KESKIKESÄN REVONTULINÄYTELMÄ 15/16.7.2000

Havaintipaikkani on 20 km Poroosta etelään, merenrannalla oleva tosi pimeä (talvisin) paikka. Kyttäilen siellä lomat ja viikonloput taivaan ihmeitä; varsinkin syvän taivaan kohteita kohtuulisella kauputki ja kamera arsenaalilla.

Kolme viikkoa juhannuksen jälkeen alkoi SpaceWeather saitti varoitella auringon massapurkauksista, joista 14.7.2000 auringonpilkkuryhmä 9077 aiheutti X5-tason ryöpsäyksen suoran kohti Maata.

Tähdet ja avaruus lehdessä oli haikailtu digitaalikamerakuvia valaisevista yöpilvistä, joten Olympus Camedia C-3030ZOOM sellaisella varustautuneena olin jo useita öitä kyttäillyt niitä. Himmeitä olivat oleet ja kuvissa erottuivat heikosti.

Istuin repaleisalla, Leonidit monesti missanneella havaintotuolillani ja seurasin kesäkolmion kuurupiiloleikkiä pilvilauttojen kanssa. Täysikuu nauroi vähän väliä selkäni takana valosaastuttaen loputkin vaaleasta kesätaivaasta.

Kello yhden tienoilla alkoi ilmaantua punaista väriä. Itäisestä horisontista havaitsin horisontista 30 asteeseen nousevan erittäin himmeän punervan alueen; hetkittäin se oli hyvin epäuskottava ja vain syrjäsilmällä siitä sai jonkinlaisen aavistuksen. Mutta tutunomainen ilmiö sai minut varuilleen ja pääni pyöri väkkäränä seuraavat puoli tuntia.

01:10 alkoi lähellä zeniittiä mollottavan Vegan ympärillä näkyä heikkoja vihreitä säteitä ja hetken kuluttua ne ne ylsivät länsihorisonttiin - idän punalippu oli jo himmentynyt.

Digitaalikameralla söhräily alkoi ja parin salamavalon rävähdyksen jälkeen säädöt alkoivat olla enempi kohdallaan. 01:16 sain ensimmäisen neljästä kuvasta.

01:20 korona oli jo muodostunut ja napsin loput kuvat sieltä täältä, hain järjestelmäkameran, länsitaivas oli jo yhtä seepraa. Sain huimat kaksi diakuvaa valotettua, kun reposet sammuivat ja pilviäkin alkoi ilmestyä.

Istuin vielä tuiottelemassa kahteen asti. Auringon kajo alkoi jo käydä hermoille. Reposia ei tullut ainuttakaan suikaletta lisää. Yöpilvet olivat tipotiessään. Tuuli alkoi nousta ja varpaita paleli.

Parin tunnin sikeiden jälkeen latasin kuvat kannettavaan ja olivathan ne - olosuhteet huomioiden - välttäviä. Lähetin yhden SpaceWeatherin Tony Phillipsille, jotka pistivätkin sen etusivulleen nettiin ( linkki tämän sivun alaosassa ). Myrsky oli G5-tasoa - olisipa ollut pimeää...

Katso myös Tähdet ja Avaruus lehti 2000/5 sivu 55.

Kamera-asetukset olivat 400 ASA, HQ JPEG, zoomi 32mm, valotusaika sekunti, F/2.8

Digikuvia

	Syyllinen auringonpilkkuryhmä 9077!
	Hyvin himmeä säde
	Aavistus punaista
	Värikkään koronan alaosa
	Heikkoja säteitä kovan kontrastikäsittelyn jälkeen
	Havaintopaikka ja -välineistö
PDF-file	www.spaceweather.com pääsivu 16.7.2000 (pdf)

Diakuvia

Kamera: Canon EOS-1V ja 20mm F/2.8 objektiivi
Filmi: ISO400ASA Fujichrome Sensia II dia
Valotukset: sekunti aukolla 2.8
Resoluutio: näissä kuvissa se on noin 20% Olympus ES-10 skannerin maksimista, joka on 1770dpi