Päivyri

Mikko Syrjälahti

Helmikuu

Valoisan ajan pituus alkaa jo havaittavasti kasvamaan päin mahdollistaen samalla paremmat olosuhteet vuoden ensimmäisille halonäytelmille. Helmikuun planeetaksi voisi nimetä Marsin, joka on oppositiossa 12.2. näkyen punertavana sodanjumalan planeettana yötaivaalla.

7.2. Kuun ensimmäinen neljännes kello 14.54.
9.2. Kevätkokous Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa kello 19. Sääntömääräisten asioiden jälkeen kuulemme kaksoistähdistä.
12.2. Mars oppositiossa.
15.2. Täysikuu kello 14.15.
22.2. Kuun viimeinen neljännes 15.04.

Maaliskuu

Maalikuussa tähtitieteellistä pimeää ei enää saavuteta koko maassa, vaan Aurinko alkaa valaista yöllistä taivaanrantaa yö yöltä enemmän. Pimeää kyllä riittää vielä riittävästi maaliskuussakin ja ilman lämpötilakin alkaa nousta siedettävempiin lukemiin. Maaliskuu onkin mukavaa aikaa lähteä tähtiretkelle jonnekin pimeään paikkaa pienen kaukoputken kanssa.

1.3. Uusikuu kello 13.48.
2.3. 28 tunnin ikäisen kuunsirpin pitäisi näkyä helposti Auringon laskettua.
9.3. Kuun ensimmäinen neljännes kello 12.14.
11.3. Valtakunnallinen Mars-päivä
14.3. Mars on aphelissä eli ratansa Aurinkoa kauimpana olevassa pisteessä. Sen etäisyys Auringosta on noin 249.229 Gm.
17.3. Täysikuu kello 3.26.
21.3. Kevätpäiväntasaus kello 4.14. Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.
23.3. Kuun viimeinen neljännes kello 22.10
26.3. Kello 3 siirrytään kesäaikaan, eli kelloja siirretään tunnilla eteenpäin.
31.3. Uusikuu kello 5.09.

Valkoinen Kääpiö 4/94