaistasuodin. Efektiivinen aukkosuhde oli kuvaussysteemillä noin f/20. Watecista kaikki vahvistukset tappiin ja valotusajaksi piti laittaa 0,64 s/frame, jotta sai edes jotain Jupiterin näköistä sinne kohinan sekaan. Onneksi ilma oli rauhallinen, tai sitten tuo IR-alue on yleensäkkin rauhallinen - en raaskinut jättää yhtään framea pois pinosta

Yläkuvassa metaanifiltterin ensivalo putken polttotasolta. Jupiter , Europa ja Io. Alakuvassa okulaarisuurennuksella vasemmalla Europa, sitten Io ja Jupiterin suuri punainen pilkku on nyt metaanikaistalla suuri valkoinen pilkku!"