Lyyra

Lyyra2 (107K)

Lyyratähdistön kirkkain tähti on Vega (α). Tähdet alfa, α, epsilon, ε ja ksii, ξ muodostavat pienen kolmion.
Tähdet ksii ξ, delta δ, gamma γ ja beeta β muodostavat suunnikkaan.

Lähellä Vegaa oleva ε näyttää paljaalla silmällä yhdeltä tähdeltä, kiikarilla siinä erottuu kaksi tähteä, mutta
kaukoputkella se hajoaa neljäksi eri tähdeksi.

Delta δ näkyy kiikarilla sinisen ja oranssin tähden muodostamana parina. Kaukoputkella voi havaita kokonaisen
tähtijoukon, Stephesonin joukon.

Lyyran toisessa päässä on toiseksi kirkkaimmat tähdet: beeta β ja gamma γ. Niiden puolivälistä voi yrittää löytää
kaukoputkella Lyyran rengassumun. Se on planetaarinen sumu M57. β on pimennysmuuttuja ja tähtiparin kiertäessä
toisiaan, ne himmentävät ja taas kirkasatuvat.

Tarinaa Lyyrasta

Tarinan mukaan Hermes teki lyyran kilpikonnan kuoresta. Myöhemmin Orfeus sai sen. Orfeuksen lyyramusiikki hurmasi kaikki.
Kun Orfeuksen rakastettu Eudirike kuoli käärmeenpuremaan, lähti Orfeus hakemaan häntä Haareksesta (Manalasta). Orfeus hurmasi
soitollaan Haareksen vartian Pluton. Pluto suostui päästämään Eudidikeen pois ehdolla, ettei edellä pulkeva Orfeus katsa taakseen.
Orfeus oli kuitenkin hätäinen ja katsoi taakseen Eudidikea, kun hän itse oli ulkona, mutta Eudidike oli vielä Haareksen käytävässä.
Orfeus menetti näi rakastettunsa eikä päässyt takaisin Haarekseen.
Tehtäviä:
  1. Tutki kaukoputkella epsilon, ε tähteä. Hätätilassa kiikarikin kelpaa.
  2. tutki delta δ-tähden väriä.
  3. Yritä löytää kaukoputkella rengassumu M57 gamma γ ja beeta β tähtien välistä.