Nyrölässä kuvattiin Nostopainosumu ja pyrstötähti Lee

Arto Oksanen
Page 1


Jyväskylän Sirius ry:n Nyrölän observatoriolla vietettiin 4.9.1999 lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sekä jännittäviä että iloisia hetkiä, kun uudella kaukoputkella valokuvattiin ensimmäistä kertaa tähtitaivaan kohteita.

Katso myös kuvia sivulta 2 ja sivulta 3.
Aktiivioptiikka ensitestissä.

Observatorion uusi 40 cm peilillä varustettu tietokoneohjattu Meade-teleskooppi on yksi Suomen suurimmista ja nykyaikaisimmista tähtitieteellisistä havaintovälineistä. Valoherkkänä ilmaisimena kaukoputkessa on digitaalinen CCD-kamera, joka on varustettu värisuodattimin. Kamera itsessään on mustavalkoinen, mutta eriväristen suodattimien läpi otetut kuvat voidaan yhdistää tietokoneella yhdeksi värikuvaksi.

Nostopainosumu

Ensimmäisenä kuvauskohteena oli Nostopainosumu Messier 27, joka on yksi taivaan kauneimmista tähtisumuista. Tämä planetaarinen sumu on syntynyt, kun sen keskustassa oleva hiljalleen sammuva tähti on puhaltanut ulkokerroksensa avaruuteen laajenevaksi kaasukuplaksi. Tähden lähettämä ultraviolettivalo saa kaasun loistamaan eri väreissä. Happi näkyy vihreänä ja vetykaasu punaisena. Sumun etäisyys on noin 3400 valovuotta. Kuva on muodostettu punaisen, vihreän ja sinisen suodattimen läpi valotetuista kuvista.

Värikuva planetaarisesta sumusta, Messier27:sta
CCD ST-7E, 2x2bin, valotusajat sininen 500s, vihreä 300s, punainen 300s


Komeetta Lee

Toinen yön kohteista oli alkusyksyn kirkkain pyrstötähti Lee (C/1999H1). Nimensä komeetta on saanut löytäjänsä, australialaisen tähtiharrastajan, Steven Leen mukaan. Tämä komeetta ei näy paljain silmin, vaan sen näkemiseksi tarvitaan kaukoputki. Kuvaushetkellä pyrstötähti oli 160 miljoonan kilometrin etäisyydellä, etääntyen hitaasti kohti Aurinkokunnan ulko-osia.

Komeetta Lee
CCD ST-7E, 2x2bin, valotusaika 300s


Spiraaligalaksi NGC7331

Kahden yön päästä 6.9. kolmas kohteista oli NGC7331, suurehko spiraaligalaksi Pegasuksen tähtikuviossa. Tätä kuvatessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa uutta LRGB-tekniikkaa. Tämä tarkoittaa sitä että, kohteesta pyritään ottamaan yksi mahdollisimman tarkka mustavalkokuva, ja väritiedot kohteesta otetaan normaalisti sinisen, vihreän ja punaisen suodattimen lävitse. Tämä parantaa kuvan laatua ja mahdollistaa huomattavasti lyhyemmät valotusajat ja tarkemmat kuvat kuin mihin RGB-tekniikalla pääsisi.

Spiraaligalaksi NGC7331
CCD ST-7E, 2x2bin, valotusaika 300s. Värikomponentit: sininen 180s 3x3bin, vihreä 100s 3x3bin ja punainen 100s 3x3bin.


Pallomainen tähtijoukko Messier13

Kahden yön päästä 6.9. neljäs kohteista oli Messier13, pohjoisen tähtitaivaan suurin pallomainen tähtijoukko Herkuleen tähtikuviossa. Myös tämä kuva on otettu uudella LRGB-tekniikalla (lue tiedot ylhäältä). Joukko näkyy jo pienellä kiikarilla mutta yksittäisten tähtien havaitsemiseen tarvitaan keskikokoinen kaukoputki ja hyvät olosuhteet, joukon kirkkaimmat tähdet ovat noin 13,5 magnitudia

Pallomainen tähtijoukko Messier13
CCD ST-7E, Hi-resolution tila, valotusaika 180s. Värikomponentit: sininen 280s 2x2bin, vihreä 180s 2x2bin ja punainen 180s 2x2bin. Kuvaajina Arto Oksanen, Marko Moilanen, Mika Venäläinen ja Arto Oksanen(JR).


Galaksiryhmä Pegasuksessa, "Stephan´s Kvintetti"

Kahden yön päästä 6.9. viides kohteista oli Stephan´s Kvintetti, tiivis galaksijoukko Pegasuksen tähtikuviossa. Tämäkin kuva on otettu uudella LRGB-tekniikalla (lue tiedot ylhäältä). Ryhmään kuuluu viisi galaksia, joiden kirkkaudet vaihtelevat välillä 14.3-15.5 magnitudia ja niiden näkemiseen vaaditaan jo suurehko kaukoputki.

Stephan´s Kvintetti
CCD ST-7E, 2x2bin, valotusaika 300s. Värikomponentit: sininen 500s 3x3bin, vihreä 300s 3x3bin ja punainen 300s 3x3bin. Kuva Marko Moilanen.


Kuvaajina toimivat Marko Moilanen ja Arto Oksanen.

Seuraavalle sivulle.
(To next page)


Lisätietoa Siriuksesta ja Nyrölän observatoriosta Siriuksen web-sivuilta osoitteessa: http://www.ursa.fi/sirius


Nyrölän Observatorion pääsivulle
Takaisin Siriuksen kotisivulle