Klikkaa kuvaa!Fil. tri Jaakko Närvä esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto.
Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa oli vuorossa fil. tri Jaakko Närvä, jonka aiheena oli ufot. Esitelmä pidetiin 10.3.2009 Kirkkonummella. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta rahoitti esitelmän. Esitelmää kuunteli 76 henkeä.
Esitelmä pidettiin Jaakko Närvän väitöskirjan pohjalta eli esitelmässä tarkasteltiin ufologiaa ja ufokokemuksia uskonnollisina ilmiöinä. Esitelmässä kerrottiin myös tutkimuksen uskontotieteellisestä luonteesta ja tiivistettiin sen tuloksia, kuten vertailevia, uskontososiologisia ja uskontopsykologisia tietoja.
Klikkaa kuvaa!
Fil. tri Jaakko Närvä esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo
Linnaluoto.
Jaakko Närvä aloitti perusopintonsa vuonna 1993, valmistui filosofian maisteriksi 1998 ja tohtoriksi 27.1.2009 (väitöstilaisuus oli 13.12.2008). Väitöskirja oli ensimmäinen suomalainen väitös ufoaiheesta suomalaisen tieteen kentällä eikä aihetta ole täällä tutkittu aikaisemmin juuri lainkaan, kansainvälisestikin varsin vähän. Jaakko Närvä on esitelmöinyt aiheesta viimeisen 11 vuoden aikana.
Ufotradition kiinnostavuus ja tutkimusongelma
Ufot on laaja ilmiökenttä: n. 20-50 % uskoo länsimaissa ufoihin. Ufoilla on myös esim. tieteellistä, sotilaallista ja poliittista kiinnostusta. Kuitenkin ufot on vieroksuttu ja kulttuuritieteellisesti vähän tutkittu aihe. Esitelmöitsijä esitti kysymyksen, olisivatko ufologia ja ufokokemukset uskontoa?
Ufokokemukset
Esitelmöitsijä luokitteli ufokokemukset ufohavaintoihin, ufokohtaamisiin, humanoidihavaintoihin, humanoidikohtaamisiin, ufosieppauksiin, ufokontakteihin ja MIB-kokemuksiin (Men in Black).
Ufo- ja humanoidihavainnot ovat yksinkertaisia havaintokokemuksia, joissa nähdään ufo tai humanoidi, mutta havaitsijan ja havaitun välille ei synny vuorovaikutusta. Kohtaamisissa syntyy jonkinlaista tilannekohtaista, usein epämääräistä vuorovaikutusta tai reagointia toisen läsnäoloon. Sieppauksissa kokija viedään ei-tahdonalaisesti johonkin. Kontaktit ovat ystävällisiä ja vapaaehtoisisia kommunikointitapahtumia. Ufokokemuksia voi tapahtua niin sisätiloissa kuin ulkonakin ja ne voidaan kuvata fysikaalisiksi ja konkreettisiksi tai unenomaisiksi.
MIB on kirjainlyhenne, joka tulee käsitteestä Men in Black. Se voidaan suomentaa ilmaisulla mustapukuiset miehet tai miehet mustissa. Ufologit ovat olettaneet MIB:ien olevan joko naamioituneita avaruusolentoja tai lähinnä Yhdysvaltain hallituksen agentteja, jotka pyrkivät vaientamaan ufotodistajat.
Klikkaa kuvaa!
FT Jaakko Närvän esitelmää kuunteli 76 henkeä. Huomaa
"ufo" kuvan vasemmassa alakulmassa. Kuva Seppo Linnaluoto.
Kriittinen ufologia
Kriittisessä ufologiassa pyritään kurinalaisesti noudattamaan normaalitieteellisesti hyväksyttyjä, tyypillisesti luonnontieteellisiä ja psykologisia menetelmiä, eikä siinä hyväksytä itsestään selvästi esoteerisia ideoita. Se painottuu käytännössä ufoilmiöiden, tyypillisesti ufojen, olemassaolon ja täten todistusvoimaisiksi katsottujen fysikaalisten ufohavainto- ja kohtaamistapausten tutkimukseen, vaikkakin myös humanoidit otetaan tutkimuskohteina tyypillisesti jossakin määrin vakavasti. Muitakin ufoilmiöitä saatetaan tutkia: humanoidien, karjansilpomisten, salailuväitteiden ja ainakin vahvoja fysikaalisia piirteitä omaavien sieppausten kriittinen tutkimus.
Miten kriittinen ufologia ja ufologia ylipäätään syntyi? Vuonna 1947 syntyi ja popularisoitui lentävän lautasen käsite, jolloin modernin ufoajan voidaan tulkita alkaneen. Lentävän lautasen käsite sai alkunsa liikemies, apulaissheriffi ja yksityislentäjä Kenneth Arnoldin yhdistetystä kadonneen lentokoneen etsintä- ja liikematkasta 24. kesäkuuta vuonna 1947. Arnold lensi Rainier-vuoren läheisyydessä Washingtonin osavaltion alueella, jolloin hän kertomansa mukaan näki yhdeksän vuorten huippujen lomassa lentävää litteää kohdetta.
Ufologit suhtautuivat humanoiditapauksiin hyvin epäilevästi 1960-luvun loppupuolelle saakka. Varsinkin tiettyjen 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla tapahtuneiden klassikoiksi muodostuneiden humanoidikokemusten sekä lisääntyvän humanoidikirjallisuuden myötä olentotapaukset alkoivat kuitenkin saada huomiota.
Ufosieppauskertomukset ja niiden tutkimus, ja sittemmin kokonainen ufosieppausliike, saivat alkunsa 1960-luvulla brasilialaisen Antônio Villas-Boasin sieppausraporttia ja yhdysvaltalaisten Betty ja Barney Hillin sieppauskertomusta koskevasta julkisuudesta. Mainittujen tapausten perusteella hahmottuivat sieppauskertomusten perusteemat, joihin kuuluvat esimerkiksi aikakato (muistikatkos), lääketieteellistyyppiset tutkimukset ja seksuaalinen kanssakäyminen ufossa.
Henkinen ufologia
Esitelmöitsijä määritteli tutkimuksessaan henkisen ufologian siten, että siinä hyväksytään lähtökohtaisesti idea jonkinlaisesta ihmiskuntaa koskevasta avaruudellisesta tai toisulottuvuudellisesta pelastuksesta, kehitysavusta tai pahantahtoisesta tahosta ja argumentoidaan tällaisten ideoiden ja samalla myös uuden tieteellisen paradigman puolesta. Henkinen ufologia on tarkemmin sanotuna ufojen, MIB-tapausten, humanoidien, karjansilpomisten, salailuväitteiden ja salaliittoteorioiden, ufosieppausten, ufokontaktien, viljapeltokuvioiden, ja muinaisten avaruusvierailijoiden totena pitämistä ja tarkastelua esoteerisesta näkökulmasta.
Kristillinen ufologia
Kristillisessä ufologiassa ufoilmiöiden mielletään tyypillisesti liittyvän avaruus- tai rinnakkaistodellisuusolentoihin tai niiden toimintaan. Avaruus- tai rinnakkaistodellisuusolennot tulkitaan kristillisen kosmologian mukaan hyviksi, pahoiksi tai osin molemmiksi. Kristilliset ufologit lienevät yleensä inspiroituneita kaikista ufologian aineistoista, vaikkakin he ovat ehkä tavallisesti keskittyneet nimenomaan ufoihin ja niistä tehtyihin havaintoihin.
Mitä ufokokemukset eivät ole
Ufokokemukset eivät ole yleisesti ottaen psykiatrisia ilmiöitä, huijauksia tai piloja, tieteistarinoita, tiedettä ja objektiivisia kokemuksia.
Ufokokemusten yhteys keijukertomuksiin
Esilmöitsijä on löytänyt merkittäviä yhteyksiä erityisesti keijukertomuksiin. Kaikenlaiset ufokokemukset voivat alkaa oudon äänen, kuten kohinan, huminan, surinan, paukahdusten, kolinan, jyrinän, tömähdysten tai jonkinlaisen hälytysäänen tai kutsun kuulemisella tai tuntemisella. Myös keijukokemukset voivat alkaa samantapaisesti.
Reaktiot alkaneeseen ufokokemukseen voivat olla monenlaisia. Yllätyksellisissä, täysin odottamattomissa ufokokemuksissa on reaktiona on usein hämmennys, tyrmistys, epäusko, pelko tai kauhu. Reaktio keijun näkemiseen tai kohtaamiseen on niin ikään voinut olla hämmästely tai pelästyminen.
Toiseksi, keijut ja humanoidit ovat teknisiä yksityiskohtia lukuun ottamatta kuvattu kooltaan ja ulkomuodoiltaan hyvin samankaltaisiksi eli tyypillisesti outoja piirteitä omaaviksi ihmisen kaltaisiksi ja usein lapsen kokoisiksi.
Sekä keijujen että humanoidien keskeinen toiminto on ollut ihmisten sieppaaminen, usein lumoamalla (henkinen kyvykkyys katoaa, ympäristö hiljenee, pelon tunteet katoaminen, muistikatko alkaa). Keijujen tekemien sieppausten on usein kuvattu tapahtuneen marjojen poimisen yhteydessä. Ufosieppaukset voivat myös alkaa maastosta tai esimerkiksi automatkalta, mutta tyypillisimmin makuuhuoneesta. Molempien on ajateltu tarvitsevan ihmistä tunteiden säilyttämiseen ja lisääntymiseen.
Yhtäläisyyksiä on myös monien alkukantaisten kansojen samanistiseen initiaatioon eli uuden ihmisen vihkimiseen samaaniksi.
Ufologialla on myös kristillisiä piirteitä, kuten puhe jumalasta, Jeesuksesta, enkeleistä ja jumalallisista ja saatanallisista ufoilmiöistä.
Esoteerisessa perinteessä oli jo noin kahdensadan vuoden ajan ennen lentävän lautasen käsitteen syntyä esiintynyt kontakteja avaruusolentoihin (vaikkakaan kyse ei vielä tuolloin ollut ufouskonnollisuudesta). Ruotsalainen okkultisti ja luonnontieteilijä Emanuel Swedenborg kirjoitti 1700-luvun puolessa välissä kaksi kirjaa transsissa suoritetuista avaruusmatkoistaan.
Väitöskirjan ufologinen ja skeptinen kiinnostavuus
Väitöskirja on mahdollisen tieteellisen ufologian kannalta myönteinen sikäli, ettei se edusta jyrkkää skeptisismiä, vaan kanta ufojen olemassaoloon jää avoimeksi ja tämä tuodaan selvästi esille. Jyrkän skeptisesti ajatteleva puolestaan löytää varmasti paljon tietoja, joilla hän voi tukea skeptistä projektiaan. Ufokokijalle kaikki mahdollinen tieto hänen kokemukseensa liittyvistä asioista on hyväksi.
Ufologia ja ufokokemukset liittyvät esitelmöitsijän mielestä lähes kokonaisuudessaan uskonnon alaan. Psykologisella tasolla uskonnolliset ufohavainnot ovat selitettävissä virhetulkintoina. Näitä tuottavat mm. ufouskonnolliset toiveet, yölliset havainto-olosuhteet, uneliaisuus, tietämättömyys, alitajuinen toive nähdä ufoja sekä erilaiset tavanomaiset ja harvinaiset virhetulkintakohteet. Lisäksi muisti muokkaa muistikuvia tapahtumista.
Seuraavana Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa on vuorossa prof. Esa Kallio, joka esitelmöi 7.4. klo 18.30 lähtien aiheesta Sähköistävä Aurinko. Esitelmä on Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa muutama sata metriä Kirkkonummen rautatieasemalta pohjoiseen pitkin Asematietä. Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta rahoittaa esitelmän. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Seppo Linnaluoto
Jaakko Närvä
Linkki täydelliseen esitelmään.
Linkki lyhyeen videoon esitelmästä. (koko 21 megaa)
Klikkaa kuvaa!
Klikkaa kuvaa!
Klikkaa kuvaa!