Pääkirjoitus:
Jäähyväiset Mirille...
Jani Helander
Yksi aikakausi avaruusmatkailun historiassa päättyi, kun venäläinen avaruusasema Mir pudotettiin eteläiselle Tyynelle Valtamerelle 23.3. Vuonna 1986 Maan kiertoradalla toimintansa aloittanut Mir oli silloisen Neuvostoliitton vastaisku amerikkalaisten aloittamille sukkulalennoille keskellä kiihkeää kylmää sotaa. Mir oli ensimmäinen pitempiaikaiseksi suunniteltu tukikohta avaruudessa, jota tarkoitusta se palvelikin kolmen vuoden sijaan yli odotusten uuden vuosituhannen puolelle asti. Kun muutokset Itä-Euroopassa 90-luvun alussa alkoivat, muuttui Mirin strateginen merkityskin. Ja lopulta amerikkalaisen sukkulan telakoituminen Mirille tiesi avaruuden kilpajuoksun päättymistä. Nimensä mukaisesti Mir toimi ainakin viimeisinä vuosinaan osaltaan rauhan välikappaleena, joka lähensi vanhoja kilpakumppaneita ja loi pohjaa kansainväliselle avaruusyhteistyölle.
Monille Mir edusti viimeistä kylmän sodan aikaista muistomerkkiä, ahdasmielisyyden ja pelon aikakauden jäänneettä. Venäjän rahaongelmien myötä Mir muuttui nopeasti valtiollisesta statuksesta rahaa polttavaksi taakaksi. Meille tähtiharrastajille Mir tarjosi monia hyviä hetkiä, kun tummuvalla iltataivaalla pääsi näkemään tuon radallaan liikkuvan kirkkaan satelliitin. Vanhan esiripun molemmin puolin koettiin varmasti yhteistä kaihoa, kun tämä vanha avaruuslegenda saatettiin viimeiselle matkalleen. Mutta legendoilla on taipumus jäädä elämään.
...ja katseet ISS:lle
Vuoteen 2006 valmistuvaksi kaavaillun ISS:n (International Space Station) rakennustyöt ovat täydessä käynnissä Maan kiertoradalla. Yhdysvaltain vetämän kansainvälisen avaruusaseman odotetaan olevan seuraava suuri harppaus avaruusmatkailun saralla. Koska yksittäisillä valtioilla ei ole enää varaa omiin suuriin projekteihin, on yhteistyö tervetullut tapa korvaamaan kilpajuoksun aikaset asenteet. ISS tullee jatkamaan Mirin viitoittamalla tiellä, ehkäpä astinlautana Kuun tutkimisen uudelle tulemiselle tai kenties Mars-lennoille.
Myös Suomi elää vahvasti nykyaikaisessa avaruustutkimuksessa. Viimeaikaisena esimerkkinä voidaan mainita helmikuussa Maan kiertoradalle laukaistu ruotsalaisvetoinen Odin-tutkimussatelliitti, johon myös suomalaisilla oli asiantuntemusta annettavana. Mutta myös lähiseudullamme ollaan mukana avaruusteollisuudessa, kun Hämeen Ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikössä työstetään ISS:lle mitta-anturin osia. Avaruustekniikkaan voi tutustua Suomessa tulevana syksynä lähemmin, kun Helsingissä järjestetään marraskuussa Avaruus 2001 -messut, jossa on esillä eurooppalaisen ja suomalaisen avaruusteollisuuden saavutuksia.