Kuu, planeetat ja komeetat

Timo Kantola, Pieksämäki
Havaintoväline: M250/1750, okulaari: 7,5 mm (Plössl)
suodin: H-alfa 35 nm (Baader)
kamera: mv-videokamera Traser TS-506PSC
valotus: ??
sää: S = 2

Klo 2.28, CM I = 281, CM II = 159, CM III = 253

"Aloitin kuvauskauden kääntämällä putken kohti Jupiteria. Ensin tosin piti niittää nokkoset havaintosuojan sisältä, kaapia hämähäkin seitit putkensisältä, poistaa ampiaispesä virtalähdekotelosta, ladata akku ja pestä pääpeili - samana iltana, kun tulin lomamatkalta. Nyt Jupiter kipusi parhaimmillaan 13 asteen korkeudelle ja ero vuodentakaisiin näkymiin oli huima. Seeing oli mielestäni poikkeuksellisen hyvä. Aika rauhallista pientä lepatusta.

Jupiteriin osunut komeetan/asteroidin tumma jälki oli juuri kiertymässä näkyviin kuvassa luulen, kun iski väsy ja päätin lopettaa, kiintolevykin jo pullisteli Jupiterista. Vasta seuraavana päivänä huomasin että olisi kannattanut viellä jatkaa parikymmentä minuuttia.."

Jerry Jantunen, Tampere
Havaintoväline: L76/600, okulaari: 8 mm + 2x Barlow (190x) + kulmaprisma
sää: S = 3–4

Klo 3.05–17, CM I = 278–285, CM II = 209–216, CM III = 301–308

"Tein Jupiterista piirroksen. Tumma pilkku etelässä lienee tuo törmäysjälki. Se on paljon pienempi kuin Shoemaker-Levyn jäljet aikoinaan, mutta silti tarpeeksi iso näkyäkseen 76 mm:n putkella kehnohkoissa olosuhteissa. Havaitsemista hankaloitti se, että Jupiter meni repaleisen pilven taakse juuri kun olin aloittanut piirtämisen, ja se näkyi sen jälkeen vain hetkittäin. Pilkku ohitti keskimeridiaanin joskus piirtämisen loppuvaiheitten aikaan, mutta pilvien takia ei ohitushavaintoa oikein pystynyt tekemään."

Tapio Lahtinen, Tampere
Havaintoväline: C205/2048 (Celestron 8), okulaari: 2,5x Barlow (PowerMate)
suodin: IR Pro / IR Block
kamera: CCD-kamera QHY5 / web-kamera Philips Vesta
valotus: 230 x 0,15 s (700 kuvasta) / 110 x 0,2 s (400 kuvasta)
pinottu: Registax4

Klo 2.00, CM I = 239, CM II = 170, CM III = 262
Klo 2.57, CM I = 274, CM II = 204, CM III = 296

"Vihdoin sinnkkyys palkittiin ja sain ikuistettua komeetan/asteroidin törmäysjäljen Jupiterissa. Ylemmässä kuvassa näkyy melko heikosti myös GRS ja ehkä vasemmalla ylhäällä myös törmäysjälki."

Ks. myös http://www.ursa.fi/capella/ilmot/jupiter300709.htm

Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen, Härkämäki, Kangaslampi, Varkaus (A95)
havaintoväline: C356/3910 (Celestron C14 XLT), okulaari: 2x Barlow
kamera: web-kamera Philips ToUCam Pro II
valotus: 1000 x 0,02 s, gain 50%, pinottu: Registax4
sää: +12 °C, S = 4, läpinäkyvyys 4, taustataivaan tummuus 4

Klo 2.37, CM I = 235, CM II = 219, CM III = 309
Klo 2.40, CM I = 237, CM II = 221, CM III = 311
Klo 2.40, CM I = 237, CM II = 221, CM III = 311
Klo 2.47, CM I = 242, CM II = 225, CM III = 315

"Onnistuttiin kuvaamaan Jupiterin törmäysjälki keskiviikon ja torstain välisenä yönä klo 0–3. Jupiteria kuvattiin observatorion Celestron-kaukoputken ja web-kameran avulla. Jupiterin pinnalla oleva asteroidin tai komeetan aiheuttama törmäysjälki näkyi kuvissa erittäin selvästi. Kuvausten aikana näkyi selvästi myös Jupiterin nopea pyöriminen, kun törmäysjälki ja myös horisontin taakse kuvaamisen aikana siirtynyt Suuri punainen pilkku liikkuivat pyörimisen mukana.

Jupiter näkyy tänä kesänä Suomessa puolen yön jälkeen matalalla eteläisellä taivaalla hyvin kirkkaana kohteena. Jupiter oli vain noin 10 asteen korkeudella horisontista. Alhaalla taivaanrannassa olevien kohteiden kuvaamista haittaa kuitenkin paksun ilmakerroksen aiheuttamat vääristymät. Myös pilvet aiheuttivat ikäviä katkoksia kuvaussessioon.

Kuvasarjassa näkyy törmäysjälki, kun se oli keskellä etelänapa-alueella Jupiterin kaasukehän pinnalla. Kuvassa näkyy myös web-kameran CCD-kennossa olleita roskia, kolmen kuvan kuvaushetkellä Jupiter on ollut hieman eri paikassa kennolla, joten roskien paikat vaihtelevat suhteessa Jupiterin pinnan yksityiskohtiin.

Kuva otettu VRecord ohjelmalla ja käsitelty Registax4-ohjelmalla pinote Registaxin automatiikkaa hyväksi käyttäen."