Siitepölykehät

Siitepölykehät ovat nimensä mukaisesti, siitepölyn aiheuttamia, kehämäisiä valoilmiöitä. Eri puulajien siitepölyn tiedetään aiheuttavan siitepölykehiä. Ainakin koivun, lepän, männyn ja kuusen kehiä havaitaan vuosittain. Lisäksi myös katajan ja heinien siitepölyn tiedetään aiheuttavan siitepölykehiä satunnaisesti.

Kaikille siitepölykehille on tyypillistä niiden muodon vaihtelu auringon korkeuden mukaan. Karkeana yleistyksenä voidaan todeta, että auringon ollessa matalalla, tapaavat siitepölykehät monesti olla muodoltaan pystyelliptisiä. Sen sijaan korkealla auringolla siitepölykehät ovat kaikki enemmän tai vähemmän pyöreitä tai vain lievästi ovaalinmuotoisia. Lisäksi auringon ollessa matalalla, erityisesti havupuiden (kuusi ja mänty) siitepölykehiin ilmestyy erilaisia, lajille tyypillisiä kirkastumia.

Kuten kaikilla kehillä, myös siitepölykehillä siitepölyhiukkasten koko vaikuttaa kehän kokoon. Suuret hiukkaset aiheuttavat pieniä kehiä ja päinvastoin, pienet hiukkaset suuria kehiä. Kehistä suurimpia ovat katajat kehät, joiden halkaisija on noin 5 astetta. Suuria kehiä on myös lepällä, koivulla ja männyllä. Näiden kehien koko on kolmen asteen luokkaa. Kuusen kehät ovat kaikkein pienimpiä, niiden koko on alle kaksi astetta.

Kuten tavalliset pilvi- ja sumukehätkin, ovat myös siitepölykehät aina välittömästi valonlähteensä ympärillä. Näin ollen niiden havaitsemiseksi aurinko täytyy pystyä peittämään jonkin esteen, kuten vaikka katulampun tai talon katon reunan taakse. Lisäksi on syytä käyttää aurinkolaseja, jolloin vältytään häikäistymiseltä ja siitepölykehä tulee paremmin näkyviin.

Siitepölykehiä nähdään satunnaisesti auringon lisäksi myös Kuun ympärillä. Kuun siitepölykehät ovat varsin himmeitä ja yleensä väritykseltään hieman punertavia. Punertava väri johtuu siitä, että koska kesäisin, jolloin siitepölykehiä näkyy, on Kuu yleensä hyvin matalalla, jolloin se itse värjäytyy punertavaksi ja värjää samalla myös siitepölykehän hieman punertavaksi. Kuun siitepölykehien havaitseminen on siitä mukavaa puuhaa, että silloin ei tarvitse kantaa huolta näkönsä säilymisestä ja häikäistymisestä!

Leppä

Lepän kukinta aloittaa usein kevään siitepölykehäkauden maalis-huhtikuussa. Lepän kehä on kooltaan verrattavissa koivun kehän kokoon, eli se on halkaisijaltaan reilut kolme astetta. Kun aurinko on matalalla, on lepän kehä muodoltaan pystyelliptinen. Auringon ollessa korkeammalla, kehä on muodoltaan lähes pyöreä.

Koivu

Koivun siitepölykehiä havaitaan yleensä touko-kesäkuussa, erityisesti silloin kun koivun kukinta on runsasta. Runsas koivun kukintavuosi oli viimeksi 2012, jolloin koivun kehiä havaittiin yleisesti eri puolilla Suomea. Koivun kehä on niin ikään korkealla auringolla lähes pyöreä, ja sen koko on noin reilut kolme astetta. Matalalla auringolla koivun kehä on suurikokoinen, selvästi enemmän korkea kuin leveä pystyasentoinen ovaalinmuotoinen kehä.

Mänty

Männyn kehiä havaitaan erityisesti runsaina männyn kukintavuosina touko-kesäkuussa. Männyn kehä muistuttaa korkealla auringolla koivun kehää, mutta on hieman sitä pienempi. Matalalla auringolla männyn kehä on pystyelliptinen, ja siihen ilmestyvät männyn siitepölykehälle tyypilliset kirkastumat. Matalalla auringolla männyn siitepölykehä on helppo tunnistaa näiden kirkastumien ja kehän koon perusteella.

Kuusi

Kuusen siitepölykehiä havaitaan silloin tällöin touko-kesäkuussa. Myös kuusen kehien esiintymistiheyteen vaikuttaa kuusen kukinnan runsaus. Kuusen kehä on varsin pieni, se on kooltaan vain hieman alle kaksi astetta. Kuusen kehä on siitepölykehistä pienin, ja sen vuoksi se on myös melko haasteellinen havaittavaksi. Myös kuusen kehällä on havaittavissa samanlaiset kirkastumat kuin männynkin kehässä.

Kataja

Katajan siitepölykehiä on tiettävästi saatu esiin pensasta ravistelemalla. Katajan kehä on suuri ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on noin viisi astetta.

Itiöpölykehät

Kuusen suopursuruoste

Suopursuruoste on kuusen yhteydessä tavattava sienieliö. Metsätalouden kannalta tarkasteltuna suopursuruoste on harmillinen kuusen sienitauti. Kuitenkin valoilmiöharrastajan kannalta kuusen suopursuruoste on ihan mukava tapaus, sillä ajoittain sen itiöpöly aiheuttaa taivaalle kehän kaltaisia valoilmiöitä. Suopursuruostetta esiintyy kuusilla aina ajoittain. Runsaina esiintymisvuosina on myös mahdollista havaita suopursuruosteen kehiä. Suopursuruosteen kehät näyttävät äkkiseltään siitepölykehiltä, mutta suopursuruosteen kehiä esiintyy heinäkuun lopussa tai elokuussa, jolloin siitepölykehiä tuottavien puulajien kukinta on jo päättynyt. Siis jos aurinkoisena elokuun päivänä näkee auringon ympärillä sinistä taivasta vasten kehän, on syytä epäillä suopursuruosteen kehää.