Ranta-maisema, hellesää, telttoja siellä täällä, savun tuoksu, pullojen kilinää, lentopalloa, seisoskelua, puheen sorinaa. Kaikki suomalaisen kesänviton ainekset, mutta myös suomalaisen tähtiharrastustapahtuman ainekset. Hämeenlinnan Aulangossa pidetty Cygnus ei pettänyt vierailijoitaan: kaikki tutut elementit olivat turvallisesti kasassa.
Cygnus pidettiin siis Hämeenlinnan Aulangossa, Heikkilän lomakylässä. Paikallisena järjestäjänä toimi Hämeenlinnan Vega ry, tai itse asiassa sen muutama reipas ja tehokas aktiivijäsen, vähän niin kuin viime vuonna täällä Lappeenrannassa. Vaikka lomakylän infrastruktuuri ja rakennukset olivat hiukan ajan myötä rappeutuneet, tarjosi se kerrassaan erinomaiset puitteet juuri Cygnuksen kaltaiselle tapahtumalle, lapsiperheille oli tarjolla mökkejä sähkön ja juoksevan veden kera, retkeilymajasta sai yksittäisiä huoneita, ja sitkeille sisseille oli tarjolla erinomainen telttailumaasto. Ja mikä ettei, parhaaseen kesäaikaan teltta tarjoaa erinomaisen yösijan, ilma vaihtuu tehokkaasti mutta kylmä ei ole. Päinvastoin kuin viime vuonna, oli saaren henkilökunta ystävällistä ja palvelualtista, ja lomakylän ravintolan ruoka oli erinomaista (valmiit Cygnus-ruoat ovat kautta aikojen olleet herkullisia). Ravintolan pienuudesta kertoo sellainen hauska yksityiskohta, että karamellit ja drinkki-viinat oli aseteltu hienosti samalle hyllylle.
Vaikka tapahtuman ohjelma (josta Ursan jaostot lähinnä vastaavat) oli varsin täyteläinen, oli monen mielestä perinteistä lorvailua aivan liikaa. Koska kaikki eivät ole kiinnostuneita kaikista jaostoista, vaan ehkä yhdestä tai muutamasta, on pienimuotoista rinnakkaisohjelmaa ehdottomasti oltava. Tässä suhteessa optiikka- ja kaukoputken rakennusharrastajat pelastivat ohjelmaa hyvin pitkälle. Koko ajan oli käynnisssä peilinhiontaa, optista mittaamista ja muuta rakenteluun liittyvää puuhaa. Mikäli merkit pitävät paikkansa, on rakentelu tulossa taas takaisin, myös nuorempien harrastajien keskuuteen. Allekirjoittaneen kysyessä Yrjö Pulliselta, onko rakentelu katoavaa kansanperinnettä, oli Ykä vakuuttunut rakentelun suosiosta, nytkin Cygnuksella oli runsaasti juuri nuoria seuraamassa laitepuuhastelua. Pitempään harrastaneet voivat huokaista: kättentaidot ja koko käsityökulttuuri on sellainen perustavaa laatua oleva asia (myös tähtiharrastuksessa), etteivät sitä hetkelliset muoti-ilmiöt hetkauta. Hannu Määttäsen pitämä esitys kiikareista ja niiden testauksesta keräsi sekin nuoria kuulijoita ja tilaisuus olikin monen mielestä Cygnuksen parasta antia. Laitepäivä kuolla kupsahti (tapettiin?), mutta laiteharrastus elää vahvana.
Kaikesta seisoskelusta ja kaivelusta ei voi syyttää ohjelmaa. Osa paikallaolijoista tulee yksinkertaisesti vain lomaa viettämään, kuuntelemaan hiljaisuutta ja osallistuvat sitten ainoastaan yöelämään mikä lomanviettoon kiinteästi kuuluu. Cygnukselle tullaankin nykyään lomailemaan ja tapaamaan muita, kuin että tultaisiin pelkästään oman jaoston kokoukseen. Se että Cygnus näin ajan myötä jatkuvasti muuttuu, pitää se tapahtuman myös elossa, ihmiset tulevat uudestaan ja uudestaan, ja aina on uusia kasvoja seassa. Yöelämästä keskustellaan aina. Toinen haluaa paikalle järjestysmiehiä, toisen mielestä yöelämää koskevat käyttäytymisohjeet ovat pilanneet tunnelman. Tänäkään vuonna ei mitään dramaattista tapahtunut, poliisia ei tarvittu. Tällä kertaa Cygnuksella myös havaittiin. Valtavalla kaukoputki- ja kiikariarsenaalilla seurattiin Jupiterin kuiden ilmiöitä ja paikalla oli jopa kaksi CCD-kameraa suurehkon mielenkiinnon kohteina. Iltaohjelmana olleet kuvien katselut ja Hale-Bopp -kilpailu keräsivät pienen tietotekniikkapajan täyteen väkeä.
Kaiken kaikkiaan Cygnus 97 oli onnistunut tähtiharrastustapahtuma. Yli 130 osallistujasta suurin porukka tuli juhlavuoteensa valmistautuvasta Lahden Ursasta, aktiivisesti mukana oli myös Tampereen, pääkaupunkiseudun ja Porin porukat. Väkeä oli Lappeenrantaa, Turkua, Vaasaa ja Oulua myöten.
Kai Hämäläinen