WorldView -satelliittien laukaisu herätti huomiota Suomenkin taivaalla

Kaksi amerikkalaisen Maxar Space Systemin uutta WorldView Legion -kartoitussatelliittia laukaistiin Maata kiertävälle radalle toukokuun 2.päivän iltana kello kello 21.36 Suomen aikaa. Kyseessä on kaksi ensimmäistä satelliittia kuuden satelliitin järjestelmästä, joka monipuolistaa Maxarin tarjoamia kartoituspalveluita. Parhaimmillaan satelliitin mittalaitteiden erottelukyvyn kerrotaan olevan 30 cm:n luokkaa. Satelliitteja tullaan hyödyntämään niin siviili- kuin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Satelliitit laukaistiin Yhdysvaltain Vandenbergin avaruuskeskuksesta Falcon 9 -kantoraketilla sellaiselle radalle, joka kulkisi myös Suomen horisontissa ensimmäisten kierrosten aikana. Havaintoja kantoraketin vaiheen pakokaasupilvestä tehtiinkin pian eri puolilla Suomea selkeän sään ansiosta.

Espoossa Falcon 9 -raketti näkyi jo kello 22.57 alkaen. Se tuli näkyviin etelästä ja eteni lännen kautta luoteeseen. Taivaalla näkyi pientä spiraalimaista ututäplää muistuttanut valoilmiö. Samaan aikaan valoilmiö nähtiin myös mm. Kirkkonummella, Turussa, Lahdessa, Somerolla, Porvoossa, Tampereella, Hämeenlinnassa. Hyvin nopeasti valoilmiöstä kertyi noin 50 havaintoa Ursan Taivaanvahti-palveluun.

Havaittu valoilmiö liittyy kantoraketin vaiheen polttoainepäästöön, joka hohtaa korkealla ilmakehässä auringonvalon ansiosta.

Kiinan kuuluotain lähti hakemaan näytteitä

Kiina laukaisi Chang-e 6 -kuuluotaimen toukokuun 3.päivänä Wenchangin avaruuskeskuksesta. Luotaimen tehtävänä on hakea näytteitä Kuusta sen "pimeältä" puolelta.

Avaruuslennon pituus on 53 päivää ja sen aikana luotain asettuu ensin Kuuta kiertävälle radalle. Tämän jälkeen laskeutumisalus laskeutuu Kuun Apollo-kraatteriin, josta porataan ja kauhotaan näytteitä enintään 2 metrin syvyydestä. Noin 2 kg:n painoinen näyte lähetetään takaisin emoalukselle, joka tuo näytteet Maahan. Koska operaatio tapahtuu Kuun pimeällä puolella, sen toimintaa tukee maaliskuussa Kuuta kiertävälle radalle lähetetty Queqiao 2 -tietoliikennesatelliitti.

Luotaimessa on mukana myös monikansallista avaruusosaamista. Ranskalainen DORN-mittalaite tutkii mm. radonia, ruotsalainen NILS-mittalaite on ioni-ilmaisin, Italia on varustanut mukaan passiivisen laser-heijastimen, jota käytetään mm. laskeutumisaluksen ja emoaluksen etäisyyksien mittauksessa, pakistanin ICUBE-Q -puolestaan kuvaa Kuuta, magneettikenttää ja itse operaatiota.