|
Komeetta C/2002 C1 (Ikeya-Zhang)Helmikuussa löydetty komeetta C/2002 C1 (Ikeya-Zhang) on kirkkain pyrstötähti sitten vuonna 1997 näkyneen Hale-Boppin. Se näkyy huhtikuussa paljain silminkin valosaasteettomalta pohjoistaivaalla koko yön. Komeetta oli lähinnä Aurinkoa 18. maaliskuuta ja lähinnä Maata huhtikuun viimeisenä päivänä. Tämä on pitkäjaksoisin uudelleen havaituista komeetoista, edellisen kerran se on näkyvyt vuonna 1661.Komeetan näkyminen
Komeetta tuli näkyviin iltataivaalle maaliskuun alussa, tosin se oli aluksi hyvin matalalla länsitaivaalla laskien pian Auringon jälkeen. Nyt kun komeettta on kivunnut korkeammalle se näkyy paremmin. Huhtikuun loppuppuolella pimeän puute haittaa havaintoja Jyväskylän leveysasteilla.
Maaliskuisella tähtiharrastusviikolla sadat ihmiset kävivät katsomassa komeettaa Nyrölän observatorion laitteilla. Havaintoja8.3.2002 Komeettaa havaittiin Nyrölän observatoriossa ensimmäisen kerran. Sen kirkkaus oli noin 5 magnitudia, mutta se ei aivan näkynyt paljaalla silmällä, kiikarilla kylläkin. Oheinen CCD-kuva on samalta illalta, se on koostettu kymmenestä 20 sekunnin valotuksesta. Havaitsija: A. Oksanen.
15.3.2002 pyrstötähti näkyi ensimmäistä kertaa paljain silmin. Kiikarilla pyrstöä näkyi puolisen astetta ja kirkkaus oli noin 3.8 magnitudia. Oheinen CCD-kuva on samalta illalta, se on koostettu kymmenestä 20 sekunnin valotuksesta. Havaitsija: A. Oksanen.
16.3.2002 Visuaalihavaintoja Nyrölän tähtinäytännöissä. 16-tuumaisella Meadella koma ja pyrstö näkyivät hienosti. Sitä kävi ihailemassa viitisenkymmentä näytäntövierasta. Komeetan ytimestä näkyi selviä suihkuja Auringon suuntaan ja ytimen varjopuolella oli tummempi alue. Havaitsjoina mm. Jalo Ojanperä ja Arto Oksanen.
29.3.2002 Nyrölän tähtinäytäntöjen jälkeen komeettaa päästiin taas kuvaamaan. Se oli tullut lähemmäs ja suurentunut, pyrstö oli kääntynyt enemmän ylöspäin. Nyt kuvausaikaa oli enemmän pyrstötähden kivuttua korkeammalle, joten sain siitä värikuvan ja neljän kuvan mosaiikin. Havaitsija: A. Oksanen.
4.4.2002 Komeetta ikeya-Zhang oli todella hyvin näkyvissä. Katselimme sitä Nyrölässä ja pyrstöäkin näkyi useita asteita paljain silmin ja kymmenkunta astetta kiikarilla. Kirkkaus noin 3 magnitudia. Komeetta löytyi helposti pohjoistaivaalta Kassiopeijan W-kuvion alapuolelta läheltä Andromedan galaksia. Oheinen CCD-kuva on kuvattu 16-tuumaisella Meadella ja ST8E CCD-kameralla. Yhdistelmä neljästä 20s V-suotimen läpi otetusta kuvasta. Havaitsijat: J. Kinnunen, J. Ojanperä, A. Oksanen ja P. Tikkanen.
4.4.2002 Tässä "edustuskelpoisin" ottamistani ensimmäisistä komeettakuvista. Kuvattu Näsijärven jäällä Tampereella. Viirut kuvassa johtuu varmaan huterasta jalustaratkaisusta ja lankalaukaisimen puutteesta tai vaihtoehtoisesti Näsijärven jäiden liikahtelusta. ;) Kalustona Zenit 122 ja 50 millin normaaliobjektiivi. Filminä Fuji Sensia 400 ja valotusaika noin 15 sek. Kuvaaja: Tapio Lahtinen.
9.4.2002 klo 22.15-23.15 Laajavuoren rinteen päällä. Onneksi latuvalot sammutettiin 22.15. Seurantalaitteena Fujigawan systeemi, jossa seurantaputki ja kuvausputkina Nikkor 300mm/f4.5 IFED, valotus f4.5 / 2 min. Filmi Kodak Elite 200. Kuvaa klikkaamalla näet kuvan suurempana. Kuvaaja: Petri Luoma.
14.4.2002 Reilun viikon tauon jälkeen komeetta näytti paljon himmeämmältä. Magnitudi 4.5, pyrstöä näkyi noin 5 astetta 10x50 kiikarilla. Linnunrata selvästi huononti komeetan himmeämpien osien näkemistä. Havaitsija: A. Oksanen.
21.4.2002 klo 02:00. Pyrstötähti oli korkealla Kefeuksen tähtikuviossa, mutta himmentynyt jo kovasti. Pölypyrstö oli lähes kokonaan kadonnut - vain kapea kaasupyrstö osoitti poispäin Auringosta. Kiikarilla (8x60) komeetan kirkkaus noin 4.5 mag, pyrstöä näkyi asteen verran. Näkyi edelleen paljain silmin. CCD-kuva on otettu kameraobjektiivin (180 mm) läpi. Kuvakenttä noin 1x2 astetta. Valotusaika 300s. Havaitsija: A. Oksanen.
Lisätietoja Takaisin Siriuksen kotisivulle
|
