Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Syksyn 2022 esitelmät
Ursan esitelmät pidetään täysin virtuaalisesti. Ne suoratoistetaan Ursan YouTube-kanavalle ja ovat siellä katsottavissa myös esitelmien päätyttyä.
Esitelmät alkavat kello 18.00 ja kestävät noin tunnin. Niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ja ne ovat kaikille avoimia ja ilmaisia.
Ehdota esitelmöijää tai aihetta
Katso täältä kaikki Ursan videoidut esitelmät
Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis.
25.10. The Science at Solar Eclipses
As an exception to the norm, the talk will be given in English. Esitelmä pidetään poikkeuksellisesti englanniksi.
The talk is delayed slightly due to a technical issue.
Solar eclipses are rare, and total eclipses even rarer. Historically, total solar eclipses have both baffled minds and offered unprecedented opportunities to deepen our understanding of the Sun and the laws of physics. Nowadays, total solar eclipses remain a sought-after celestial phenomenon, but scientists are still hard at work when a total solar eclipse graces the sky.
What kind of research opportunities do total solar eclipses offer? What can they tell us of the workings of our central star, or the space weather that affects us all?
Our speaker is the chair of the IAU* Working Group on Solar Eclipses, professor Jay Pasachoff from Williams College.
IAU = International Astronomical Union
You can watch the talk here: https://www.youtube.com/watch?v=LW5K-eaLdQ0
8.11. Planeetta Maan moninaiset liikkeet
Kuvittelet istuvasi paikallaan kuuntelemassa tätä esitelmää. Vielä mitä. Maapallo pyörii, kiertää, keikkuu ja myös sen pinta liikkuu ja muuttuu jatkuvasti. Edes Maan pinnalla emme pysy hetkeäkään paikoillaan. Samalla kierrämme Aurinkoa, aurinkokunta kiertää Linnunradan ympäri, joka liikkuu paikallisessa galaksijoukossa, joka puolestaan vaeltaa... niin, ties minkä suhteen.
Vauhtia riittää mikrometrien värinöistä kosmisiin kiitoratoihin. Miten Maa liikkuu, mitä väliä sillä on ja miten se vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme? Voiko liikkeitä huomata itse? Entä miten muutoksia mitataan?
Puhujana tutkimusprofessori Markku Poutanen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Katso esitelmä täällä: https://youtu.be/_QVoUX6kNxo
22.11. Pallomaiset tähtijoukot – galaksien fossiilit
Liki kaikkia galakseja näyttää kiertävän liuta tiiviitä tähtiryppäitä eli pallomaisia tähtijoukkoja, joissa on tyypillisesti noin sata tuhatta tähteä. Linnunradaltakin pallomaisia tähtijoukkoja tunnetaan liki 200, ja kaikkein suurimpien galaksien ympäriltä niitä on löytynyt tuhansia.
Vielä 1990-luvulla pallomaiset tähtijoukot olivat kiusallinen mysteeri, sillä niiden tähdet näyttivät olevan vanhempia kuin maailmankaikkeus itse. Vasta havainto universumin kiihtyvästä laajenemisesta ratkaisi ongelman. Tästä huolimatta pallomaiset tähtijoukot ovat universumin muinaisimpia rakenteita.
Mitä pallomaiset tähtijoukot tarkalleen ovat, ja miten ne ovat syntyneet? Mitä ne voivat kertoa universumin historiasta? Syntyykö modernissa maailmankaikkeudessa niitä enää lisää? Ovatko kaikki joukon tähdet todella syntyneet samaan aikaan?
Puhujana tutkija Natalia Lahén Astrofysiikan Max Planck -instituutista.
Katso esitelmä täällä: https://youtu.be/RdKnksb34g4
