Kuinka vanha on Kaalin meteoriittikraatteri

Virossa Saarenmaalla on ollut mystinen pyöreä lampi. Siitä tehtiin monia eri arvioita,
Geoloogi Ivan Reinwald (1878 - 1941) tuli vuonna 1927 siihen tulokseen, että kyseessä on meteoriittikraatteri.¹⁾
Siitä lähtien on sen iästä kiistelty. Eri menetelmillä saatiin eri tuloksia.
Ensimmäinen arvio kraatterin iästä teki Linstow 1919. Koska kraatterista puuttuivat merestä peräisin olevat jäänteet,
hän arvioi kraatterin iäksi 4000-8000 vuotta. Sitä ennen kraatteri olisi täyttynyt merivedellä.
Reinwald arvioi 1937 että kraatterin ikä on korkeintaan 5000 vuotta. Vuonna 1960 Ago Aaloe (1927 - 1980) arvioi iäksi
3000 - 4000 vuotta. Kraatterilla on kahdeksan sivukraatteria.
Seuraavana vuonna hän mittasi sivukraattereista löytynyttä 2 ja 5 hiiltä ja
sai niiden iäksi 2660 - 2800 vuotta.
Lennard Meri²⁾ kirjoitti tältä pohjalta kirjan nimeltä Hopean valkea, jossa hän tarkasteli eri maiden
Kansantaruja, jotka näyttäisivät viittaavan meteoriitin putoamiseen ja sen jälkiseuraamuksiin.
Kun tutkittiin pääkraatterin pohjaa, saatiin suurimmaksi arvoksi 3700 vuotta. Siitepölytytkimus antoi 3500 vuotta.
Myöhemmin aika hylättiin, koska useimmat muut tutkimukset viittasivat noin 4000 vuoden ikään.

Hiiliajoituksessa oli ehkä tutkittu sivukraatterissa poltettuja puita, sillä Saarenmaa oli "Tulen saari".
(Kreikkalaisilla Thule). Tuli symbolisoi Aurinkoa ja tulella autettiin Aurinkoa, silloin kun Aurinko ein
jaksanut paistaa. Tuli korvasi nykyajan katuvalot ja erityisesti tuli toimi majakkana saaren ja mantereen välillä.
Historioitsija Karl Kello³⁾ on kirjoittanut eri kansantaruista olettaen iän 4000 vuodeksi.

Sitten löytyi läheiseltä suolta hiukkasia, jotka analysoitiin 7500 vuotta vanhoiksi ja ne osoittautuivat
selvästi alkuperältään kosmiseksi. Nykyisin geologit pitävät Kaalin kraatterin ikää 7500 vuotena.⁴⁾
Ihmetyttää, miksi ei kraatterin pohjalta löydetty 3700 vuotta vanhempia kerroksia.
Kansaneppoksemme Kalevala⁵⁾ on kuitenkin pahasti ristiriidassa tämän arvion kanssa. Erityisesti Kalevalan runo
Seitsemäs viidettä (47)kertoo selväkielisesti meteoriitin putoamisesta. Se ei ole voinut tapahtua 7500 vuotta sitten,
mutta 4000 vuotta sopisi hyvin. Silloin Itämeren suomalaiset asuivat nykyisen latvian kohdalla ja siis lähellä
kraatteria. Myös monet muut suomen ja muiden maiden kansankirjallisuudessa sopivat parhaiten 4000 vuoden ikään.
(Lönroot keräsi aineistoa Kalevalaan myös Etelävirosta.)

Tämä kertoo hyvin selvästi meteoriitin putoamisesta. Kertoja on tässä kauempana putoamiskohdasta, ehkä Väinäjoen varrella.

Tässä kerrotaan kuinka putoamispaikan lähistöllä olija koki meteoriitin putoamisen. Kraatterijärveä on muissakin
yhteyksissä kutsuttu Aluejärveksi. Saaremaa oli aikoinaan hyvin soista. Neljässä tuhannessa vuodessa saari on noussut
merestä noin 8 metriä. Tässä kerrotaan, kuinka meri pakeni, mikä ei voi olla mielikuvitusta.

Tämän mukaan meren pakenemista seurasi lievä hyökyaalto. Kaalin kraatterista ei ole löytynyt merkkejä meren elämästä,
että kraatteriin asti ei allto ole yltänyt. 7500 vuotta sitten kraatteri olisi ollut lähempänä merta.

Jos geologit ovat oikeassa ja kraatteri syntyi 7500 vuotta sitten, on kansantaruille etsittävä toista selitystä.