Ensimmäisessä runossa on maailman synty.
Siinä on Väinämöinen asetettu jonkinlaiseen jumalan asemaan.
Runossa toistetaan, että Väinämöinen nousi Kuuta katsomaan,
Päiveä ihoamaan ja Otavaista oppimaan.
Kuu oli tärkeä ajannäyttäjä, se osoitti viikot ja kuukaudet.
Otava näytti tunnit ja myös vuoden etenemisen sekä oli kompassi.
Silmiin pistää, ettei mainita Pohjantähteä. Pojantähti
napatähtenä oli suomensukuisille kansoille tärkeä taivaan naula.
Se merkitsee, että runo on niin vanha, ettei napatähteä ollut. 3800 vuotta
sitten napatähtenä oli Lohikäärmeen tähdistön Thuban.
Siinä välillä ei ollut mitään kirkasta tähteä
2000 vuotta sitten ei ollut napatähteä, joten runon voi ajoittaa lähelle sitä.
Toinen runo jatkaa luomistyötä, Se on tehty pronssikaudella, koska siinä
mainitaan vaskisia varusteita, mutta siinä on paljon ainesta 4000 vuotta
vanhoista runoista. Esim. "nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen"
Tällä ehkä alkuaan tarkoitettiin Saarenmaan eteläosan "Säären" aluetta,
joka silloin oli erillinen saari.
Tammi varjosti Auringon; se viitannee 4000 vuotta sitten pudonneen meteoriitin
synnyttämän pölyn aiheuttamaa varjostusta.
Kolmannessa runossa ollaan Karjalassa ja toisena osapuolena on Lappalainen
samaanikandidaatti. Pohjola merkitsee tässä eri paikkaa kuin 4000 vuotta
vanhoissa runoissa.
Neljäs runo on jatkoa kolmannelle. Kolmannessa Joukahainen lupasi Ainon
Väinämöiselle, mutta Aino ei ollut innostunut vanhasta miehestä.
Neljäs runo käsittelee Ainon itsemurhaa.
Myös viides runo on Aino-runon jatkoa;
niinpä kolmas, neljäs ja viides runo
ovat samaa aikakautta. Tosin viimeiset säkeet ovat eri aikakaudelta. Tosin siinä on
tärkeä maininta "Pohjan tyttäret eivät ole Lapin lönttäreitä".
Kuudes runo on olevinaan edellisten jatkoa, mutta siinä ovat menneet eri runot sekaisin.
Nyt Joukahainen yrittää tappaa Väinämöisen, jossa ei kuitenkaan onnistu.
Tässä kerrotaan sekaisin kahta tapahtumaa, joiden välinen aika on noin 2000 vuotta.
Toisin sanoen Väinämöinen on tuotu tähän aivan toiselta aikakaudelta.
On vaikea sanoa onko Lönnrot vai joku runon tekijä sekoitellut asioita.
Pohjola ei sovi ollenkaan tähän yhteyteen. Tämä osoittaa kuitenkin, että suhteet
Pohjolaan olivat kunnossa ennen sammon ryöstöä.
Seitsemäs runo ei enää liity millään tavalla Joukahaiseen.
Tässä on oikea Väinämöinen, mutta muuten sisältö on mytologiaa.
Voi olla, että Väinämöinen on joskus joutunut veden varaan ja uinut "Pohjolan" rantaan.
Väinämäinen asui Saarenmaalla ja samoin siellä oli Pohjola kuten myöhemmin ilmenee.
Pohjan tyttäret olivat kauniita ja tavoiteltavia, niinpä nämä eri kansat vähitellen
sekottuivat keskenään. Nyt ollaan edelleen Saarenmaalla. Nyt ei Väinämöinen
ollut enää nuori, koska tässä tunnetaan raudan ja teräksen käsitteet,
ellei runoa ole jäljestäpäin muokattu.
Lopussa Väinämöinen veisti venettä ja löi kirveellä varpaaseensa. Tämä
lienee lisätty myöhemmin, koska siinä on rautakirves. Rauta tuli myöhemmin kuvioihin.
Nyt hypätään rautakauteen, mutta runo on olevinaan kahdeksannen lopun jatkoa.
Pääasiassa tässä puhutaan suoraudasta, mutta joitakin epämääräisiä
ajatuksia on rautameteoriitin putoamisesta.
Tässä mennään taas 4000 vuoden taakse.
Pohjola oli pimeä henkisessä mielessä.
Ei ollut mukava mennä miesten syöjille sijoille, urosten upottajille".
Pohjolassa uhrattiin eläimiä ja ihmisiä, jotka olivat ehkä vihollisia.
Väinämöinen kuitenkin lähettää Ilmarisen taonta-avuksi Pohjolaan.
Palkkioksi piti saada kaunis pohjan neito.
Vaikka tämä on mytologiaa, on se myös historiaa.
Rautameteoriitin pudottua siellä tarvittiin meteoriitin palasten käsittelijää.
Jatkossa on pötyjuttua, Vaikea sanoa mitä Seppo takoi, mutta Sammon syvyys yhdeksän syltä
vastaa hyvin meteoriitin aiheuttamaa kraatterin syvyyttä.
Pohjan Tyttiä Seppo ei kuitenkaan saanut.
Näissä runoissankerrotaan Lemminkäisestä.
Sotavarusteet vaikuttavat rautakaisilta, mutta tarina on vanhaa.
Tarina sijoittuu Saarenmaalle, mutta Lappi ja Pohjola sekoitetaan.
Joko tarinaa on myöhemmin muutettu tai se on kokonaan tehty jossain
Karjalassa, mutta se on rakennettu vanhojen kivikautisten tarinoiden avulla.
Esimerkiksi katkelma "Tuurin uutehen tupahan palvosehen laettomahan"
on suora lainaus 4000 vuotta vanhasta runosta.
Edelleen vanhoja kivikauden henkilöitä liitetty rautakauden aikaisiin runoihin.
Kuten edellä vanhoja runon osia on liitetty uusiin runoihin. Uutta on olut joka lienee tullut saksasta.
Lienee edellisiä myöhempää satoa, yhdeksännessätoista runossa puhuttii simasta, joka oli
alkuaan liiviläisten juoma. Jatkuvasti on edelleen katkelmia vanhemmista runoista ja vanhempia henkilöhahmoja.
Viisi runoa on yritetty yhdistää yhdeksi kertomukseksi. Alussa mainitaan paikkakuntia ympäri suomea,
puhutaan oluesta ja raudasa, mutta lainataan henkilöitä ja asioita vanhemmista runoista.
Tämä tai nämä on tehty Suomen rautakaudella vähän ennen kristinuskon tuloa.
Runoissa puhutaan raudasta ja oluesta, mutta samalla puhutaan asioista, jotka ovat kivikauden saarenmaalta.
Saarenmaalla oli kulttipaikka, jossa pidettiin suuria tulia. Alkuaan lohikäärmeen palvonta muuttui
käärmekultiksi. Myös susi lienee kuulunut sinne. Siellä myös uhrattiin eläimiä
ja ihmisiä, siksi siellä oli seipäitä, jonne oli ripustettu ihmisten päitä.
Runon tekijä ei kuitenkaan ole tuntenut alkuperäistä pohjolaa kovin hyvin, vaan tiedot ovat lähtöisin aiemmista runoista.
Runoa on ehkä kehitelty vähitellen.
Kullervorunossa taotaan rautaa ja ollaan sotaisia. Vanhimmissa runoissa ei sota ollut ihannoitu, vaikka taisteltii sammosta.
Tässä ollaan jo pitkällä rautakaudessa.
Ennen sammon taontaa Ilmarinen takoi esineitä hopeasta ja kullasta. Runon tekijä on saanut siitä idean runoon.
Hän kuitenkin tunsi huonosti taontaa. Runon aihe on siis noin 4000 vuoden takaa.
Alussa Pohjola ei ollut pelottava paikka vasta myöhemmin sinne kehittyi pelottava kulttipaikka.
Tämä lienee hyvin vanhaa keksittyä tarinaa.
Alussa on sammon kuljetuksen suunnittelu niin looginen, että täytyy olla alkuperäinen 4000 vuoden takaa.
Miekan taonta ei sensijaan sovi samaan aikaan. Ei myöskään sovi rautapaidat.
Sitten jatkuu mytologiana , joka voi olla hyvin vanhaa.
Runon lopussa olevat veneen rautavahvisteet eivät tähän kuulu.
Vanhaa mytologiaa.
Ensimmäisessä säkeistössä olevat Pohjolan negatiiviset luonnehdinnat
eivät kuulu vielä tähän runoon.
Koska Sampo oli rautaa, se oli yllättävän painava.
Yhdeksän sylen syvyys vastaa hyvin Kaalin meteoriittikraatterin tutkimisessa todettua syvyyttä.
Vaikka tässä on mytologiaa, on kerronta kuitenkin pohjimmiltaan alkuperäistä asiaa.
Meteoriitin massaksi on arvioitu 84 kg. Kyllä sen nostoon tarvittiin vahva härkä.
Sen kuljettaminen maitse olisi ollut toivoton urakka.
"Rautahanka" käsite tässä on lisätty myöhemmin. Rautakäsite oli vielä tuntematon.
Runon mukaa kuljetus kesti kolmatta Päivää. Loppuosa on mytologiaa ja on vaikea sanoa, mikä on totta,
mutta riita sen sammon viemisestä tuli.
Runo on niin myyttinen, ettei siitä tiedä mikä on totta. Joka tapauksessa se on tehty vähän
myöhemmin kuin sammon ryöstö. Ehkä Väinämöisen porukka hukkasi paloja matkalla.
Mytologiaa, mutta melko myöhäistä, koska siinä taotaan rautaista haravaa.
Melko uusi runo, johon on kytketty Väinämöinen.
Pohjan akkaa ja Pohjolan emäntää on virheellisesti pidetty samana asiana.
Todellista historiaa!
Vaikka runo on koottu useista erillisistä runoista, se näyttää kertovan samasta asiasta koko matkan.
Koko runo näyttää kertovan noin 4000 vuotta sitten pudonneesta meteoriitista
Kaalin kylään Saarenmaalla Virossa.
Yhdeksän ensimmäistä säkeistöä kertoo kuinka meteoriitti hajosi yhdeksäksi palaseksi ja
kuinka siitä syntynyt pöly ja savu pimensivät hetkeksi koko alueen.
Runo on tehty paljon myöhemmin kuin itse tapahtuma oli. Se kuvaa aikansa käsityksiä.
Viisi seuraavaa säkeistää pohtii, kuinka meteoriitti syntyi.
Sen jälkeen on suora dokumentti siitä kuinka Väinämäinen ja Ilmarinen lähtivät tutkimaan tilannetta.
Sitä on viisitoista selkeää säkeistöä historiaa. Se on alkuaan laadittu heti meteoriitin putoamisen jälkeen.
Loppuosa on vähän sekava jakso, joka kertoo siitä, että kalat nielivät meteoriitin
räjähdyksessä syntyneitä tulisia roiskeita.