Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Ilmakehän optiset ilmiöt
Kirkkaus
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
Yöpilvien kirkkaus kuvaa jollain tavalla yöpilvien voimakkuutta. Se ei anna toki täysin oikeaa kuvaa yöpilvien todellisesta rakenteesta, koska valaistusolosuhteet vaikuttavat näennäiseen kirkkauteen suuresti ja korostaa jotain rakenteita. Kirkkauden avulla voidaan toki päätellä jotain nähdystä yöpilvinäytelmästä.
Yöpilvien kirkkausasteikko
Yöpilvien kirkkautta arvioidaan viisiportaisella asteikolla, jossa kullekin asteelle on annettu seuraavanlainen määritelmä:
- Heikosti näkyvät pilvet, jotka nähdään vain huolellisesti havainnoimalla. Tällaisia pilviä ei välttämättä edes huomata taivaalta.
- Yöpilvet, jotka näkyvät vaivatta, mutta joiden kirkkaus on vielä pieni.
- Normaalikirkkauksiset yöpilvet, jotka näkyvät selvästi. Kirkkaus vastannee Kuun valaisemia yläpilviä.
- Melko kirkkaat yöpilvet. Kirkkaus vastaa suunnilleen Kuun valaisemia alapilviä, esim. kumpupilviä.
- Kirkkaat ja huomiota herättävät yöpilvet. Tällaisten pilvien tunnistaminen yöpilviksi on täysin selvää.
Asteikko on jossain määrin subjektiivinen, mutta se on riittävä kuvaamaan yöpilvien suhteellista kirkkautta. Yhden havaitsijan erilaiset kirkkausarviot ovat myös keskenään vertailukelpoisia, jolloin saadaan kuva kirkkauden vaihteluista.
Muotojen kirkkauksista
Yöpilvinäytelmässä esiintyy yleensä kirkkaudeltaan erilaisia pilviä. Näytelmästä havaitaankin kunakin ajanhetkenä kirkkauden vaihteluväli.
Heikkoja (1-2) yöpilviä esiintyy yleensä näytelmän alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa, jolloin taivas on vielä varsin vaalea. Heikko kirkkaus johtuu osittain taivaan ja pilvien välisestä pienestä kontrastista. Heikkoja kirkkauksia esiintyy myös kirkkaampien näytelmien aikana. Harsomuodot ovat yleensä himmeämpiä kuin näytelmiä hallitsevat vyöt.
Normaalinäytelmässä kirkkaus pysyttelee arvon 3 tienoilla. Muutamien päämuotojen kirkkaus saattaa olla jopa 4. Laajojen näytelmien hallitsevat muodot, pääasiassa vyöt, saavuttavat ylimmän kirkkausluokan. Tällöin yöpilvinäytelmä on todella huomiota herättävä. Solmut ovat myös usein kirkkaita (4-5).
Edellinen luku | Seuraava luku | <link harrastus jaostot ilmakehan-optiset-ilmiot havaitseminen havainto-ohjeita-ja-oppaita yopilviopas.html>Etusivu | Sisällysluettelo
- Siitepölykehä II 19.5.2024 klo 11.09-11.26; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
- Siitepölykehä IV 18.5.2024 klo 10.47-11.29; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
- Siitepölykehä II 18.5.2024 klo 10.12-16.26; Kurikka; Marko Myllyniemi
- Anomaalinen kehä IV 17.5.2024 klo 22.35; Vaasa; Timo Alanko
- Siitepölykehä III 17.5.2024 klo 19.51-19.55; Kuopio; Heli Huovinen
- Siitepölykehä I 17.5.2024 klo 19.50; Vaasa; Timo Alanko
- Siitepölykehä II 17.5.2024 klo 17.54; Kajaani; Juho Pöllänen
- Siitepölykehä III 17.5.2024 klo 17.20; Kurikka; Marko Myllyniemi
- Siitepölykehä IV 17.5.2024 klo 13.45; Mäntyharju; Markku Siljama
- Harvinaisia halomuotoja IV 17.5.2024 klo 13.40-15.00; Kurikka, Jurva; Timo Nevala
- Siitepölykehä II 17.5.2024 klo 11.03-11.31; Saarijärvi; Maritta Kinnunen
- Siitepölykehä II 17.5.2024 klo 10.27; Kangasala; Jukka Oravasaari
- Rakettilaukaisu III 17.5.2024 klo 1.36-2.22; Helsinki; Pentti Arpalahti
- Rakettilaukaisu IV 17.5.2024 klo 1.00; Lieksa, Kolin kansallispuisto, Ukko-Koli; Marianne Pussinen
- Rakettilaukaisu IV 17.5.2024 klo 0.58; Heinävesi, Etelä-Petruma; Jaana Anu Maria Koukkula