Porvoon Cygnus
Jani Helander

Tähtiharrastajien kesäinen tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Porvoon edustalla meren rannalla sijainneessa Övikin leirikeskuksessa 20.-23. heinäkuuta. Paikallisen järjestäjän Porvoon Ursan junailemasta, erittäin moderniksi mainostetusta leiristä liikkui ennakkoon jo erilaisempia tarinoita, mutta kaikesta kohusta huolimatta pääkaupunkilaiset järjestäjät pystyivät tarjoamaan mukavan leirin. Tosin edistys oli viety ehkä liian äärimmilleen; tuskin millään leirillä tulee olemaan enää ympärivuorokautista infopiste-kioskia tai hirveää laumaa nuoria päälliköitä, leirin on nähty toimivat hyvin paljon pienemmälläkin panostuksella.

Tähtiharrastajat lomalla

Monia pisti varmasti silmään asia, että ohjelmaltaan ja yleisilmeeltään tämänvuotinen oli hyvin laiska Cygnus; järjestäjien osalta teemana tuntui olevan vain yksinomaa puitteiden järjestäminen. Ainoastaan kaksi kolmasosaa jaostoista piti edes jonkinlaisia kokoontumisia, joita varten tapahtuma juuri aikoinaan perustettiin. Myös järjestetty ohjelma jäi perinteisen optiikkapajan ja lauantain yhden esitelmän varaan, jossa komeettojen ja niiden vanavedessä kulkevien meteoriparvien ratoja simuloinut Esko Lyytinen kertoi leonidien meteoriparven näkymisennusteista. Yksi mielenkiintoinen mutta harmittavan vähälle huomiolle jäänyt demo oli meteori- ja revontulijaostojen yhteinen radiopaja, jossa kyseisiä ilmiöitä havaittiin radioamatöörilaitteistolla.

Paras ohjelmanumero oli varmasti perjantai-iltana järjestetty kuvashow, jossa eritasoiset harrastajat saivat näyttää omia taivaanilmiöihin ja harrastamiseen liittyviä otoksiaan ilman, että niitä laitettiin mihinkään paremmuusjärjestykseen. Siinä mielestäni toteutettiin juuri tähtiharrastuksen ideaa, ettei kokeneen konkarin ja aloittelevan harrastajan välillä ole mitään syvää henkistä kuilua - kunhan vain diaprojektori olisi ollut samaa mieltä. Session lopuksi ihasteltiin jyväskyläläisten Nyrölän observatorion huippuhienoja CCD-kuvia, joiden ammattilaistasoinen kuvakokoelma oli hieman karttunut sitten kevään Tähtipäivien. Lauantaina Jyväskylän harrastajat näyttivät edellisenä iltana matkaputkellaan kuvaamansa digitaalista kuvasarjaa ajankohtaisen kiikarikomeetan Linearin liikkeistä taustatähtiensuhteen. Kuvasarja olikin historiallinen, sillä kyseinen komeetta hajosi harmittavasti vain pari päivää Cygnuksen jälkeen. Mikäli tapahtuma olisi sattunut hieman aikaisemmin, niin...

Mielestäni leirillä oli kuitenkin aika rento fiilis, tosin nuorison alkoholinkäyttö oli välillä aika ronskia, josta pahimpana esimerkkinä oli eräs nuorukainen, joka perjantai-iltaisessa tuiskeessaan sammui laiturille ja oli vähällä pudota mereen. Vähemmän ikävämmistä asioista jäi mieleen märät polttopuut, jotka kiusasivat nuotionsytyttäjiä lähes koko viikonlopun - eihän leiritunnelmaan pääsisi ilman kunnon nuotiota ja sen ympärillä käytyjä tarinatuokioita.

Kesäistä sadetta ja suuria suunnitelmia

Tämänkertainen leiri taisi olla myös 15-vuotisen historian sateisin, tosin taivas ei jakanut vettä aivan Porvoon mitalla, tarpeeksi kuitenkin. Mutta sehän ei estänyt tähtiharrastajia pystyttämästä jokavuotista telttakyläänsä. Ja kun pilvet väistyivät, oli aika suunnata putket aurinkoon, jota kuvattiin mm. digitaalikameroilla.

Perjantaina jatkettiin jaostopalaverien ohessa keskustelua vuosi sitten esitellystä tähtihäly-projektista. Idean pohjana oli käytetty suoraan lintubongareiden mallia, eli kun jossainpäin Suomea nähdään jokin harvinainen alaan liittyvä ilmiö, välittyisi viesti siitä toisille alan harrastajille. Asiaan perehtynyt helsinkiläinen Seppo Syrjänen esitteli mahdollista tähtiharrasta jien ilmiöhälytys-systeemiä, jossa piipparin sanomat olisi korvattu kännyköiden tekstiviesteillä ja sähköposteilla. Teknisesti kyseinen idea olisi mahdollista, mutta run sas tekstiviestiliikenne nielee rahaa ja tarvitsisi sponsoreita. Jokainen rinkiin kuuluva voisi valita itseään kiinnostavat taivaan ilmiöt ja sen, kuinka harvinaisesta ilmiöstä haluaa ilmoituksen; Eli jos pääkaupunkiseudulla joku näkee erittäin harvinaisen halon, saattaisivat myös muut harrastajat viestin saatuaan päästä havaitsemaan sitä. Viime kevään harvinaisen komeat revontulet nostivat varmasti hälyjärjestelmän kannatusta roimasti.

Lauantai-iltana hieman tiiviimmän ja syrjäisemmän keskusteluringin muodosti varmasti leirin keskustelua herättänein aihe, Artjärvelle suunniteltu tähtitornihanke. Kohutun tästä tornihankkeesta tekee ehkä se, että tornin havaintoinstrumentiksi suunnitellaan rakennettavan noin metrin läpimittaisella peilillä varustettua kaukoputkea, joka tulisi olemaan kenties maailman suurin harrastajateleskooppi. Myös hankkeen budjetiksi on arvioitu lähes miljoonaa markkaa. Keskustelun käynnistäjinä toimineet pitkän linjan harrastajat ovatkin halunneet juuri Ursaa hankkeen veturiksi, jotta tämän eteläsuomalaisen pimeän paikan observatorion suunnittelu ja mahdollinen rakentaminen voitaisiin aloittaa. Kaikki tosin eivät uskoneet tämän hankkeen toteutusmahdollisuuksiin, mutta kyllä puolestapuhujiakin löytyi.

  Etusivulle