Vuosituhannen viimeinen kesätapahtuma Turun saaristossa
Millennium Cygnus
Jani Helander

C13

Järjestyksessään kolmastoista tähtiharrastajien kesätapaaminen järjestettiin Turun saaristossa, Tippsundin leirikeskuksessa Taivassalossa 15.-18.7. - ja ensikertaa lossiyhteyden päässä mantereesta. Mukana tapahtumassa oli Riihimäeltä jälleen "legendaarinen" Helanderin tiimi eli Jari ja Jani. Tämänkertaisen tapahtuman järjestäjänä oli paikallinen yhdistys Turun Ursa, jonka järjestelyt olivat hyvää luokkaa.

Tullessamme leirille tostaina puoliltapäivin oli paikalla vielä viimeinen partioleiriläiset pakkailemassa kamppeitaan. Ja emmekä tälläkään kertaa osanneet paikalle ajamatta hieman harhaan, mutta vasta viime metreillä. Vaihtelevaa säätä ja ahtaita mökkejä. Tapahtumaa saatiin viettää epävakaisessa säässä. Muutamaan otteeseen satoi niin, että vaatteet ja kalusto olivat kastua, mutta toisaalta taas kaunis kesäpäivä lämmitti. Mutta kuiva oli myös saaremme. Koko saarella ei ollut minkäänlaista toimivaa kaivoa, ja kaikki vesi oli suolaista. Ja Varsinais-Suomessa vaivanneen vesipulan vuoksi jouduimme turvautumaan tankkiveteen koko leirin ajan, jota paikallinen VPK meille kuljetti. Mökit, joissa nukuimme, olivat hirvittävän ahtaita. Valitsimme majoitukseksemme sähköttömän mökin, jonne piti mahtua 4 aikuista nukkumaan. Mutta yllätys sen suhteen oli suuri. Mökeissä olleeseen laveriin ei mahtunut tiivistämälläkään kuin kolme. Muutamat homman nähtyään pystyttivät suosiolla teltan yöpymispaikakseen. Mökeissä oli se huono puoli myös, että ne olivat päivisin hiostavan kuumia, ja koska olivat vanerista tehtyjä, yöllä äärimmäisen kylmiä. Useat mukaan otetut peitot eivät siis olleet turhia. Muutamia valitteluja tuli eräiltä himoharrastajilta, koska tapahtuman ajankohta osui kuuttomaan viikonloppuun. Mystiikkaako? Ei suinkaan, vaan pimeän yötaivaan kuvauksellis uutta. Myös itse voisin kritisoida tapahtumia sen verran, että ne järjestetään lähes aina oppilaitosten koeviikoilla. Ovatko opiskelijat niin marginaalinen ryhmä jäsenistöstä ettei asiaa tarvitse huomioida?

Mestareita ja melkein mestareita

Cygnuksella oli perinteisten putkien ohella esillä muutakin harrastukseen liittyvää tarpeistoa. Lähinnä revontuliharrastajien suosikkikapine magnetometri oli kiinnostuksen kohteena, koska laitteen periaate oli perin yksinkertainen. Lauantaina saivat harrastajat tutkituttaa okulaariensa todellisia polttovälejä Hannu Määttäsen optisella välineistöllä . Myös Ilmakehän ilmiöt -jaosto järjesti oman luontolaboratorion, jossa tutkittiin polarisaatiota, heijastuksia ja puhalleltiin saippuakuplia. Myö s kokeneet kameravirtuoosit olivat kokoontuneet leirille testailemaan laitteitaan ja vaihtaamaan vinkkejä. Pidin itsekin pienimuotoisen esityksen omasta projektista (tai hankkeesta, kuten oikeampi sanamuoto kuulemma kuului..) havaintopaikkakartoituksesta Sää- ja havainto-olosuhde-jaoston kokoontumisen yhteydessä. Asiallisesti hieman suppeaksi jäänyt setti kiinnitti ainakin sen verran huomiota, että huomattiin sen koskettavan paljolti toistakin vastaavaa hanketta, rajamagnitudin määritystä.

Colaa ja science fictionia

Cygnusta oli moni nuori odottanut jo senkin takia, että tapahtuman ilanviettoihin oli muodostunut jo perinne näyttää tuoreita ja mielenkiintoisia elokuvia. Leffakimarassa oli tänä vuonna vuorossa kaksi ehkä 90-luvun tulevaa scifi-klassikkoa, Tähtien Sodan Episodi 1 sekä Matrix. Erikoista näihin elokuvataiteen efektihelmiin oli se, että molempien Suomen ensi-ilta oli vielä edessä päin. Ja kun ne eivät olleet kasetille ehtineet, niin mistäs muualtakaan ne olisi saatu kuin tiedon ihmemaasta. Elokuvasali oli pieni mutta tunnelmaltaan tiivis. Valkokankaana toimi projektorikangas, ja leffaprojektorina videotykki liitettynä pentiumiin. Ja pieni tauko tuli elokuvien keskellä, kun jouduttiin vaihtamaan - ei kelaa, vaan - romppua. Ja kansalle sitä mitä kansa tahtoo - kolaa ja science fictionia! Ja kaikkia katselijoia vannotettiin muistamaan tietenkin puhtaasti juonellisiin syihin vedoten: "Ja näitä elokuviahan ei sitten kukaan nähnyt..."

Tähtihälyytyksiä ja naapuriyhteistyötä

Yksi leirillä esiteyistä uusista ideoista oli "tähtihäly" eli systeemi, jossa harrastaja saisi tekstiviestin hakulaitteeseen tai kännykkään aina, kun jotain kiinnostavaa tapahtuisi taivaalla. Riippuen harrastajan kiinnostuksen lajeista viestit tulisivat ilmiöstä riippuen joko paikallisesti tai valtakunnallisesti aivan kuten sähköpostilistoilla, joihin voisi halutessaan liittyä ja muodostaa tiiviitä harrastusrinkejä. Tällaisia "tekstiviestilistoja" on olemassa lintuharastajilla, joiden systeemistä voisi ottaa mallia. Suurin hyöty voisi olla siinä, että sa ataisiin reaaliaikainen tieto esim. jonkin harvinaisen halon näkymisestä tai muuten pikaisesta paikallisten harrastajien yhteydenpidosta. Kännykkä kun on nopeampi kommunikointiväline kuin sähköposti.

Myös naapuriyhteistyö pääsi kukoistamaan Cygnuksella. Hämeenlinnan, Riihimäen ja Järvenpään yhdistysten eli Pääradan Troikan yhdistysaktiivit Matti Salo (Altair), Tero Lehtonen (Vega) sekä allekirjoittanut vahvistivat yhteistyötään tekemällä pienimuotoisen yhteisen projektin laatimalla pienoisaurinkokunnan saaren maastoon. Nimetyt A4-arkit edustivat sisäplaneettoja. Hanke oli aloite idealle rakentaa Järvenpäästä Hämeenlinnaan kolmostien reunaa pitkin kulkeva aurinkokunnan pienoismalli. Ja kun oli puhetta näiden kolmen kaupungin vertaamisesta tähtitaivaan kohteisiin, päätettiin rakkaan naapurikaupungin Hyvinkään olevan musta aukko - syitä emme kerro...!!! Huvittavin piirre tässä planeettaperhessä oli Marsin laskettu sijainti, joka osui naispuolisten ihmisten helpotustilan oveen aiheuttaen, että ovessa luki "Tytöille - Mars". Sitä tarina ei kerro, oliko oven takana odotettavissa yhtä hurjaa menoa kuin erään miesryhmän esiintymisessä viime keväänä paikallisessa ravitsemusliikkeessä ...

Taivaallista Rauhaa vielä viimeisen kerran

Siinä missä päivät menivät jaustokokoontumisia kuunnellessa ja Venusta päivätaivaalta bongatessa, olivat iltojen kohokohtia avaruusasema Mirin ylilennot Suomen horisontissa. Nuotioiltamien rattoisat juttutuokiot katkesivat aina sopivasti, kun tekokuujaoston vetäjä Mikko Suominen kuulutti yön pimeydessä; "10 minuutin päästä Mir tulee näkyviin..". Ja kun kello löi ennustetun ajan yli, mikä syvä hiljaisuus rantakallioilla tulikaan. Sitten liikkuva piste pongahti esiin - ja riemu oli korkeimmillaan. Ja miksi ei, sillä se saattaisi olla viimeisiä kertoja todistaa tämän veteraaniaseman edesottamuksia, ennen kuin se tiputettaisiin maahan.

Keskusteluja suomalaisen tähtiharrastuslehdistön tilasta

Samaan aikaan kun todistettiin Mirin viimeisiä vaiheita, keskusteltiin illalla rantanuotiolla ja päivällä erityisessä kokoontumisessa suomalaisista tähtiharrastuslehdistä. Mukana oli muutaman lehden edustajaa, jotka kertoivat omista kokemuksistaan lehden teosta ja kaikesta sen ympärille liittyvästä. Keskustelujen pohjalta päätettiin perustaa postituslista, jonka välityksellä jäsenlehtiä tekevät voisivat vaihtaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan lehden teosta. Lauantai-illan suurkeskustelussa oli äänessä Tähdet ja Avaruus -lehden päätoimittaja Marko Pekkola, joka kertoi omia näkökantojaan toimittamisen ihanuudesta ja arjesta. Muuten illat kuluivat perinteisesti saunoessa, makkaraa paistaessa ja saariston yöstä nauttien.

Sunnuntaina ei sitten enää mitään ohjelmaa ollutkaan, vaan aamupalan jälkeen kaikki alkoivat valmistautua kotimatkaa varten.

[Artikelin alkuperäinen loppuosa on "kohun" vähentämiseksi sensuroitu]

Kuvia tapahtumaan liittyen osoitteessa www.ursa.fi/~helander/tapahtumakuva/cygnus99/

  Etusivulle