Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Edward Barnard ja pimeät sumut – Kolmisorminen esimerkkinä

Edward Barnard ja pimeät sumut – Kolmisorminen esimerkkinä

Toni Veikkolainen:

Pimeät sumut ovat usein aliarvioituja syvän taivaan kohteita. Monet niistä pääsevät kunnolla oikeuksiinsa vasta erittäin tumman taustataivaan alla.

Hevosenpääsumun ohella yksi tyypillinen esimerkki on Kotkan tähdistössä keltaisen Tarazed-tähden länsipuolella sijaitseva sumupari Barnard 142/143. Se nousee keväisin Suomessa aamuyön taivaalle ja on syksyisin kutsuvasti illalla havaittavissa.

Noin 2 000 valovuoden päässä lymyilevät sumut pystyy erottamaan kaukoputken okulaarissa pienellä suurennuksella, mutta parhaimmillaan ne ovat valokuvissa. Barnard 143 on sumuista pohjoisempi ja myös selvästi tummempi. Syvän taivaan visuaalihavaitsijoiden keskuudessa sumuparia on usein kutsuttu Kolmisormiseksi. Se peittää taivaalla hieman neliöastetta suuremman alueen. Vielä melko pitkäpolttoväliselläkin optiikalla sumut saa samaan kuvaan Altairin kanssa, vaikka lopullista kuvaa hieman rajaisikin. Linnunradan suuri repeämä sijaitsee näistä Barnardin sumuista länteen. Vaikka kuvissa E-sumua on hankala mieltää E-kirjaimen muotoiseksi kokonaisuudeksi, nimityksen käytöllä on varmastikin haluttu viitata Edward E. Barnardin ensimmäiseen ja toiseen etunimeen. Barnard tunnetaankin erityisen hyvin paitsi nimeään kantavasta nopean ominaisliikkeen omaavasta tähdestä, myös pimeiden sumujen luetteloinnista.

Vaikka jo William Herschel onnistui havaitsemaan vähätähtisten alueiden olemassaolon Linnunradassa, vasta Barnard (1857-1923) esitti niiden olevan tähtienvälisiä kaasu- ja pölypilviä, jotka peittävät takana olevien tähtien valoa. Hänen ensimmäinen pimeiden sumujen luettelonsa (1) täydentyi lopulta 349 kohdetta sisältäneeksi listaksi (2). Havaintoja Barnard teki Kaliforniassa Lickin observatoriolla sekä hiljattain suljetulla Chicagon lähellä sijaitsevalla Yerkesin observatoriolla. Barnardin tutkimus perustui valokuvauslevyjen tutkimiseen. Hänen luettelonsa kuvia voi selailla Georgian teknillisen yliopiston sivuilla (3), joilla on myös monipuolinen hakutoiminto. Tyypillisesti yhdellä levyllä on useita pimeitä sumuja. Esimeriksi Kolmisorminen sijaitsee levyllä 41, jonka alueella on 11 muutakin tunnistettua tummaa aluetta (kuva 1). Niiden numerot Barnardin lopullisessa luettelossa ovat 330-340. Kaikkiaan Barnard tunnisti pimeitä sumuja 50 valokuvauslevyltä, jotka kattavat Linnunradan eri alueita aivan eteläisimpiä osia lukuunottamatta.

Kuva 1. Barnardin valokuvauslevy 41. Kolmisorminen (Barnard 142/143) sijaitsee lähellä kuvan keskiosaa.

Bar-pt1-pl041_sm

Kuva 1, Barnard, E.E., 1919.

 

 

 

 

 

 

 

 

Itse pystyin noin vuosisata Barnardin löytöjen jälkeen kuvaamaan Kolmisormista (kuva 2) mukavasti digikameralla, joka lepäsi seurantajalustan päällä Tähtikallion havaintotasanteella. Itse istuin samaan aikaan sisällä ja höpisin mukavia kanssaharrastajien kanssa. Kuva on otettu Ursan kerhoseminaarissa, ja sen jälkeen en ole liiemmin syvän avaruuden kuvia ottanutkaan vaikean sään ja muiden rajoitteiden vuoksi. Vielä on kuitenkin kevättä jäljellä…

Kuva 2,

Kuva 2, Toni Veikkolainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viitteet:

  1. Barnard, E.E., 1919. On the dark markings of the sky, with a catalogue of 182 such objects. Astrophysical Journal, 49, 1-24 (1919). http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1919ApJ….49….1B/0000001.000.html
  2. Barnard, E.E., 1927. Catalogue of 349 dark objects in the sky. University of Chicago Press.
  3. http://www.library.gatech.edu/search/digital_collections/barnard/

 

http://www.library.gatech.edu/Barnard_Project_W/plate/Bar-pt1-pl041_sm.jpg

Kuva 2. Barnardin E-sumu. Kuvakentän laajuus 5,2 x 3,4 astetta. Kuvattu Tähtikalliolla 13.10.2017 klo 22.25-23.50. Laitteena Canon EOS 600d mod, optiikan mitat 300 mm f/2.8. Käyttökelpoista valotusta yhteensä 65 min. Kuva: Toni Veikkolainen, https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/67529

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *