Kääpiönova WZ Sge Kuva: Arto Oksanen ja Harri Hyvönen. Kääpiönova WZ Sge on äärimmäisen harvoin purkautuva pimennysmuuttuja, joka on purkautunut vuosina 1913, 1946 ja viimeksi 1978. Viikko sitten maanantaina kohde kirkastui, ja tieto löydöstä kulki internetin välityksellä mm. VSNETn ja CBAn kautta havaitsijoille ympäri maailmaa. Järjestelmässä tavallista tähteä kiertää hyvin lähellä valkoinen kääpiötähti, joka vetää suuremmasta tähdestä materiaalia. Valkoisen kääpiön ympärille muodostuu kertymäkiekko, joka aineen kuumentuessa riittävästi syttyy, "fuusioituu" ja tähden kokonaiskirkkaus näyttää kasvavan huomattavasti. Tähtiä ei voi erottaa yksittäisiksi kohteiksi, mutta kohteen valonvaihtelua seuraamalla voidaan päätellä paljon systeemin rakenteesta. Tällaisten kohteiden havaitsemiseen käytetään aikasarjafotometriaa, jossa kohdetta kuvataan jatkuvasta lyhyillä valotusajoilla mahdollisimman pitkään, vähintään kaksi tuntia kerrallaan. Tuloksena on satoja, jopa tuhansia yksittäisiä kuvia, joista jokaisesta mitataan erillisella ohjelmalla kohteen kirkkaus. Näitä arvoja vertailemalla saadaan datatiedosto, jota voidaan edelleen käsitellä erilaisilla ohjelmilla. Tiedoista voidaan muodostaa vaikkapa yllä oleva kaavio ja tutkia systeemin muita ominaisuuksia, kuten esimerkiksi tähtien kiertoaikaa toistensa ympäri. Kuvat otettiin Nyrölän tähtitornilla 27/28.7.2001 Siriuksen 16-tuumaisella Meade-teleskoopilla ja digitaalisella ST-7E CCD-kameralla.
Takaisin Siriuksen kotisivulle |