Auringonpimennysretki Bulgariaan

7.8. Jyväskylä-Helsinki-Burgas-Sunny Beach

Lähdimme liikkeelle Jyväskylästä tilausajobussilla kohti Helsinkiä. Bussin poimittua lisää matkalaisia Muuramesta jatkoimme matkaa Oriveden ja Tampereen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Loput yhteensä 33 pimennysmatkalaisesta liittyi seuraamme kentällä. Bussissa ja lentokoneessa keskusteltiin vilkkaasti pimennyksestä, sen havaitsemisesta sekä arvailtiin tulevia sääolosuhteita.

Lentoaika Burgasiin on ilmoitettu hieman reilut 2 ja puoli tuntia. Säätila alapuolellamme on puolipilvinen mutta hieman utuinen. Toivotaan, että sää paranee etelämpänä ja että ainakin pimennyspäivänä olisi selkeä sää.

Pimennys on keskiviikkona iltapäivällä. Menemme katsomaan pimennystä aivan sen keskilinjalle pieneen Kamen Bryagin kylään, jossa järjestetään kansainvälinen havaintoleiri tähtiharrastajille. Lähdemme matkaan hotellilta aikaisin aamulla, jotta ehdimme hyvin valmistautumaan pimennyksen havaitsemiseen. Pimennyksen täydellinen vaihe on kello 14:11 paikallista aikaa (sama aika kuin Suomessa) ja pyrimme saamaan valokuvia tälle sivulle välittömästi pimennyksen jälkeen, mikäli vain GSM-yhteydet toimivat.

8.8. Sunny Beach

Huh hellettä! Lämpötila varjossa yli 30 astetta ja Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Näyttää hyvältä pimennyksen suhteen, jatkuisipa hyvä sää vielä muutaman päivän. Olemme kierrelleet Sunny Beachia, joka on yksi Bulgarian suosituimpia rantakohteita. Mustanmeren ranta onkin upea, kuusi kilometriä pehmeää hiekkarantaa ja merivesi liki kolmenkymmenasteista. Rannalla on paljon (siis älyttömän paljon) auringonpalvojia.

Bulgaria vaikuttaa hyvin edulliselta ja turistiystävälliseltä maalta, täällä on helppoa ja leppoisaa lomailla pimennystä odottaen. FritidsResorin oppaatkin mainitsivat auringonpimennyksen tervetuliaistilaisuudessaan ja he myyvät jopa pimennyslasejakin. Satunnaiset suomalaisturistit ovat kyselleet pääsyä mukaamme keskiviikkona pimennystä katsomaan ja toki mukaamme pääsee niin monta henkeä kun bussiin mahtuu.

GSM-datayhteys toimii heikonlaisesti. Edellispäivän juttua ei ole vielä saatu lähetettyä, vaikka yhteys on välistä jo saatu muodostumaan Suomeen saakka. Toivon mukaan tämä ilmestyy www-sivulla vielä tämän saman päivän aikana.

Yhteys onnistui lankayhteydellä. Kiitokset Sunny Beachin Internet-kahvilalle (thanks Ivan) teknisestä avusta!

Sää jatkuu lämpimänä (+32 C) ja aurinkoisena.

9.8. Nessebar

Tänään oli tarkoitus lähteä tutustumaan Bulgarian Observatorioon, mutta kun Hertz-autovuokraamon Bulgarian toimisto oli onnistunut sotkemaan minibussimme varauksen ja lupasi auton aamukymmenen sijasta vasta illaksi, niin päätimme lähteä tutustumaan läheiseen Nessebarin historialliseen kaupunkiin.

Nessebarin historia ulottuu yli kolmen vuosituhannen päähän; sillä on värikäs historia sen ollessa kreikkalaisen ja turkkilaisen kulttuurin rajalla. Näinollen sieltä löytyykin mitä erilaisempia muinaismuistoja, joihin kävimme tutustumassa arkeologisessa museossa heti saarelle saavuttuamme. Kaupunki on päässyt myös UNESCOn suojelulistalle ja on todella näkemisen arvoinen.

Käveltyämme kapeita katuja pitkin ja poikin pientä kaupunkisaarta päädyimme lounaalle mukavaan rantaravintolaan. Jo nimestä, Neptun, saattoi arvata, että ruokalistalla oli runsaasti meren herkkuja. Ja hyvää olikin! Matkamuisto-ostosten jälkeen palailimme hotellille odottelemaan josko Hertzin auto viimein saapuisi Sofiasta. Pääsisimme sitten heti aamulla matkaan kohti observatorioa ja Rhodope-vuorta.

Sää jatkuu lämpimänä (+32 C) ja aurinkoisena.

10.8. Bulgarian National Observatory

Auto saapui kuin saapuikin ja heti kahdeksan jälkeen aamulla olimme matkalla kohti Rhodope-vuorta. Osin maaseudun poikki kulkenut reittimme oli mieliinpainuva, tienviitat olivat tietysti kyrillisillä aakkosilla, eivätkä aina edes pitäneet paikkaansa. Välillä tiellämme oli koiria, välillä taas aasikärryjä, hanhia, lehmiä ja juoksipa edestämme yksi suuri emakko pienine poirsaineenkin! Seitsemän ajotunnin jälkeen olimme perillä vuorella ja lounastettuamme pienessä ravintolassa löysimme lopulta observatorionkin.

Porttivahti ei ymmärtänyt sanaakaan englantia, mutta päästi meidät kuitenkin kävellen observetorioalueelle. Luulimme jo joutuvamme tyytymään pelkkään ulkopuolelta tornin katseluun, mutta silloin paikalle tuli tähtitieteilijä Radoslav Zamanov, joka tarjoitui esittelemään observatorion. Pääkaukoputki on Zeissin 1980-luvulla valmistama kaksimetrinen Ritchey-Chretien teleskooppi, jossa on Oulun yliopiston (yllätys yllätys!) CCD-kamera. Oululaiset saavat korvauksena havaintoaikaa 30-40 yötä vuodessa.

Jos teleskooppi oli vaikuttava, niin sitä olivat myös maisemat teleskooppirakennuksen päällä kiertävältä tasanteelta.

Paluumatka öisen Bulgarian poikki oli tapahtumaköyhä, muutamaa eksymistä lukuunottamatta. Olimme takaisin hotellilla kello 2 aamulla. No jäihän pari tuntia nukkumiseenkin ennen auringonpimennysretkelle lähtöä.

11.8. Auringonpimennys

Kauan odotettu pimennyspäivä valkeni selkeänä. Auringon vasta noussessa Mustastamerestä lähdimme linja-autolla kohti Kamen Bryakin kylää. Matkassa olivat kaikki 33 ryhmämme jäsentä ja lisäksi seitsemän muuta suomalaista pimennyksestä kiinnostunutta sekä tietysti kuljettaja ja kaksi paikallista englantia puhuvaa opasta. Ajomatka kesti kolmisen tuntia ja bussissa saattoi tuntea pimennyksen odotuksen jännityksen.

Kamen Bryak on pieni kylä Pohjois-Bulgariassa aivan Mustanmeren rannassa. Pimennyksen keskilinja kulki vain muutaman kilometrin pohjoisempana. Löysimme hyvän havaintopaikan kylän rantaniityltä, johon pystytimme havaintovälineemme. Mukana oli kymmeniä kameroita ja yksi suurempi kaukoputkikin pimennyksen kuvaamiseksi.

Ensimmäinen kontakti, jolloin Kuu alkaa 'syömään' Aurinkoa tapahtui kello 12.46 ja sen havaitseminen oli päivän ensimmäine huippukohta. "Taidamme nähdä tänään täydellisen auringonpimennyksen", totesi Jalo Ojanperä, kun Auringosta oli jo melkoinen pala kadoksissa ja sää oli täysin pilvetön.

Auringon peittyessä yhä enemmän ja enemmän Kuun taakse, paahtava helle alkoi helpottaa lämpötilan laskiessa selvästi. Kellon ollessa tasan kaksi, Aurinko oli muuttunut hyvin kapeaksi sirpiksi ja jännitys oli jo hyvin korkealla. kaikki oli valmiina yhdentoista minuutin kuluttua alkavaan täydelliseen vaiheeseen. Kukot kiekuivat valon hämärtyessä, taisivat mennä niiltä kello pahasti sekaisin. Vaikka Auringosta oli niin vähän näkyvissä niin silti sitä ei kärsinyt katsoa paljain silmin vaan suodattimet oli pidettävä silmillä aivan loppuun saakka. Sitten yllättäen olimme Kuun varjossa. Sekunneissa taivas musteni syvän siniseksi ja Auringon korona syttyi näkyviin. Timanttisormusilmiö näkyi hienosti ja kamerat räpsivät kuvia nopeassa tahdissa. Ihmiset puhkesivat riemunkiljahduksiin ja jotkut tuntuivat vain huutavan niin lujaa kun jaksoivat. Tähdet olivat syttyneet taivaalle Auringon seuraksi: näkyvissä oli ainakin planeetta Venus sekä kirkkain kiintotähti Sirius, Merkurius ja Reguluskin saattoivat näkyä, mutten ehtinyt niitä varmuudella tunnistamaan.

Sekunnit kuluivat nopeasti. Kaukoputken ja kameran läpi katsottuna korona oli suuremmoisen upea, Auringosta lähti joka suuntaan kapeita valosuihkuja ja sen ympärillä oli punaisena loistavia valtavia kaasukielekkeitä, protuberasnsseja. Otin täydelsestä vaiheesta kolmisenkymmentä kuvaa tavallisella kameralla ja yhden, ohessa näkyvän, kuvan digitaalikameralla. Digitaalikameran automaattivalotuksen ylivaloittama kuva ei valitettavasti tee oikeutta pimennyksen suurenmoisuudelle. Yhteensä otimme noin 300 kuvaa, joten ehkä joku niistä onnistuu. (Kuvia tulee näille sivuille heti kun ne on saatu kehitettyä ja skannattua. Lisää pimennyskuvia.)

Aivan liian äkkiä Aurinko taas pilkisti Kuun takaa sytyttäen näkyviin toisen timanttisormuksen. Parissa sekunnissa Aurinko kirkastui häikäisevän kirkkaaksi ja täydelline vaihe oli ohitse. Kaikki hihkuivat ja tuulettivat: "Upeaa! Mahtavaa! Uskomatonta! Siinä se oli! Kaunista! Ei oo totta!", ympärillä näkyi hymyileviä ja onnellisia ihmisiä. Matka oli onnistunut täydellisesti, mikään ei voisi sitä enään pilata.

Keräsimme pikkuhiljaa tavaroita kasaan samalla kun Kuu poistui hitaasti ja arvokkaasti Auringon edestä. Ainoa takaisku oli se, että digitaaliseen videokameraan tuli joku mystinen vika juuri kriittisimmällä hetkellä ja nauhalle tarttui vain noin 10 sekuntia kuvaa täydellisestä vaiheesta. Mutta eiköhän valokuvia apuna käyttämällä saada hyvä videoelokuva pimennysmatkasta syyskuun jäseniltaan katsottavaksi.

Hotellille palattuamme söimme yhdessä illallisen, jonka aikana puhuttiin auringonpimennyksestä, mistäpä muusta. GSM-puhelimien avulla saimme kuulla, että Suomessa oli ollut pilvistä samoin kuin osassa Unkariakin. Matkakohteemme osoittautui siis hyväksi valinnaksi, sää on ollut koko viikon erinomainen. Taidettiimpa pöydässä jo suunnitella matkaa eteläiseen Afrikkaan kesällä 2001 katsomaan seuraavaa täydellistä auringonpimennystä.

Katso myös Lehden Riston hauskat tilannekuvat pimennyspaikalta!

12.8. Sunny Beach

Lepoa rankan edellisen päivän jälkeen; useimmat meistä lepäilivät hotellihuoneissaan suurimman osan päivää. Jotkut olivat saaneet vatsataudin, johtuiko se sitten jostan edellisenä päivänä nautitusta ruuasta vai auringonpimennyksen havaintopaikan kuumuudesta ja nestehukasta. Toisaalta jonkinasteinen vatsatauti taitaa kuulua tällaisen matkakohteen 'pakolliseen' ohjelmaan.

Iltapäivällä saimme Nyfeltin Markun kanssa siirrettyä kahden edellispäivän matkaraportit web-palvelimelle. Käytössä oli aikamoinen määrä uutta tietotekniikkaa.

Sää muuttui illalla pilviseksi ja Perseidien tähdenlentojen havaintoretki jouduttiin peruuttamaan. Sää kuitenkin selkeni aamuyöllä kello kolmen aikaan ja Siriuksen havaintoryhmä onnistui havaitsemaan toistakymmentä komeaa tähdenlentoa.

13.8. Bulgarialainen ilta

Tänään vietimme yhdessä Bulgarialaista iltaa hotellin ravintolassa. Ohjelmassa oli sekä bulgarialaista ruokaa ja juomaa että hengenravinnoksi kansantanssiesitys. Seisovasta pöydästä tarjottu ruoka oli erittäin herkullista; siinä oli kaikkea mahdollista kylmästä jogurtti-valkosipuli-kurkku-keitosta monenlaisiin liharuokiin. Juomana oli viinejä, olutta, virvoitusvuomia sekä myös paikallisia viinaksia. Lennokas kansantanssiesitys oli korkeatasoinen ja viihdyttävä.

Säätila muuttui taas illalla pilvisemmäksi ja saimme ihailla hotellin käytävältä runsaasti komeita salamoja tarjonnutta ukkosmyrskyä.

14.8. Takaisin kotiin

Paluupäivä meni hotellihuoneen luovutuksen ja odottelun merkeissä. Jotkut kävivät vielä pulahtamassa meressä ja jotkut käyttivät viimeset tunnit Bulgariassa ostosten tekoon; taisivatpa jotkut potea vatsatautiakin.

Lento Suomeen oli vasta myöhään illalla ja kotona Jyväskylässä olimme vasta aamukuuden aikoihin. Matkalla näimme useita tähdenlentoja linja-auton ikkunasta.

Rankka reissu, mutta ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen. Nyt vaan suunnittelemaan kesän 2001 pimennysmatkaa eteläiseen Afrikkaan. Jos kiinnostaa, niin lähetä sähköpostia osoitteella: sirius@ursa.fi

Teksti ja kuvat: Arto Oksanen

äänitteitä pimennyshetkestä

---

Takaisin Siriuksen kotisivulle