Tähtitieteilijät odottavat että Hubblen havainnot johtavat maailmankaikkeuden alkuperän, kehityksen ja lopullisen kohtalon parempaan ymmärtämiseen. Nyt on jo saatu kiistaton, näkyvä todiste sille että universumi todellakin muuttuu ikääntyessään, kuten alkuräjähdys-malli edellyttää.
Pitkillä valotussarjoilla seurattiin galakseja jotka olivat olemassa kun maailmankaikkeus oli iältään noin yksi kymmenesosa, yksi kolmasosa ja kaksi kolmasosaa nykyisestä. Nasan avaruusteleskooppi Hubblen ottamat merkittävät, kosmoksen koko historian yli ulottuvat kuvasarjat ovat tarjoamassa ensimmäisiä johtolankoja galaksien kehityksestä.
Kaukainen galaksijoukko Hubblen kuvaamana.
Tutkijat käyttivät Hubblea siis tehokkaana "aikakoneena" jolla luodattiin hämärää menneisyyttä. Samaan tapaan kuin Maassa kaivaudutaan geologisten juonteiden läpi, Hubble katsoi tarkasti läpi suuren osan havaittavaa universumia ja seuloi esiin tuhansia 5-12 miljardin valovuoden päässä olevia galakseja. Koska niiden valolta on mennyt miljardeja vuosia laajenevan maailmankaikkeuden poikki kulkemiseen, nämä etäiset galaksit ovat tähtien valoksi koodattuja ”fossiilitodisteita” tapahtumista jotka tapahtuivat kauan sitten. Nyt kun Hubble on selvästi osoittanut olevansa erinomaisen tarkka aikakone kosmisten ”juuriemme” etsimiseen, astronomit ovat innokkaina työntämässä ajan ja avaruuden rajoja yhä kauemmas. Tavoitteena on katsoa vielä etäämmälle menneisyyteen kuin 12:n miljardin vuoden taakse, jotta näkisimme jotain entistäkin dramaattisempia todisteita muodostumassa olevista galakseista.