Komeetan pyrstö

Yhdistyksen syyskokous 8.11.2000: Hallitus
Toimituksen yhteystiedot
Puheenjohtajan palsta
Lyhyesti: Syksyn viimeinen esitelmä
Kevään 2001 esitelmät
Esitelmillä runsaasti kuulijoita
Kirjoja halvalla
Kerhotapaaminen Markun luona
Seuraava kerhotapaaminen
Kirkkonummen tähtitaivas
Kokouspapereita
Tähtipäivät 2002
Uusi tähti on löytynyt!
Tähtitaivas talvella 2000-2001
Yhdistys hakee VARAINHOITAJAA
Tieni harrasteeseen
SETI@Home
Yhdistykselle on hankittu kaukoputki
Kuinka löydetään Andromedan galaksi?
Syksyn esitelmistä lyhyesti: Asteroidit ja komeetat
Aktiiviset galaksiytimet
Maailmankaikkeuden historiaa
Tulevista esitelmistä lyhyesti
Yhdistysasiaa: Lyhennelmä syyskokouksen pöytäkirjasta
Toimintasuunnitelma vuodelle 2001

Kokouksen pöytäkirja löytyy yhdistyksen verkkosivuilta
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/poytakirja1.htm
ja lyhennelmä tämän lehden viimeiseltä sivulta. Kokouksessa valittiin yhdistyksen toimihenkilöt seuraavaksi toimintakaudeksi seuraavasti:

Hallitus:

Puheenjohtaja:
Aarno Junkkari
Eerikinkallio 2 B 10, 02400 Kirkkonummi
p. 2987406 (k), 22101381 (t), 050-3380678 (m)
aarno.junkkari@meckelborg.fi

Varapuheenjohtaja:
Mikko Mannonen
Eerikinkallio 6 B 24, 02400 Kirkkonummi
p. 040-5410253
mikko.mannonen@datex-ohmeda.com

Sihteeri:
Seppo Linnaluoto
Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala
p. 2977001 (k), 040-5953472 (m)
linnaluo@ursa.fi

Varainhoitaja:
Harry Rabb
Brontie 6 D 19, 02400 Kirkkonummi
p. 2952405, 040-5805827
harry.rabb@lmf.ericsson.se
harry.rabb@piuha.net

(Toim. huom: Harry toimii varainhoitajana vuoden 2000 loppuun. Sen jälkeen virkaa hoitavat pj. Aarno Junkkari ja Heikki Ruonaniemi siksi kunnes uusi varainhoitaja löydetään.)

Jäsen:
Heikki Ruonaniemi
Överbyntie 182, 02400 Kirkkonummi
p. 2218734
heikki.ruonaniemi@iobox.com

Varajäsen:
Markku af Heurlin
Samkullantie 6, 02400 Kirkkonummi
p. 040-5625601
mafheurl@helsinki.fi

Toimituksen yhteystiedot:
Komeetan pyrstöön tulevia juttuja voitte lähettää osoitteeseen:
Heikki Marttila, Kettutie 9, 02400 Kirkkonummi.
Puh. 298 9603.
Sähköposti: Kettutie@dlc.fi
Palautetta ja ideoita kaivataan!

Yhdistyksen toiminta on puolessa vuodessa tullut varsin mukavaan vaiheeseen. Kerhotapaamisia järjestellään, kaukoputki on hankittu, hienoja luentoja on kuukausittain ja lehtikin ilmestyy aina silloin tällöin. Jäseniä on kertynyt jo kerrassaan yli 70. Toimintaa leimaa innostus, jonka soisin jatkuvan. Mutta on yksi yksi tärkeä asia, joka voi puuttuessaan sammuttaa iloisen innostuksenkin: Se on kerhotila!

Omat tilat olisivat todella tarpeen: Kokoontuminen olisi helpompaa omassa tukikohdassa. Yhdistyksen kaukoputki, voisi olla siellä ja siten mukavasti jäsenkunnan käytettävissä. Yhdistys kerää myös kirjastoa, jolle samoin tarvitaan sijoituspaikka. Eikä sovi unohtaa, että yhdistystoiminnassakin tarvitaan pientä konttoritilaa. Oma haaveeni on saada joskus pieni paja, jossa voisimme tehdä kaukoputkia, hioa peilejä ja mitata optiikkaa. Kaiken kaikkiaan on hieman vaikea asennoitua mihinkään pitkäjänteiseen kerhotoimintaan ilman kiinteää tukikohtaa.

Tilojen hankkimiseksi emme varmastikaan ole vielä tehneet riittävän pontevasti töitä, mutta uskallan luvata, että lähitulevaisuudessa ponnistelemme tarmokkaammin. Toivon myös, että te kaikki pitäisitte silmänne auki. Meille sopiva tila voisi sijaita melkeinpä missä tahansa Kirkkonummella. Lasten kannalta parasta olisi keskusta tai vaikkapa Masala. Syrjempänä oleva tila puolestaan tarjoaisi mahdollisesti pimeän ympäristön jolloin havaintotoimintakin voitaisiin järjestää mukavasti. Pimeälle seudulle olisi myös hyvä rakentaa yhdistyksen tähtitorni, joka on myös selkeä tavoitteemme. Huonetilojen tulisi tietysti olla lämpimät, valaistut, eikä juokseva vesikään olisi pahasta.

Näiden haaveiden myötä toivotan jäsenkunnallemme mukavaa joulun odotusta ja kirkkaita tähtiöitä!

Aarno Junkkari

Lyhyesti

Syksyn viimeinen esitelmä

Joulukuun esitelmän pitää dosentti Juhani Huovelin Yliopiston Tähtitieteen laitokselta. Hän esitelmöi aiheesta Auringon ja tähtien elämänkaari. Aika on keskiviikko 13.12. klo 18. Esitelmät pidetään koulukeskuksen yläasteen auditoriossa.

Aurinko syntyi noin 5 miljardia vuotta sitten tähtienvälisen aineen pilvestä. Aurinko on nyt elämänsä puolivälissä. Valtaosassa tähden elämää vety muuttuu heliumiksi tähden ytimessä. Kun vety aikanaan loppuu, tähdestä tulee punainen jättiläinen. Auringosta tulee sen jälkeen planetaarinen sumu ja valkoinen kääpiö. Raskaammat tähdet räjähtävät supernovina ja niistä tulee neutronitähtiä (jotka näkyvät pulsareina) tai mustia aukkoja.

Seppo Linnaluoto

Kevään 2001 esitelmät

10.1. (ke) klo 18 dosentti Martti Lehtinen esitelmöi aiheesta Meteoriittikraatterit - taivaan ja maan kohtauspaikat.
12.2. (ma) klo 18 dosentti Jorma Harju esitelmöi aiheesta Radiosäteilyä syntyvistä tähdistä.
12.3. (ma) klo 18 dosentti Jukka Maalampi esitelmöi Kosmisesta säteilystä.
19.4. (to) klo 18 fil. maist. Thomas Hackman esitelmöi aiheesta Tähtien aktiivisuus ja magnetismi.
14.5. (ma) klo 18 professori Christofer Cronström esitelmöi aiheesta Universumin kehitys.

Esitelmien pitopaikka on koulukeskuksen auditorio.

Syksyn esitelmäsarja on ollut hyvin suosittu. Koulukeskuksen auditoriossa on ollut yli 150 kuulijaa kolmessa esitelmässä. Syksyn esitelmistä on Seppo Linnaluodon tekemät lyhennelmät Komeetan Pyrstön loppupuolella. Tekstit ovat myös luettavissa Komeetan www-sivuilta.

Dosentti Jouni Niskasen esitelmää oli kuulemassa n. 70 innokasta kirkkonummelaista.

Jouni Niskanen havainnollisti avaruuden laajenemista ilmapallolla, jonka pintaan oli piirretty galakseja. Kuvat Aarno Junkkari.

Kirjoja halvalla

Seppo Linnaluodolla on nyt Ursan vuosikirjaa Tähdet 2001 myytävänä Kirkkonummen Komeetan lukuun. Se kannattaa ostaa Komeetan kautta, sillä myymme sen halvemmalla tai samaan hintaan kuin Ursa. Lisäksi säästät toimitusmaksun 30 mk. Komeetan hinta jäsenille on 50 mk ja muilta 65 mk.Tähdet 2001 on vättämätön kaikille, jotka aikovat katsella planeettoja vuonna 2001.

Komeetalla on myynnissä lähes kaikki muukin Ursan kustantama kirjallisuus. Niitä voi ostaa Komeetan esitelmätilaisuuksien yhteydessä.

Kerhotapaaminen Markun luona

Markku af Heurlin oli kutsunut kerholaisia kotiinsa lauantaiksi lokakuun loppupuolelle. Kutsua oli noudattanut toistakymmentä kerholaista. Ilta sujui vapaamuotoisen tutustumisen ja sanomisen merkeissä. Illan ollessa pilvinen, ei voitu havainnoida taivaankannen tapahtumia, mutta havainnointi korvattiin tutustumisella Markun käynnistämään pieneen höyrykoneeseen.

Tähtiasiaa sivuttiin keskustelemalla kerhotiloista ja lehtien tilauksista.

Kiitos Markulle ja illan emännälle, Maritta Pitkäselle, mukavasta illasta ja hyvästä tarjoilusta.

Seuraava kerhotapaaminen

Edellisen illan kutsu ei varmaan tavoittanut kaikkia, sillä aikapulan vuoksi se lähetettiin sähköpostin kautta. Tarkoituksena on, että kutsun tavoittaisivat kaikki kerholaiset, joten kerhoilloista tiedotetaan Komeetan pyrstössä. Tämä edellyttää kerhoilloista päättämistä hyvissä ajoin.

Seuraava kerhotapaaminen on Heikki ja Sippe Ruonaniemen kotona Överbyntie 182:ssa lauantaina 16.12.2000 klo 18:00 alkaen. Toivomme ilmottautumiset kerhoiltaan Heikki tai Sippe Ruonaniemelle, puh. 2218734.

Kerhoillat hakevat myös muotoaan. Käsiteltävistä aiheista otetaan ideoita vastaan. Ideat voi osoittaa puheenjohtajalle.

Kirkkonummen tähtitaivas

Jim Duncker on laatinut jälleen uudet Taivassivut. Niiden ajankohta on 1.12.2000 klo 21. Siis planeetat Jupiter ja Saturnus sekä Kuu ja horisontti ovat tälle ajanhetkelle. Tähtitaivashan on sama, katsoipa sitä mistäpäin aurinkokuntaa tahansa.

Lisäksi on Jupiterin ja Saturnuksen liike tähtitaivaalla 1.11.-10.12.2000. Samalla kartalla on Kuu 10.12.2000. Auringonpimennysanimaatio havainnollistaa pimennystä. Marsin kuun Phoboksen pintaa on avaruusluotaimen kuvassa. Leonidit aiheuttava Tempel Tuttle komeetan rata on kuvassa. Kuvat Cuno-asteroidin ja komeetan C/1999 T1:n liikkeistä ovat myös mielenkiintoisia, mutta ne eivät näy harrastajan välinein.

Sivun osoite on:
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/taivas.htm
Jim Duncker on lupautunut päivittämään näitä sivuja kaksi kertaa kuukaudessa.

Kokouspapereita

Yhdistyksen www-sivuilla http://www.ursa.fi/yhd/komeetta ovat yhdistyksen toimintasuunnitelma, talousarvio ja syyskokouksen pöytäkirja. Tiivistelmä pöytäkirjasta ja toimintasuunnitelmasta on tässä Pyrstössä.

Tähtipäivät 2002

Kirkkonummen Komeetta on lupautunut järjestämään tähtipäivät vuoden 2002 keväällä. Asiasta sopivat pj. Aarno Junkkari ja sihteeri Seppo Linnaluoto Helsingin Ursan "johdon" kanssa Lopen Räyskälässä Yhdistysleirin yhteydessä 24.11.-26.11.

Ponnistus tulee olemaan melkoinen uudelle yhdistykselle ja sen puuhaihmisille: On järjestettävä majoitus, ruokailu, näyttelyn pystytys, purkaminen, luennot, tekniikka, miehitys ym. ym. Vastineeksi saanemme mieleenpainuvan harrastustapahtuman koti-kuntaamme ja toivon mukaan positiivista julkisuutta kunnassamme. Tapahtumasta koituvat kustannukset tullaan kattamaan osallistumismaksuilla ja myynti-tuloilla. Tähtipäivät kestää perjantaista sunnuntaihin, ja tarkempi ajankohta selviää myöhemmin. Edelliset tähtipäivät järjesti Keski-Uudenmaan Altair (Järvenpää).

Kirkkonummella on harrastajien lisäksi paljon amattitähtitieteilijöitä: Metsähovin tilalla yliopiston kolme tähtitornia, TKK:n radiotutkimusasema, geodeettisen laitoksen tutkimusasema ja Masalassa Geodeettinen laitos. Ajatuksena onkin pyytää mainittuja laitoksia yhteistyöhön ja mukaan tapahtuman järjestelyihin. Laitoksissa voisi esim. olla avoimet ovet tapahtuman aikana.

Jo tässä vaiheessa oisi toivottavaa, että mahdollisimman moni jäsenkunnastame osallistuisi päivien järjestelyihin. Näin saisimme aikaan onnistuneen tapahtuman.

Aarno Junkkari

Uusi tähti löytynyt!

Eräänä syyskuun alkupuolen iltana Elmeri 6 v. katseli ikkunasta tähtitaivasta ja huomasi yht'äkkiä, että taivaalla näkyi yksi aivan uusi vilkkuva tähti. Hän näytti äidilleen tähden ja oli sitä mieltä, että tämä tähtihavainto ei ollut tiedemiestenkään tiedossa.

Elmeri otti esille kynän ja paperia ja piirsi ensin kuvan tästä tähdestä. Sitten hän alkoi sanelemaan äidille tietoja tähdestä:

- Tämä on maailman vanhin tähti, joka nyt vasta tuli näkyviin
- Se alkaa aina välkehtiä klo 9 aikaan illalla etelätaivaalla
- Se syntyi melkein samoihin aikoihin kuin Pohjantähti
- Tähti välkkyy aina vihreänä ja punaisena. Se johtuu sen hehkuvasta välkevoimasta.
- Se voi pudottaa näkymättömästi välkevoimaa myös toisiin tähtiin.

Elmeri päätti nimetä tämän uuden tähden "Välkkyväksi Graderiksi".

Anne/Elmeri Saarenpää

Tähtitaivas talvella 2000-2001

Planeetat talvella

Merkurius näkyy marraskuussa aamutaivaalla. Se on suurimmassa läntisessä elongaatiossaan 15.11., jolloin se (teoriassa) näkyy parhaiten. Käytännössä se näkyy parhaiten vähän sen jälkeen, koska se kirkastuu nopeasti. Merkuriuksen voi nähdä suunnilleen 6.11.-1.12. Parhaiten Merkuriuksen voi nähdä suunnilleen 10.-30.11. noin klo 7-7.30 matalalla kaakon suunnalla.

Kapea kuunsirppi näkyy lähellä Merkuriusta aamulla 24.11. Kiikarista on apua Merkuriuksen tarkkailussa. Kun Merkuriuksen on kiikarin avulla löytänyt, se yleensä näkyy helposti paljainkin silmin. Ursan vuosikirjassa Tähdet 2000 sivulla 58 on kaavio Merkuriuksen näkymisestä.

Merkurius näkyy iltataivaalla 20.1.-5.2. Suurin itäinen elongaatio on 28.1., jolloin se näkyy (teoriassa) parhaiten. Käytännössä se näkyy paremmin jo ennen tätä päivämäärää, sillä se heikkenee nopeasti. Parhaiten Merkurius näkyy 22.1.-1.2. klo 17 jälkeen matalalla lounaassa. Kapea kuunsirppi on lähellä Merkuriusta 26.1. Ursan vuosikirjassa Tähdet 2001 sivulla 15 on kaavio Merkuriuksen näkymisestä.

Venus alkaa näkyä marraskuun lopulla heti auringonlaskun jälkeen hyvin matalalla etelälounaan suunnalla. Joulukuussa se näkyy huomattavasti paremmin ja tammi-helmikuussa vielä paremmin. Sen näkyminen loppuu maaliskuun lopulla. Suurin itäinen elongaatio on 17.1., jolloin se on 47 asteen päässä Auringosta. Tällöin se on "puoli"-Venus ja sen vaihe pienenee nopeasti. Kuu on lähellä Venusta 29.11., 29.12., 28.1. ja 26.2. - Venus on kaikista tähtimäisistä kohteista kirkkain.

Mars nousee maaliskuuhun asti noin klo 3 aamuyöllä. Kevään mittaan etäisyys siihen pienenee ja Mars alkaa näkyä kaukoputkella suurikokoisempana ja kirkkaampana. Valitettavasti se samalla menee alemmaksi, joten Suomesta käsin se näkyy huonommin. Marsin oppositio on 13.6.2001, jolloin se nousee Kirkkonummen horisontista vain 3,5 asteen korkeudelle. Kuu on lähellä Marsia aamuisin 22.11., 20.12., 18.1. ja 15.2. Mars on lähellä Neitsyen tähdistön kirkkainta tähteä Spicaa joulukuussa.

Jupiter on oppositiossa 28.11. Tällöin se nousee auringonlaskun aikaan koillisesta, on etelässä keskiyöllä ja laskee auringonnousun aikaan luoteeseen. Kirkas Jupiter on Härän tähdistössä 10 astetta Saturnuksesta vasempaan ja Aldebaranin yläpuolella. Opposition jälkeen planeetat alkavat pikku hiljaa siirtyä iltatähdeksi. Helmikuussa Jupiter ja Saturnus ovat etelässä, kun pimeä tulee. Jupiter näkyy illalla toukokuuhun saakka. Kuu on lähellä Jupiteria ja Saturnusta 12./13.11., 9.-10.12., 5.-6.1. ja 2./3.2. - Jupiterin neljä suurinta kuuta näkyy kiikarillakin. Kaukoputkella näkyvät lisäksi Jupiterin pilvivyökykkeet.

Saturnus on oppositiossa 19.11. Saturnus on kirkkaasta Jupiterista 10 astetta oikealle, joten se näkyy suunnilleen samoin kuin Jupiter. Jupiterin ja Saturnuksen yläpuolella on Plejadien ja alapuolella Hyadien tähtijoukko. - Kaukoputkella näkyvät Saturnuksen renkaat, ja yhdestä viiteen kuuta.

Kuu

Joulukuussa 11.12. täysikuu on korkeimmillaan, jolloin se nousee Auringon laskiessa koillisesta, on etelässä keskiyöllä ja laskee luoteeseen auringonnousun aikaan. Kuu näkyy hyvin kaikenlaisilla välineillä, onhan se lähin taivaankappale. Jopa paljain silminkin näkyvät Kuun "meret". Kiikarilla näkyy jo runsaasti kraattereita puhumattakaan kaukoputkesta, jollaisella näkee niitä tuhansittain. Kuu näkyy joka päivä hieman erilaiselta, koska Aurinko valaisee sitä eri tavalla. Kuu näkyy myös päiväsaikaan, jolloin näkee havainnollisesti, miten Aurinko valaisee sitä. Kuusta on lisätietoja Ylen Teksti-TV:n sivulla 596 ja monessa muussa paikassa.

Täydellinen kuunpimennys 9.1.2001

Pimennyksen aikana Kuu on Kaksosten tähdistössä. Kuu alkaa siirtyä täysvarjoon klo 20.42. Kuu on kokonaan pimentynyt 21.50-22.52. Pimentynyt Kuu näkyy heikosti väriltään punertavana. Se saa auringonvaloa Maan ilmakehän kautta. Kuu on tullut kokonaan pois täysvarjosta klo 23.59. Kuu on etelässä klo 0.33 peräti 52 asteen korkeudella.

Meteorit

Geminidit ovat aktiivisia 7.-17.12. Maksimi on varsin laakea eli meteoreja näkyy runsaasti useina öinä. Suurimmillaan aktiivisuus on 13.12. klo 19:n ja 14.12. klo 4:n välisenä aikana. Tällöin voi nähdä jopa 70 meteoria tunnissa.

Kvadrantidit ovat aktiivisia 1.-5.1. Terävin maksimi jää tänä vuonna havaitsematta, sillä se on 3.1. klo 14. Parhaimmillaan tällöin voisi nähdä jopa 60 meteoria tunnissa. Radiantti on Karhunvartijan tähdistön yläosissa, kymmenkunta astetta Otavan varren päästä vasemmalle. Parhain havaintoaika on aamuyöllä.

Seppo Linnaluoto

Yhdistys hakee VARAINHOITAJAA.

Toimen hoitamisen edellytyksenä on sähköposti ja internetin käyttömahdollisuus. Tehtävät eivät ole vaikeita, ja muut jäsenenet auttavat pulmatilanteissa. Toimi sopii esim. kaupalliselle alalle suuntautuneelle opiskelijalle. Tehtävä on luottamustoimi, joka tulee olemaan meriittinä myöhemmin työpaikkaa hakiessa. Yhteydenotot puheenjohtajaan tai sihteeriin (yhteystiedot sivulla 1).

Tieni harrasteeseen

Kuten kerroin edellisessä Komeetan pyrstössä, olin saanut tuntumaa vanhaan pelikaukoputkeen ja vanhaan kansakoulun hajuun. Kiinnostus tähtitieteeseen jäi kytemään, mutta säästöliekillä.

Seuraava tutustuminen tähtitieteeseen tapahtui varusmiespalveluksen aikana. Samassa patterissa palveleva alikersantti, jonka nimi on vuosien mittaan on valitettavasti unohtuntut, kertoi harrastavansa tähtitiedettä. Heti tietysti kysyin, että millainen kaukoputki hänellä on. Olin saanut päähäni, että kaikilla tähtiharrastajilla on upea valikoima kaukoputkia. Pienoisen henkisen "taakse poistun" koin, kun hän kertoi, että ei omistanut kaukoputkea, vaan harrasti tähtitiedettä lukemalla kirjoja.

Lisää valistusta sain, kun lähdimme iltalomalla bussimatkalle Hyrylästä Helsinkiin ja siellä kävimme Ursan kirjastossa. Käynti siellä lisäsi kiinnostusta, mutta jäi silloisen elämänvaiheen vuoksi edelleen säästöliekille.

Silloinen, liki neljännesvuosisadan takainen, kirjoista ja lehdistä saatava tietomäärä oli varmaan murto-osa siitä, mitä nykyisin voimme lukea. Uutta tietoa tulee paljon. Nykyisin tähtitieteilijät löytävät jatkuvasti uusia planeettoja kaukaisten tähtien ympäriltä. Onkohan niin, että uuden planeetan löytyminen tähtitieteilijöiden keskuudessa luokitellaan pian pelkäksi harrastusmerkkitasoiseksi suoritukseksi?

Heikki Marttila

SETI@Home

Kotikoneemme näytönsäästäjänä on pyörinyt jo useamman kuukauden SETI@Home-ohjelma. Ohjelma analysoi Puerto Ricolaisen Arecibo-tutkimuskeskuksen radioteleskoopin avaruudesta kuuntelemaa radio-dataa.

Seti-ohjelma analysoi tästä kohinasta viestejä maapallon ulkopuolisesta elämästä. Koska ohjelma toimii kuin näytönsäästäjä, niin datan analysointiin käytetään tietokoneen hukka-aikaa. Me olemme yksi 2,3 miljoonasta ohjelman käyttäjästä.

Ohjelman voi imuroida osoitteesta:
http://setiathome.ssl.berkeley.edu/

Lisää aiheesta löytyy Tekniikan Maailman numerosta 16/2000. Lehteä voi tiedustella hyvin varustetuista antikvariaateista, kirpputoreilta ja kirjastoista.

Heikki Marttila

Yhdistykselle on hankittu kaukoputki

Kirkkonummen Komeetta on hankkinut TAL-1 -kaukoputken Ursasta. Se on nyt Seppo Linnaluodon hallussa. Kuten aikaisemmin on ollut puhetta, se, jonka hallussa putki kulloinkin on, on velvollinen näyttämään muillekin taivaan kohteita. Seppo kertoo, että hän mielellään näyttää. On tosin ollut loppusyksystä kovin pilviset ilmat.

Seppo asuu Masalassa Framnäsintiellä. Hänen puhelinnumeronsa ovat puh. (09) 2977001, 040-5953472. Seppo on ajatellut katsella taivasta Framnäsintien kohdalla olevan Erikkilän teollisuuskiinteistön viereisellä pellolla.

TAL-1 on kätevä 11 cm:n peilikaukoputki. Ja tukeva. Seppo aloitti aikoinaan Ursassa ollessaan putken myynnin. Ursa antoi seuraavat lisukkeet, jotka siis nyt kulkevat kaukoputken mukana:
- Olli Mannerin kirja Kaukoputket - käyttäjän opas
- Ursan vuosikirja Tähdet 2001. Siitä käyvät ilmi mm. planeettojen sijainnit ensi vuonna.
- Suomenkielinen käyttöohje
- Arvokortti, joka oikeuttaa pääsemään ilmaiseksi Ursan järjestämälle kaukoputkikurssille. Kukahan sinne menisi?
- Artikkeli Miten löydän tähden? Kirjoittanut Seppo Linnaluoto, julkaistu Tähdet ja Avaruus -lehdessä 1/1983.

Putkesta huolehtimaan on lupautunut Ville Marttila.

Seuraavassa joitakin putken ominaisuuksia:
- peilin halkaisija 110 mm
- polttoväli 805 mm(f7,3)
- okulaarit Kellner 15 mm ja Plössl 25 mm
- Barlow-linssi 3 x
- Suurennokset 32, 54, 98 ja 162x

Heikki Ruonaniemi katselee yhdistyksen TAL-1 -kaukoputkella ja vieressä seisoo Seppo Linnaluoto. Kuva Aarno Junkkari.

Kuinka löydetään Andromedan galaksi?

Oman galaksimme naapuri Andromedan galaksi (M31) on yksi syvän taivaan kiehtovimmista kohteista. M31 löytyy Andromedan tähtikuviosta, joka on lähellä Cassiopeian ja Pegasuksen tähtikuvioita.

M31:n havainnointi on helppo aloittaa etsimällä Cassiopeian tai Pegasuksen tähtikuviot ja sen jälkeen Andromedan alfa-tähden ja Pegasuksen tähtien beta, alfa ja gamma rajoittama nelikulmio. Seuraavaksi voidaan etsiä Andromedan tähdet  beta ja myy. Myy-tähden lähettyviltä M31 alkaa jo löytyä.

Havaintovälineeksi käy hyvin kiikarit tai kaukoputki. Hyvällä säällä M31:n voi nähdä jopa paljaalla silmällä. Miltä M31 sitten näyttää? Vaatimattomilla havaintolaitteilla saadaan näkyviin vain vaalea utuläikkä. Pienellä kaukoputkella voimme erottaa galaksin ytimen, joka on kirkkaampi kuin muut alueet.

Ville Marttila

Andromedan galaksi nuolen osoittamana. M31:n läheltä löytyy myös galaksit M110 (ylh) ja M32 jotka ovat niin himmeitä, että niiden havainnointi pienellä kaukoputkella on vaikeaa. M31:n kirkkaus on 3,50 magnitudia.

Syksyn esitelmistä lyhyesti

Asteroidit ja komeetat

Tähtitieteellisen yhdistyksen Kirkkonummen Komeetan kutsumana esitelmöi tohtori Jukka Piironen Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitokselta. Hän on erikoistunut aurinkokunnan tutkimukseen, joten esitelmän aiheena oli asteroidit ja komeetat. Esitelmällä oli 47 kuulijaa.

Aurinkokunnassamme on yhden tähden ( Auringon) ja yhdeksän planeetan lisäksi satojatuhansia asteroideja eli pikkuplaneettoja ja lukuisa määrä komeettoja. Asteroideja on luetteloitu jo yli 10.000 kpl. Ne ovat pääasiassa Marsin ja Jupiterin ratojen välillä.

Asteroideista suurin on tuhannen kilometrin kokoinen Ceres. Alunperin yli neljä miljardia vuotta sitten aurinkokunnassa on ollut lukuisia n. 1000 km kokoisia planetesimaaleja, jotka ovat törmäilleet toisiinsa ja pirstoutuneet pienemmiksi. Niistä on vain Ceres jäljellä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on onnistuttu kuvaamaan avaruusluotaimilla viitisen asteroidia. Jotkut asteroidit ovat osoittautuneet erittäin tummiksi, tummemmiksi kuin hiili. Asteroidit eivät suinkaan ole pyöreitä, vaan soikean perunan muotoisia. Asteroidien pinnalla on iskeytymiskraattereita.

Komeetat ovat hyvin soikeilla radoilla. Ne tulevat aina joskus Auringon lähelle ja niille muodostuu tällöin pitkä pyrstö. Ne saattavat tällöin olla taivaan loistavimpia ilmestyksiä.

Halleyn komeetan ytimestä saatiin vuonna 1986 lähikuvia. Ydin osoittautui vain 13x7 km kokoiseksi hyvin tummaksi kappaleeksi. Kun komeetan ydin lähestyy Aurinkoa, sen lämmittäessä siitä alkaa haihtua vettä. Kaasun mukana irtoaa myös pölyä. Aurinkotuuli ja Auringon säteilypaine levittävät aineen vähitellen pitkäksi pyrstöksi.

Esitelmöitsijä puhui myös maapalloon iskeytyneistä meteoriiteista. Suomen tunnetuin meteoriittikraatteri on Lappajärvi.

Esitelmöitsijä puhui myös asteroidien ja komeettojen maapallolle muodostamasta uhasta. 10-15 km kokoinen kappale törmää maapalloon kerran useassa kymmenessä miljoonassa vuodessa. Tällainen kappale törmäsi maapalloon liitukauden lopulla, jolloin 99 % biomassasta tuhoutui. Pienempiä kappaleita törmää maapalloon huomattavasti useammin.

Aktiiviset galaksiytimet

Tähtitieteellisen yhdistyksen Kirkkonummen Komeetan kutsumana esitelmöi FM Panu Muhli Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitokselta Kirkkonummella aiheesta Aktiiviset galaksiytimet. Esitelmällä oli 35 kuulijaa. Esitelmän rahoitti Yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta.

Aktiiviset galaksiytimet ovat maailmankaikkeuden jännittävimpiä kohteita. Niitä ovat mm. Seyfertin galaksit, radiogalaksit ja kvasaarit, maailmankaikkeuden kirkkaimmat kohteet.

Aktiiviset galaksiytimet ovat sellaisia galakseja, joissa ydinosa on kirkkaampi kuin koko muu galaksi. 1940-luvulla Carl Seyfert löysi galakseja, joilla oli erityisen kirkas pistemäinen keskusydin. Niitä ruvettiin löytäjänsä mukaan nimittämään Seyfertin galakseiksi.

Radiogalaksit ovat nimensä mukaisesti galakseja, joista tulee radiosäteilyä. Radiosäteilyn voimakkuus on tyypillisesti samaa luokaa kuin galaksin kirkkaus näkyvässä valossa. Voimakkaalle radiogalaksille tyypillinen on kaksoisrakenne, havaitun galaksin kahden puolen laaja radiosäteilyn alue. On olemassa myös "hännällisiä" radiogalakseja, joissa radiosäteily tulee pääasiassa galaksin toiselta puolelta.

Ensimmäinen kvasaari löydettiin vuonna 1963. Kvasaareille on tyypillistä, että ne näyttävät tähdiltä, ne ovat usein radiolähteitä ja niillä on voimakas spektriviivojen punasiirtymä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat hyvin kaukaisia kohteita, kaukaisempia kuin kirkkaimmat normaalit galaksit. Kvasaarien kirkkaus vaihtelee nopeasti, jopa muutamassa vuorokaudessa. Tämä merkitsee sitä, että säteilevä alue on vain aurinkokunnan kokoluokkaa.

Uudemmat havainnot ovat paljastaneet kvasaarien ympäriltä normaalin galaksin. Siis myös kvasaarit ovat aktiivisia galaksiytimiä.

Ainoa selitys aktiivisille galaksiytimille on, että niissä on supermassiivinen musta aukko, jonka massa on 10 miljoonasta miljardiin auringon massaan. Aktiivisen ytimen energialähteenä on gravitaatioenergia, joka vapautuu kaasun kertyessä mustaan aukkoon. Tämä on hyvin tehokas energiantuottomenetelmä, jossa suuri osa aineesta muuttuu energiaksi.

Myös oman galaksimme Linnunradan keskustassa on n. kahden miljoonan auringon massainen musta aukko. Se on kuitenkin nykyään hiljainen, sillä mistään ei enää riitä ainetta siihen. Naapurigalaksissamme Andromedassa on 30 miljoonan auringon massainen musta aukko, joka on myös hiljainen. Mutta kaukaisessa menneisyydessä ne eivät ehkä ole olleet hiljaisia, vaan aktiivisia.

Maailmankaikkeuden historiaa

Tähtitieteellisen yhdistyksen Kirkkonummen Komeetan kutsumana esitelmöi dosentti Jouni Niskanen Helsingin yliopiston Fysiikan laitokselta aiheesta Alkuräjähdyksestä ikuisuuteen - maailmankaikkeuden historiaa. Esitelmän kustansi Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta. Esitelmää kuulemassa oli peräti 70 osanottajaa, mikä on Komeetan esitelmäsarjan tähänastinen ennätys.

Kaukaisten galaksien etäisyys kasvaa. Siis menneisyydessä galaksien etäisyys on ollut pienempi. Lopulta menneisyydessä maailmankaikkeuden aine on ollut yhdessä pisteessä. Tämä hetki on ollut ehkä 15 miljardia vuotta sitten. Esitelmässä tarkasteltiin, mitä on tapahtunut tämän ns. alkuräjähdyksen jälkeen.

Esitelmöitsijä korosti, että ennen alkuräjähdystä ei ollut olemassa absoluuttisesti EI MITÄÄN. Pohjan universumin kehityksen tarkastelulle loi Einsteinin Yleisen suhteellisuusteorian keksiminen vuonna 1916. Sen mukaan voi olla vain kutistuvia tai laajenevia maailmankaikkeuksia.

Edwin Hubble sai 1920-luvulla käyttöönsä silloisen maailman suurimman kaukoputken, Mount Wilson -vuoren 2,5 metrin läpimittaisen kaukoputken. Sillä hän mittasi ensimmäisenä galaksien etäisyyksiä, ja sai tulokseksi, että ne ovat selvästi oman Linnunratamme ulkopuolella. Vuonna 1929 hän sai tulokseksi, että kaukaiset galaksit etääntyvät. Hän sai myös maailmankaikkeuden iäksi kaksi miljardia vuotta. Tässä oli selvä ristiriita, sillä silloin jo tiedettiin, että maapallon ikä oli noin 4,5 miljardia vuotta. Mutta tässä oli kyse siitä, että kaukaisten galaksien etäisyyksiä oli kovin vaikea mitata.

Sitten esitelmöitsijä siirtyi tarkastelemaan maailmankaikkeuden varhaisinta historiaa alkaen 10 potenssiin -43 sekuntia. Tällöin kaikki vuorovaikutukset olivat yhtä suuria, vallitsi ns.supersymmetria. Ajanhetkellä noin 10 potenssin -35 sekuntia tapahtui suuri inflaatio, jolloin universumi laajeni nopeasti 10 potenssiin 30 -kertaiseksi. Ajanhetkellä 10 potenssiin -6 sekuntia aikaisemmin vapaat kvarkit asettuivat protoneihin ja neutroneihin. 14 sekunnin kuluttua alkoi atomien muodostuminen, joka päättyi 3 minuutin kuluttua. Tältä ajalta on peräisin se, että suurin osa aineesta on vetyä ja noin 25 % on heliumia. Ja vihdoin 300.000 vuoden kuluttua maailmankaikkeus muuttui läpinäkyväksi, jolloin voidaan sanoa että Tuli valkeus.

Esitelmöitsijä kertoi myös, että galaksien ja galaksijoukkojen liikkeet edellyttävät pimeän massan olemassaoloa. Se voisi olla esimerkiksi planeetankokoisia kappaleita, ruskeita kääpiöitä, massallisia neutriinoita, tuntemattomia heikosti vuorovaikuttavia hiukkasia, pieniä tai isoja mustia aukkoja.

Esitelmöitsijä kertoi edelleen, että Arno Penzias ja Robert Wilson löysivät vuonna 1965 kaikkialta
taivaalta tulevaa 3:n kelvinin lämpötilassa olevaa taustasäteilyä. Löydöstään he saivat Nobelin palkinnon v. 1979. Tällaisen taustasäteilyn olemassaolo oli ennustettu jo 1940-luvun lopulla. COBE-satelliitti mittasi entistä tarkemmin lämpötilaksi 2,73 kelvinastetta.

Yhteenvedonomaisesti esitelmöitsijä vielä lopuksi kertasi alkuräjähdyksen perusteita. Ensinnäkin
kaukaiset galaksit pakenevat, kuten Hubble jo osoitti. Toiseksi keveitä alkuaineita on juuri ennustettu määrä. Kolmanneksi oli Penziaksen ja Wilsonin löytämä taustasäteily. Ja neljänneksi COBE-satelliitti löysi pientä epätasaisuutta taustasäteilystä.

Seppo Linnaluoto

Tulevista esitelmistä lyhyesti

Joulukuun esitelmän pitää dosentti Juhani HuovelinYliopiston Tähtitieteen laitokselta. Hän esitelmöi aiheesta Auringon ja tähtien elämänkaari. Aika on 13.12. klo 18.

Aurinko syntyi noin 5 miljardia vuotta sitten tähtienvälisen aineen pilvestä. Aurinko on nyt elämänsä puolivälissä. Valtaosassa tähden elämää vety muuttuu heliumiksi tähden ytimessä. Kun vety aikanaan loppuu, tähdestä tulee punainen jättiläinen. Auringosta tulee sen jälkeen planetaarinen sumu ja valkoinen kääpiö. Raskaammat tähdet räjähtävät supernovina ja niistä tulee neutronitähtiä (jotka näkyvät pulsareina) tai mustia aukkoja.

Tammikuun esitelmän pitää Helsingin yliopiston kivimuseon yli-intendentti, dosentti Martti Lehtinen. Hän esitelmöi aiheesta Meteoriittikraatterit - taivaan ja maan kohtauspaikat. Aika on keskiviikko 10.1. klo 18.

Meteoroideja osuu maapalloon 100.000 kg:n verran vuorokaudessa. Törmäysnopeus on luokkaa 10-70 km/s. Ilmakehään osuessaan yli 0,1 mm:n kappaleet aiheuttavat näkyvän valoilmiön, tähdenlennon eli meteorin. Yli kilogramman kappaleet saattavat säilyä osittain ehjinä pinnalle asti, jolloin niitä kutsutaan meteoriiteiksi. Niitä on löydetty maapallolta runsaat 3000. Suurimmat, metrien läpimittaiset kappaleet eivät edes juuri hidastu ilmakehässä, vaan törmäävät pintaan aiheuttaen kraatterin.

Seppo Linnaluoto

Yhdistysasiaa

Lyhennelmä yhdistyksen syyskokouksen pöytäkirjasta
 

4 § Sihteeri esitteli toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin (liite). Hyväksyttiin myös talousarvio.

Päätettiin vuoden 2001 vuosijäsenten jäsenmaksuksi 100 mk, alle 25-vuotiailta 50 mk, erhejäsenten
jäsenmaksuksi 25 mk, yhteisöjäsenten jäsenmaksuksi 200 mk sekä kannatusjäsenten jäsenmaksuksi 1000 mk.

5 § Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Aarno Junkkari ja muiksi hallituksen jäseniksi Seppo
Linnaluoto, Mikko Mannonen, Harry Rabb ja Heikki Ruonaniemi sekä hallituksen varajäseneksi Markku af Heurlin.

6 § Valittiin tilintarkastajiksi Jim Duncker ja Sirpa Ruonaniemi sekä varatilintarkastajiksi Matti Paavola ja Tapani Linnaluoto.

7 § Annettiin hallitukselle valtuudet hankkia TAL-1 -kaukoputki.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2001

1. Yleistä Yhdistys perustettiin 24.5.2000. Toistaiseksiyhdistys on osallistunut Kirkkonummipäiviin, on järjestänyt kerhoiltoja ja järjestänyt esitelmätilaisuuksia kerran kuussa. Yhdistykselle pyritään hankkimaan kerhotilat. Toisena tavoittena on hankkia tähtitorni.

2. Hallitus Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa, vähintään neljä kertaa vuodessa.

3. Talous Yhdistyksen taloudelle luo hyvän pohjan yhdistyksen keräämät jäsenmaksut. Yhdistyksen jäsenmaksu on yli 25-vuotiailta 100 mk, tätä nuoremmilta 50 mk ja perhejäseniltä 25 mk. Yhteisöjäsenten jäsenmaksu on 200 mk ja kannatusjäsenten 1000 mk.

Yhdistys anoo Kirkkonummen kunnalta toiminta-avustusta ja kohdeavustusta. Yhdistys anoo lisäksi apurahoja yksityisiltä rahastoilta ja säätiöiltä. Yhdistys vuokraa Ursalta planetaariota, jolla annetaan planetaarionäytöksiä kouluille ja yleisölle. Ursalta hankitaan myös kirjallisuutta, jota myydään jäsenille ja yleisölle.

4. Kokoukset Yhdistys pitää kevätkokouksen 12.2. pidettävän esitelmän jälkeen. Syyskokous pidetään loka-marraskuussa.

5. Esitelmät Seuraavat esitelmätilaisuudet ovat varmistuneet:

10.1. dosentti Martti Lehtinen: Meteoriittikraatterit - taivaan ja maan kohtauspaikat
12.2. dosentti Jorma Harju: Radiosäteilyä syntyvistä tähdistä
12.3. dosentti Jukka Maalampi: Kosminen säteily
19.4. FM Thomas Hackman: Tähtien aktiivisuus ja magnetismi
14.5. prof. Christofer Cronström: Universumin kehitys

Esitelmätilaisuuksia pyritään pitämään kerran kuussa paitsi kesällä. Esitelmät pidetään yleensä kirkonkylän koulukeskuksen auditoriossa. Esitelmätilaisuuksille pyritään järjestämään rahoitus Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunnalta.

6. Retket Yhdistys järjestää retket Metsähovin tutkimuslaitoksille ja Geodeettiselle laitokselle.
Mahdollisesti järjestetään myös retkiä muualle Suomeen, kuten Karjaan ja Lohjan tähtitorneihin.

7. Kerhoillat Jäsenille pidetään kerhoiltoja tarpeen mukaan jostain aiheesta. Yhdistykselle järjestetään pikkujoulut.

8. Tähtinäytännöt Ensimmäiseksi yhdistykselle pitäisi hankkia kaukoputki. Siihen asti täytyy käyttää jäsenten kaukoputkia. Kaukoputken hankkimiseksi on anottu kunnalta kohdeavustustusta ja Kordelinin säätiöltä ja Suomen Kulttuurirahastolta apurahaa. Yhdistykselle pitäisi etsiä sopiva tähtinäytöspaikka. Lopulta yhdistykselle pitäisi saada tähtitorni.

9. Kirjasto Tähtitieteellinen yhdistys Ursa antaa Komeetalle uudet kirjansa ja Tähdet ja avaruus -lehden. Muilta tähtiyhdistyksiltä saadaan jäsenlehtiä. Komeetta ostaa vanhempia kirjoja ja muita kuin Ursan kirjoja. Toistaiseksi kirjat ovat puheenjohtajan kotona ennenkuin yhdistykselle saadaan hankittua kerhotilat.

10. Lehti ja tiedotustoiminta Yhdistys julkaisee lehteään Komeetan Pyrstöä vähintään neljä kertaa. Lehti julkaistaan paperimuodossa ja verkkoversiona. Kirkkonummen Sanomissa ja Länsiväylässä julkaistaan kirjoituksia yhdistyksen toiminnasta, varsinkin esitelmätilaisuuksista. Mainituissa lehdissä ja Helsingin Sanomissa julkaistaan ilmoituksia yhdistyksen toiminnasta.

11. www-sivut ja muu sähköinen tiedotus Yhdistyksen www-sivuja kehitetään edelleen Ursan siipien suojissa. Sähköpostilistan avulla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta.

12. Muu toiminta Yhdistys osallistuu Kirkkonummipäiviin ja muuhunkin toimintaan.