Avaruus 2001 -näyttely
Jani Helander
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa järjesti marraskuun 2.-4. päivä Helsingin Kaapelitehtaalla suurimman Suomessa koskaan järjestetyn avaruusalan tapahtuman. Avaruus 2001 -näyttelyssä toimintaansa esitteli laajalla kirjolla lähes 30 näytteilleasettajaa, joiden ehkä ainoana yhdistävänä tekijänä oli avaruus.
Astronautteja sekä muuta avaruushuumaa
Kansainvälistä väriä antoi ensimmäistä kertaa Suomeen saatu Euroopan avaruusjärjestön ESAn kiertävä näyttelyosasto, jossa oli nähtävillä mm. satelliittien pienoismalleja sekä demoja avaruudessa tehtävästä orgaanisten aineiden kierrätyksestä. Näyttelyn vetonauloiksi hankitut kaksi eurooppalaista astronauttia, saksalainen Ulf Merbold ja ruotsalainen Christer Fuglesang, kertoivat työstään ja saivat osakseen yleisön ja suomalaisen median kiinnostuksen. Merboldilla oli takanaan pari avaruuslentoa ja pitkä ura muissa alan toimissa, Fuglesang on taas koulutuksessa ensimmäiselle avaruuslennolleen, jolloin hänestä tulisi samalla ensimmäinen avaruudessa käynyt pohjoismaalainen.
Kotimaisen tarjonnan osalta merkittävin anti oli suomalaisen avaruustekniikan ja -teollisuuden esittäytyminen koko laajuudessaan samassa tapahtumassa. Yleisö sai kattavan kuvan alan eri toimijoista, joita edustivat niin satelliittien ja luotainten komponenttivalmistajat, satelliittikartoituksen palveluntarjoajat sekä yliopistolliset tutkimuslaitokset. Yleensä yksinkertaiset, toiminnalliset asiat kiinnostavat ihmisiä eniten, niin myös näillä messuilla. Suosikiksi nousi Mars-hiekkalaatikko, jossa punaisesta hiekasta ja Lappajärven meteoriitin aidoista jäännekivistä kootussa Mars-maisemassa ajeltiin niin oikeaan käyttöön rakennetuilla tutkimusmönkijöillä (venäläinen Sojouner ja suomalainen MiRo) kuin koululaisryhmien tekemillä omilla versioilla.
Presidentti tähtiharrastajien ihmemaassa
Yleisölle tarjottiin koko viikonlopun ajan arvostettujen asiantuntijoiden laadukkaita esitelmiä, joiden aiheet vaihtelivat tähtitieteestä ja sen harrastamisesta avaruustutkimukseen ja -tekniikkaan. Muutamalle sadalle hengelle katettu katsomo veti kiinnostuneita kuulijoita, ja paikalle tuotu Ylen kameratekniikka mahdollisti laadukkaan taltioinnin, jota oli mahdollista nähdä tuoreeltaan internetissä.
Näyttelyssä vieraili myös meille suomalaisille hyvin arvovaltainen henkilö, nimittäin näyttelyn suojelijanakin toiminut Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Sen verran kiehtova näyttely kuuleman mukaan oli, että kahteen otteeseen vieraillut presidentti siirsi hieman virallista aikatauluaankin.
Tähtiharrastuspuolelta esillä oli Ursan jaostotoiminnan ja planetaarion ohella myös paikallistoimintaa. Oma yhdistyksemme oli esillä muutaman muun ohella seinäposterin voimin, mutta onneksi kolme paikallisseuraa - Hämeenlinnan Vega, Lahden Ursa ja Jyväskylän Sirius - olivat tarttuneet haasteeseen ja pystyttäneet omat osastonsa. Keskisuomalaiset osasivat yllättää tälläkin kertaa; heidän osastollaan oli nähtävillä maankuulu Nyrölän gassegrain-putki ja erikoisuutena tähtitiede-aiheinen nukkeanimaatio, mielenkiintoinen poikkitaiteellisuus jo sinällään (tosin naapuriosastot oppivat väkisin ulkoa kyseiseisen taideteoksen vuorosanat!). Yleisö pääsi tutustumaan myös laajuudessaan ainutkertainen tähtivalokuvien kutsunäyttely, johon oli saatu parhaimpia otoksia seitsemältä suomalaiselta huipputähtivalokuvaajalta.
Ursan syntymäpäivillä tuhansia kävijöitä
Lauantai-iltana järjestettiin Ursan 80-vuotisjuhla, jonne oli kokoontunut laaja joukko suomalaisia avaruusalan ammattilaisia ja tähtiharrastajia. Raimo Lehti piti tähtitieteen kulttuurimerkitystä korostaneen puheen, jonka jälkeen kaikkien tuntema pitkäaikainen ursalainen Heikki Oja kutsuttiin Ursan uudeksi kunniajäseneksi. Tämän jälkeen vielä perinteiseen Tähtipäivien tyyliin jaostotoimikunta muisti ansioituneita harrastajia Stella Arctii -tunnustuksella, jotka myönnettiin harjavaltalaiselle kaukoputkenrakentajalle Kari Laihialle sekä järvenpääläiselle yhdistystoiminta-aktiiville Matti Salolle. Ohjelmanumerona nähtiin vielä avaruusaiheinen tanssiesitys ja loppuilta soljuikin rupattelun merkeissä thai-ruokaa maistellen sekä jazzia kuunnellen.
Yleisölle ilmaiseen tapahtumaan odotettiin alun alkaen hieman yli kymmentä tuhatta kävijää, mutta osaksi tuplapyhän tienoille osuneiden hyvien säiden ansiosta lopullinen arvioitu kävijämäärä oli noin 25 tuhannen tietämillä. Suomen mittakaavassa suuren avaruus-aiheisen tapahtuman läpivieminen oli vaatinut paljon työtä niin ennakkoon suunittelun ja rahoituksen hankkimisen kuin itse paikanpäällä ohjelman ja järjestelyjen onnistumisen osalta, kiitos kymmenien vapaaehtoisten avustajien ja muiden näyttelytoimijoiden valtavan uurastuksen. Turhaan ei tapahtumalle ennakkoon annettu lempinimeä "Suuri avaruusnäyttely". Järjestäjille ja yleisölle jäi hyvät muistot tapahtumasta ja keskustelua virittettiin jo uuden, vastaavan näyttelyn järjestämisestä tulevaisuudessa; Kenties kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun Ursa täyttää 100 vuotta.