Lomalle etelään
Reima Eresmaa
Etelänmatka tarjoaa pohjoismaiselle tähtiharrastajalle mahdollisuuden havaita kohteita, jotka kotimaassa pysyvät näkymättömissä. Jos olet lähdössä lomalle, kannattaa sinun ajatella etukäteen muutamia asioita, jolloin itse havaitseminen sujuu ilman suuria sähläyksiä.
Kun olet varannut matkan tiettyyn lomakohteeseen, kannattaa tutkia paikan leveyspiiri kartalta, jonka jälkeen voit yksinkertaisella laskutoimituksella päätellä eteläisimpien havaittavissa olevien kohteiden deklinaation. Mikäli havaintopaikalta on esteetön näkyvyys etelään, on eteläisimmän horisontin yläpuolelle nousevan kohteen deklinaatio leveyspiiri - 90°. Jyväskylässä tämä luku on n. -28°, Välimeren alueella paikasta riippuen n. -45°:stä
-60°:een. Mitä etelämpänä ollaan, sitä eteläisempiä kohteita on havaittavissa. Koska useimmat matkat jäävät Kravun kääntöpiirin pohjoispuolelle, ei tähtitaivas normaalilla etelänmatkalla eroa suomalaisesta versiosta kovinkaan dramaattisesti. Pohjantähti jää havaintokorkeuksille. Tutut tähdistöt ovat näkyvissä parikymmentä astetta totutusta poikkeavasti. Eteläisen taivaan hienot sumut pysyvät näkymättömissä.
Tähdet nousevat
Merkittävää on kuitenkin se, että tähdet nousevat jyrkemmässä kulmassa - sitä jyrkemmässä, mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan. Tästä johtuen tuttujakin tähdistöjä voi olla vaikea tunnistaa niiden oudon asennon takia. Sama asia aiheuttaa myös nopeamman hämärtymisen, mikä puolestaan aiheuttaa Aurinkoa lähellä olevien kohteiden, kuten Merkuriuksen, paremman havaittavuuden. Samasta syystä Aurinko nousee aamulla nopeasti korkealle, ja samoin laskee illalla.
Auringon sijainti
Tärkeä seikka etelään matkustettaessa on Auringon sijainti matkan aikana. Kesäaikaan Aurinko on Kaksosten, Kravun ja Leijonan tähdistöjen alueella. Tällöin kannattaa tietenkin tutkia vastakkaiselta puolelta taivasta löytyviä kohteita. Lokakuussa Aurinko oli Vaa’an ja Skorpionin tähdistöissä, mikä hankaloitti huomattavasti havainnointiani. Koska halusin havaita Jousimiehen kohteita, oli minun oltava havaintokunnossa nopeasti pimeän tultua, eli pian klo 18 jälkeen. Aamuyön puolella etelässä olivat mm. Jänis, Iso Koira, Peräkeula, joiden kohteet tulikin katsottua tarkemmin. Myös Kuun vaihe ja sijainti vaikuttavat havaitsemiseen. Paras ajankohta olisi tietenkin uusikuu, täysikuulla kun on tapana pilata pimeä taivas.
Valosaastetta ja sadekausia
Matkan ajankohdalla on vaikutusta myös öiden selkeyteen. Useimmat lomamatkat kuitenkin tehdään ns. turistikauden aikana, jolloin kelit ovat luonnollisesti parempia kuin sadekaudella.
Valosaaste on karmea useimmissa lomakohteissa, joten tähtiharrastajan kannalta on järkevää valita hotelli kaupungin laidalta. Vielä järkevämpää voisi olla auton vuokraaminen ja pimeyteen hakeutuminen. Omalla matkallani asuin onnellisesti kaupungin eteläpuolella, jolloin näkyvyys oli paras mahdollinen.
Syksyllä matkustavan kannalta ikäväksi asiaksi osottautui Välimeren maiden vuorokausirytmi: Kaupunki heräsi eloon vasta Auringon laskettua, juuri silloin, kun olisi pitänyt olla kiikaroimassa Jousimiehen DS -kohteita. Koska olin porukan ainoa tähtiharrastaja, oli kohtalonani kierrellä illoin kaupungilla. Niinä kahtena iltana, kun olimme hotellissa oikeaan aikaan, havaintoja syntyi hyvällä tahdilla, kuusi havaintoa tunnissa.
Välineet ja olosuhteet
Ei ole kovin mielekästä kantaa isoa kaukoputkea mukanaan etelänmatkalle, sillä normaalikokoiset kiikarit näyttävät kaiken tarpeellisen ja mahtuvat todella hyvin muiden tavaroiden sekaan. Muut tarvittavat tavarat ovat kynät, kumit, havaintokortit, taskulamppu sekä tähtikartta. Kartaksi riittää tavalliselle kiikarihavaitsijalle hätätilanteessa Kailan oppaan tasoiset kartat, koska luultavasti havaittavat kohteet eivät ole niitä himmeämpiä. Itse käytin Uranometriasta kopioimiani karttoja, joiden ansioksi voin kyllä laskea muutaman havainnon (Uranus, Neptunus, M79).
Yöt lomakohteissa ovat pakkaseen tottuneelle suomalaiselle suorastaan kuumia, mutta varmuuden vuoksi kannattaa mukaan ottaa myös villapaita tms. Omalla matkallani yölämpötilat olivat n. 20° C.
Havaintokohteet
Toisin kuin Suomessa, kaikki Messierin luettelon kohteet näkyvät Välimeren maista, helposti. Jos sinulla on tavoitteenasi nähdä kaikki ko. kohteet, on sinun syytä käyttää tilaisuus hyväksesi. Itsellänikin oli tarkoitus havaita parikymmentä matalalla sijaitsevaa kohdetta, ja suurehkon osan suunnitelmastani toteutin. Messierien lisäksi havaitsin pari mielenkiintoista NGC -kohdetta (NGC 253 eli Kuvanveistäjän galaksi ja NGC 7293 eli Helix -sumu). Suomesta huonosti näkyvät planeetat havaitsin Plutoa lukuunottamatta (Pluto ei näy missään hyvin!). Toiseen aikaan vuodesta tehtynä matka olisi tuonut minulle havaintoja eri kohteista, joten kohdevalinnoistani ei välttämättä kannata ottaa oppia, vaan kohdevalintatavoistani.
Koska etelänmatkat ovat harvinaisia kokemuksia ainakin minulle, kannattaa sellaisen kohdatessaan ottaa kiikarit mukaan ja miettiä hetki mitä lomansa aikana voisi haivaita. Mikäli matkasi suuntautuu päiväntasaajan toiselle puolelle, saatat joutua miettimään asioita hieman enemmänkin, mutta kokemukset luultavasti korvaavat vaivan. Itse en ole siellä asti käynyt, mutta jos SINÄ käyt, voisit harkita jutun kirjoittamista Valkoiseen Kääpiöön.
Itse kävin lokakuun lopulla Turkissa näkemässä monia kohteita, joita en ennen ollut nähnyt juuri niiden eteläisen sijaintinsa takia. Tein viikon aikana 16 havaintoa neljänä yönä, lisäksi vilkaisin joitakin mielenkiintosia kohteita. Vaikka lomakohteen leveyspiirin mukaan olisi ollut mahdollista havaita kohteita, joiden deklinaatio on -53°, jäi eteläisimmän piirtämäni DS- kohteen deklinaatioksi -25° 17’, joten kaikki piirtämäni kohteet olisivat periaatteessa näkyneet Suomestakin. Kaikki havaintoni tein turvallisesti hotellin parvekkeelta tai epämukavasti käytävältä, ja hotellin eteläpuolella sijainnut vuori teki tyhjiksi toiveet havaita eteläisempiä kohteita. Myös hotellin katto olisi ollut mahdollinen havaintopaikka, minkä seikan kuulin hieman liian myöhään.
Havaintovälineenä toimivat kiikarit, joita voin suositella muillekin etelään matkaaville. Havaitsemistani kohteista 14 löytyy Messierin luettelosta, ja kaksi havaintoani löytyy NGC -kohteiden joukosta. Piirtämättä jääneistä kohteista erityismaininnan ansaitsevat avonaiset joukot NGC 2451 ja 2447 (deklinaatio n. -38° ), sekä kaukaiset jättiläisplaneetat Uranus ja Neptunus, jotka Suomesta katsottuna eivät vielä vuosiin nouse havaintokorkeudelle. Itse en ollut aiemmin kyseisiä planeettoja nähnyt, havaintohetkellä planettojen korkeus oli n. 25°.
Sääolosuhteita en voi paljon haukkua, sillä seitsemästä yöstä viisi oli täysin selkeitä ja yllättävän pimeitä puolikuusta huolimatta. Yksi yö oli yläpilvinen, ja yhtenä yönä oli raju ukonilma kaatosateella varustettuna. Tämä yö osui kuitenkin saapumisyöhön, sade taukosi pian hotelliin päästyämme, mikä tapahtui aamulla. Salamoita taivaalla välähteli parina muunakin yönä.
Valkoinen Kääpiö 4/94