Maa

Maa ja Maan kaltaiset planeetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat kiviplaneettoja. Maa in näistä suurin.

Maan pintaa peittää suurimmaksi osaksi vesi. Noin 70 % Maasta on veden peitossa.
Muulta Aurinkokuntamme planeetalta ei ole löydetty vettä nestemäisessä muodossa.

Vesi nestemäisessä olomuodossa on yksi tärkeimpiä ehtoja elämän olemassaololle.
Jos elämää on jossakin vedettömällä planeetalla, sen täytyy olla täysin erilaista kuin Maassa.
Energian ja aineen virtaus on joka tapauksessa oleellista elämälle.

Maapallo on monella tapaa erikoisasemassa, mikä tekee elämän mahdolliseksi Maapallolla.
Itse asiassa elämä on seurausta Maan miljardien vuosien aikaisesta historiasta.
Maa on juuri oikealla etäisyydellä Auringosta ja ilmanpaine on sopiva, niin että vesi pysyy nesteenä,
eikä kaikki jäädy tai haihdu vesihöyryksi. Juuri sulana virtaava vesi on elämän edellytys.

Maan ilmakehässä on nykyisin 77 % typpeä, 21 % happea ja pieniä määriä hiilidioksidia, argonia ja vesihöyryä.

Happi syntyi ilmakehään yhteyttävien eliöiden toiminnan seurauksena. Nykyisin kasvit ja muut yhteyttävät
elämänmuodot tuottavat ilmaan happea ja kuluttavat hiilidioksidia. Eläimet taas kuluttavat happea ja
tuottavat hiilidioksidia. Näin tasapaino säilyy.

Aluksi suurin osam hiilidioksidista sitoutui karbonaateiksi ja sekottui meriveteen.
Näin Maa välttyi Venuksen kohtalolta. Mannerten liikunnoilla on tärkeä merkitys hiilidioksidin tuotossa.

Hiilidioksidilla on tärkeä merkitys elämän kannalta. Hiilidioksidi aiheuttaa kasvihuoneilmiönä tunnetun ilmiön.
Auringon valo pääsee hyvin hiilidioksidipitoisen ilmakehän läpi, mutta maan säteilemä lämpösäteily ei pääse
ilmakehän läpi avaruuteen. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallomme keskilämpötila olisi noin -21 °C
nykyisen +14 °C:n sijaan. Tuolloin valtameret jäätyisivät ja elämä maapallolla olisi mahdotonta.

Maan ilmakehä on suhteellisen ohut ja ihminen on vaikuttanut ilmakehän hiilidioksiditasapainoon.
Hiilidioksidin määrää, on lisääntynyt voimakkaasti ja kasvihuoneilmiö on voimistunut. Tällä voi olla
odottamattomia seurauksia maapallon ilmastolle. Ilmaston muutoksista kärsii yleensä eniten maanviljely,
mutta myös myrskyt ja tulvat aiheuttavat muita ongelmia. Pidemmällä aikavälillä kasvihuoneilmiö voi olla
vakava uhka elämälle maapallolla.

Tänäkin päivänä ilmakehässämme oleva happi on elävien eliöiden tuottamaa: ilman elämää ei olisi ilmakehän happea.
Hapesta ovat puolestaan riippuvaisia kaikki, jotka käyttävät happea soluhengityksessään.

Toinen ihmisen aikaansaannos ilmakehässä on "otsoniaukko". Otsoni on hapen kolmiatominen molekyyli.
Ylimmissä ilmakerroksissa säteily muuttaa happea otsoniksi. Otsoni estää liian suurienergisen
ultraviolettisäteilyn läpipääsyn ja suojelee näin elämää. Ilmaan on päässyt varsinkin jäähdytyslaitteissa
käytettyä freonia, joka nopeuttaa otsonin hajoamista takaisin hapeksi. Tilannetta ei saada pysäytetyksi, vaan
tilanne pahenee vielä useita kymmeniä vuosia. Liika UV-säteily voi aiheuttaa ihosyöpää ja harmaakaihia
ihmisillä ja eläimillä. Myös kasvillisuus kärsii ja vaikuttaa näin ravinnontuotantoon.

Edellisten lisäksi elämää Maapallolla suojelee Maan Magneettikenttä. Maalla on ympärillään magneettikenttä, joka syntyy ytimessä olevista sähköisistä varauksista. Magneettikenttä toimii suojakilpenämme aurinkotuulta vastaan luoden ympärillemme ns. magnetosfäärin,
joka ohjaa vaarallisen hiukkassäteilyn pois. Aurinkotuulen hiukkasten osuessa magneettikenttään syntyy revontulia.

Lisää numerotietoa Maasta.

Massa 5.98 . 1024 kg
Halkaisija 12 756 km
Keskitiheys 5520 kg/m3 (Veden tiheys on 1000 kg/m3)
Pakonopeus 11 200 m/s (Nopeus, joka tarvitaan, jotta raketti voi irtautua Maan vetovoimasta.)
Keskietäisyys Auringosta 149 597 870 km = 1 AU (astronominen yksikkö) Pyörähdysaika (vuorokauden pituus) 23.93 h = 23 h 56 min 4,1 s
Kierrosaika Auringon ympäri (vuosi) 365.26 d
Akselikulma 23.4° (Kaltevuus ratatasoon nähden)
Kiertoradan eksentrisyys (soikeus) 0.017
Pinnan keskilämpötila asteina 287 K = 14 °C
Suurin pintalämpötila 310 K = 37 °C
Pienin pintalämpötila 260 K = - 13 °C
Korkein vuori on Mount Everest, se on yli 8 km merenpinnasta. Ilmakehän koostumus: typpeä, happea, hiilidioksidia ja argonia.