Tässä numerossa mm:
Yhdistysasiaa
Lyhennelmiä pidetyistä esitelmistä
Tietoa tulevasta
Havaintopalsta
Tähtitieteellinen yhdistys Kirkkonummen Komeetta ry
Yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta:
www.ursa.fi/yhd/komeetta
Lehteen voi lähettää kirjoituksia ja kuvia osoitteeseen:
Kettutie@dlc.fi
YHDISTYSASIAA
Kirkkonummen Komeetta on aloittanut toisen täyden toimintavuotensa. Yhdistys on nuori, mutta paljon on jo saatu aikaan. Toiminta on vakiintunut, muttei missään mielessä jämähtänyt.
Viikottaiset kerhoillat toimivat vilkkaasti, samoin lastenkerho. Laaja kirjasto on jäsenten käytettävissä. Kirjoja voi myös ostaa suoraan varastosta. Kaukoputkikin on lainattavissa. Kuukausittaiset asiantuntijaesitelmät ovat löytäneet yleisönsä. Suomessa samantasoiseen ja –laajuiseen tarjontaan yltää vain pääkaupungin Ursa.
Tänä vuonna Komeetta osallistuu näkyvästi valtakunnalliseen toimintaan. Kerhoseminaari Porkkalassa on jo järjestetty. Toukokuussa ovat vuorossa Tähtipäivät. Viikonlopputapahtumassa on luvassa esitelmiä, harrastusnäyttely, planetaario ja illanvietto.
Tämä on hyvä hetki ottaa vastaan puheenjohtajan tehtävät, varsinkin, kun vanha aktiiviremmi jatkaa mukana. Perustaja-pj. Aarno Junkkari järjestelee Tähtipäiviä. Seppo Linnaluoto jatkaa sihteerinä, Mikko Mannonen varapuheenjohtajana ja Heikki Ruonaniemi varain-hoitajana. Jäsenlehti on edelleen Heikki Marttilan käsissä.
Hallitus tai puheenjohtaja ei tee yhdistystä. Pienen piirin ajatukset pyörivät ennen pitkää paikallaan. Olkaa aktiivisia. Hallitus ei ole vallankäyttäjä, vaan toimeenpaneva elin. Valta on jäsenillä. Yhdistyksessä tämä voi jopa toimia, toisin kuin valtakunnan politiikassa.
Jarmo Helle
Kutsu sääntömääräiseen kevätkokoukseen
Kirkkonummen Komeetan sääntömääräinen kevätkokous pidetään täydenkuun aikaan keskiviikkona 27.2.2002 Kirkkonummen koulukeskuksen Kirkkoharjun koulun auditoriossa klo 18 alkavan esitelmän jälkeen.
Kokouksessa käsitellään:
- Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta
2001 sekä tilintarkastajien kertomus yhdistyksen hallinnosta ja talouden
hoidosta.
- Päätetään
toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen
hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
tilivelvollisille.
- Esityksiä muiksi päätettäviksi asioiksi ei ole
tullut.
Tervetuloa
Hallitus
Yhdistyksen nykyiset toimihenkilöt
Puheenjohtaja: Jarmo Helle
Varanpuheenjohtaja: Mikko Mannonen
Sihteeri: Seppo Linnaluoto
Varainhoitaja: Heikki Ruonaniemi
Hallituksen muut varsinaiset jäset:
Kaj Wikstedt, Mikko Olkkonen
Varajäsenet: Aarno Junkkari, Sirpa Ruonaniemi.
Kerhoillat
Kerhoillat jatkuvat maanantaisin klo 18 Volsin kerhohuoneella huhtikuun loppuun saakka. Hyvällä säällä katsomme tähtiä, revontulia ja keväällä auringonpilkut liittyvät kerhoillan ohjelmaan Joka säällä sytytämme tulen takkaan makkaranpaistoa varten. Kerho tarjoaa kahvia.
Kerhoillat ovat:
Ma 18.02. 18.00
Ma 25.02. 18.00
Ma 04.03. 18.00
Ma 11.03. 18.00
Ma 18.03. 18.00
Ma 25.03. 18.00
Ma 01.04. 18.00
Ma 08.04. 18.00
Ma 15.04. 18.00
Ma 22.04. 18.00
Ma 29.04. 18.00
Lasten kerho
Lasten kerho jatkuu joka toinen tiistai. Vetäjänä on Eija Nyman.
Lastenkerhon kerhoillat ovat:
Ti 19.02. 18.30
Ti 05.03. 18.30
Ti 19.03. 18.30
Ti 02.04. 18.30
Ti 16.04. 18.30
Kerhotila
Kerhotila on saanut jatkoaikaa. Kunta on jatkanut vuokrasopimusta huhtikuun
loppuun saakka. Mutta sitten olemme ilman tiloja!
Kevätkokous (huom. muuttunut päivä)
27.2.2002 on Kirkkonummen Komeetan sääntömääräinen
kevätkokous, jossa mm. hyväksytään toimintakertomus
ja tilinpäätös. Kevätkokous järjestetään
Kirkkoharjun koulun auditoriossa esitelmän jälkeen noin klo 19.40.
Tähtipäivät Kirkkonummella 17.-19.5.2002
Seuraavat valtakunnalliset Tähtipäivät järjestetään Kirkkonummella 17.-19.5.2002. Paikallisena järjestäjänä on Kirkkonummen Komeetta. Päivien aikana järjestetään käynti Geodeettisella laitoksella Masalassa ja Metsähovin tutkimuslaitoksilla. Metsähovissa on Helsingin yliopiston kolme tähtitornia, Teknillisen korkeakoulun Radiotutkimusasema ja Geodeettisen laitoksen havaintoasema. Päivillä järjestetään kymmenkunta esitelmää sekä näyttely. Lauantai-iltana järjestetään illanvietto.
Kirkkonummen Komeetta järjestää seuraavat esitelmät keskiviikkoisin klo 18 Kirkkonummen keskustan koulukeskuksen Kirkkoharjun koulun auditoriossa:
27.2.2002 dos. Tapani Perko: Mustat aukot
13.3.2002 FT Jukka Piironen: Maankaltaiset planeetat
17.4.2002 FM Panu Muhli: Vuorovaikuttavat kaksoistähdet
Esitelmät rahoittaa Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta. Esitelmiin on vapaa pääsy. Esitelmien yhteydessä on mahdollista ostaa Ursan kirjallisuutta.
Seuraavassa tietoa tähtileiristä. Seppo Linnaluodon mukaan leireillä on ollut melkein joka vuosi joku suomalainen.
Once more the IWA e.V. is engaged in organising an astronomical youth camp for young people from all over the world, the so called IAYC. I am writing to you as I think you or the members of your club could be interested in hearing about the "International Astronomical Youth Camp" that this year will take place in Eichendorf, Germany.
In case you also got this email last year, when we announced our camp in Tolmin, Slovenia, and helped us in spreading this information, I would like to take this opportunity to thank you for your support! We spent 3 fantastic weeks with our participants!
Every year for more than 30 years now, the so called IAYC has taken place somewhere in Europe. About 70 people from many different countries live together for three weeks. They are between 16 and 24 years old and share the same interest: astronomy. The IAYC is different from most astronomical camps for two reasons: the international character and the fact that each participant is doing her/his own small research project, not just accepting facts but rather discovering them him/herself. The IAYC is also not like a hotel where one follows a summer school or an astronomy course. Every participant with his or her own cultural background forms an important piece in the complex puzzle of camp life.
Does this sound interesting to you? Then you are invited to have a look at our homepage. There you will find more information about the camp and the organisation behind the IAYCs. You will find our site at the following URL:
Below this e-mail you will find our official announcement of the IAYC 2002. In case you have the possibility to publish this announcement in your club magazine or distribute it in any other way among the members of your club, we would appreciate that very much. We don't have the money for financing a lot of advertisement. Therefore we would be very grateful for your help in spreading this announcement!
In case you have any questions, please don't hesitate to contact me or any of the leaders!
Best regards,
The International Workshop for Astronomy, e.V.Kai Dierkes, President
Esitelmöitsija kertoi aluksi, että 30 vuotta sitten hän teki väitöskirjan Saturnuksen renkaista. Niistä ajoista on paljon muuttunut. Planeettojen kohdalla ennen kaikkea luotainten avulla teoriat voi tarkistaa paikan päällä!
Esitelmän aiheena oli jättiläisplaneetat. Niitä sanotaan myös joviaanisiksi eli jupiterinkaltaisiksi planeetoiksi. Aurinkokuntamme jättiläisplaneetat ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Ne ovat aivan erilaisia kuin maankaltaiset planeetat, ne ovat paljon suurempia, ne ovat suurimmaksi osaksi nestemäisiä, niillä on paljon kuita ja renkaat ympärillään.
Ensiksi luennoitsija käsitteli sitä, onko Pluto planeetta. Viime vuosinahan aurinkokunnan ulko-osista on löytynyt hyvin paljon pikkuplaneettoja, juuri sieltä missä Plutokin on. Tähtitieteilijät eivät ole riistämässä Plutolta planeetan arvoa, kun se kerran on sille annettu.
Aurinkokunnan ulko-osista on löytynyt suuri määrä uusia planeettojen kuita, useimmat kyllä hyvin pieniä. Tässä ovat erityisesti kunnostautuneet avaruusluotaimet Voyager 1 ja 2.
Jupiter, suurin planeetta
Aurinkokuntamme suurin planeetta on Jupiter. Sen massa on yli 300 kertaa Maan massa, mutta sittenkin vain tuhannesosa Auringon massasta. Jupiterin massa on 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä. Jupiter koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista, joita on samassa suhteessa kuin Auringossakin. Jupiterin keskitiheys on 1,3 grammaa kuutiosentissä.
Kaikkiaan neljä luotainta on ohittanut Jupiterin: Pioneer 10 vuonna 1973, Pioneer 11 seuraavana vuonna ja Voyager 1 ja 2 vuonna 1979. Vuonna 1995 Jupiteria kiertämään asettui Galileoluotain, joka välitti tietoja lähes viiden vuoden ajan.
Jupiterin ekvaattorin suuntaisesti kulkevat vaaleat vyöhykkeet ja tummat tai punaruskeat vyöt ovat pysyviä pilvimuodostelmia, joiden leveys ja värit kuitenkin hieman muuttuvat ajan mukana.
Suuri punainen pilkku on valtava hurrikaani. Sen pituus on 30-40000 kilometriä ja leveys 14000 km. Punainen pilkku havaittiin jo 1600-luvulla. Jupiterissa on myös muita pilkkuja, mutta ne kestävät korkeintaan muutamia vuosia.
Jupiterin lukuisista kuista vain neljä on suuria, jotka jo Galileo Galilei löysi vuonna 1610. Sisin Galilein kuista, Io, on hieman omaa Kuutamme suurempi. Ion pinta muistuttaa punaista pitsaa. Se on jatkuvassa käymistilassa. Vuorovesivoimat pitävät yllä Iossa voimakasta tulivuoritoimintaa.
Europa-kuu on jääpintainen, tasainen kappale. Sen pinnassa risteilee lukematon määrä tummia juovia, jääkuoressa olevia halkeamia.
Ganymedes on aurinkokuntamme suurin kuu. Sen läpimitta on 5300 km, joten se on suurikokoisempi kuin Merkurius-planeetta. Seuraava kuu on Callisto, joka on täpötäynnä kraatereita.
Viidenneksi suurin kuu, Amalthea, on parinsadan kilometrin kokoinen. Se on punaisin kappale.
Jupiterin renkaat löytyivät yllättäen vuonna 1979 Voyager 1 -luotaimen ottamasta kuvasta. Rengas on hyvin himmeä ja se koostuu hyvin pienistä hiukkasista.
Rengasplaneetta Saturnus
Saturnus on toiseksi suurin aurinkokuntamme planeetoista. Sen tiheys on planeetoista pienin, vain 0,7 grammaa kuutiosentissä. Sen läpimitta on noin kymmenen kertaa maapallon läpimitta ja massa 95 kertaa Maan massa. Se pyörii nopeasti, noin kymmenessä tunnissa samoin kuin Jupiterkin.
Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat. Ne havaittiin jo 1600-luvulla. Ne ovat hyvin ohuet, niiden paksuus on vain muutama kymmenen metriä. Leveyttä renkailla on yli 70000 km.
Uloimmat planeetat
Uranuksen löysi William Herschel sattumalta vuonna 1781. Planeetan halkaisija on 52000 km ja tiheys 1,1 grammaa kuutiosentissä.
Uranuksen renkaat löydettiin vuonna 1977 tähdenpeiton yhteydessä. Tähti peittyi ylimääräisesti ennen ja jälkeen pimennyksen. Sittemmin renkaat on myös valokuvattu Maasta käsin. Voyager 2 otti niistä vuonna 1986 runsaasti kuvia.
Neptunus on varsin tarkalleen Uranuksen kokoinen. Neptunus löydettiin vuonna 1846 ranskalaisen Le Verrierin tekemien laskujen perusteella. Myös englantilainen John Adams oli samaan aikaan tehnyt vastaavat laskut.
Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Neptunuksen vuonna 1989, ja löysi siltä varsin mielenkiintoiset renkaat. Ne heijastavat valoa hyvin heikosti.
Pluto on ainoa planeetta, jonka luona avaruusluotain ei ole käynyt. Pluton löysi Clyde Tombaugh vuonna 1930.
Pluton kuun Charonin löysi James Christy vuonna 1978 Maasta käsin otetuista valokuvista. Pluton läpimitta on 2245 km ja Charonin 1192 km. Charonin massa on peräti noin 10 % Pluton massasta. Plutolla on hyvin ohut ilmakehä, joka koostuu pääasiassa metaanista.
Seppo Linnaluoto
Tähdet
Esitelmöitsijä aloitti kertomalla tähdistä. Tähtien massat vaihtelevat välillä 0,08-100 auringon massaa. Pintalämpötilat ovat välillä 2500-70000 astetta. Tähtien syntyprosessin ajallinen kesto riippuu voimakkaasti tähden massasta.
Galaksit
Seuraavaksi esitelmöitsijä kertoi galakseista. Galaksit muodostavat saariuniversumeita maailmankaikkeudessa. Ne koostuvat tähdistä, tähtienvälisestä aineesta ja pimeästä aineesta. Pimeän aineen koostumuksesta ei ole mitään tietoa, vain sen gravitaatiovaikutus tiedetään. Galaksien massat vaihtelevat 10 miljoonasta 10 biljoonaan auringon massaan. Niiden säteet ovat välillä 1500-100.000 valovuotta.
Galaksit jaetaan elliptisiin ja spiraaligalakseihin. Osa spiraaligalakseista on sauvaspiraaleita. Elliptisissä galakseissa ei ole juuri lainkaan tähtienvälistä ainetta. Spiraaligalakseissa on runsaasti tähtienvälistä ainetta.
Galaksit jaetaan ulkonäkönsä perusteella Hubblen luokkiin.
Tutkimusmenetelmiä
Seuraavaksi esitelmöitsijä siirtyi käsittelemään galaksien tutkimusmenetelmiä. Galaksien valo on kaikkien tähtien yhteenlaskettua valoa. Vertailemalla galaksien spektrejä tähtien spektreihin saadaan selville, minkä tyyppisistä tähdistä suurin osa valosta tulee. Tietyt spekriviivat, esim. vedyn alfaviiva, toimivat hyvinä tähtien synnyn ilmaisimina.
Nuoret tähdet säteilevät hyvin voimakkaasti ultraviolettialueella. Tämä lyhytaaltoinen säteily imeytyy usein tähtienväliseen pölyyn. Tämä pöly taas säteilee saamansa energian lämpötilaansa vastaavalla pitkäaaltoisella aallonpituudella kaukoinfrapuna-alueella.
Tähtien synty galaksien levyssä
Seuraavaksi esitelmässä siirryttiin käsittelemään tähtien syntyä spiraaligalaksien levymäisessä osassa. Spiraaligalakseissa huomattavin osa tähtien synnystä tapahtuu galaksin levyssä. Vaihtelut eri galaksien välillä ovat kuitenkin hyvin suuria, myös saman tyyppisissä galakseissa. Suuressa spiraaligalaksissa tähtien syntyä tapahtuu noin 20 auringon massan verran vuodessa, Linnunradassa noin yhden auringon massan verran vuodessa ja linssimäisissä galakseissa ehkä vain yksi tähden synty sadassa vuodessa.
Tähtien syntynopeus on verrannollinen galaksin tähtienvälisen kaasun määrään. Tähdet valmistavat elämänsä aikana uusia alkuaineita ja niitä palautuu takaisin tähtienväliseen avaruuteen. Tähtien muodostus galaksien levyssä pystyy muuttamaan noin 5 prosenttia tähtienvälisestä aineesta tähdiksi 100 miljoonassa vuodessa.
Galaksien spiraalihaarat keskittävät tähtien synnyn tietyille pienille alueille, mutta eivät juuri nosta galaksien tähtien kokonaissyntynopeutta.
Tähtien synty galaksien ytimessä
Huomattavalla osalla spiraaligalakseja on kirkas ydinosa. Yleensä ytimen ominaisuudet eivät ole yhteydessä galaksin levymäiseen osaan. Useimmissa galaksien ytimissä tähtien syntynopeus on vain 0,1 auringon massaa vuodessa, mutta aktiivisimmissa galakseissa se voi kohota yli sadan.
Galaksien ydinalueille voi keskittyä hyvin suuria määriä kaasua hyvin pienille alueille. Tämä voi johtaa massiivisten infrapunakirkkaiden galaksien syntyyn, joissa tähtien syntynopeus on yhdestä tuhanteen tähteen vuodessa. Näissä galakseissa syntyy tähtiä niin tehokkaasti, että noin 30 prosenttia kaikesta kaasusta muuttuu tähdiksi 100 miljoonassa vuodessa.
Ydinalueita tutkiessa pitää myös huomioida mahdollisen aktiivisen ytimen aiheuttama säteilyteho. Ytimessä saattaa olla massiivinen musta aukko, joka tuottaa energiaa "syömällä" tähtiä ja kaasua.
Galaksien vuorovaikutukset
Galaksien väliset vuorovaikutukset voivat vaikuttaa hyvin voimakkaasti tähtien syntynopeuteen. Spiraaligalakseissa vuorovaikutukset voivat vuorovesivoimien johdosta nostaa tähtien syntynopeutta jopa satakertaiseksi, yleensä kuitenkin kaksin-kolminkertaiseksi. Vuorovesivoimien vaikutus on erityisen voimakas galaksin ydinalueilla.
Spiraaligalaksin levyssä tähtien synty on pääosin tasaista. Tämä riippuu melko paljon galaksin tyypistä.
Spiraaligalaksin ytimessä tähtien synty voi olla räjähdysmäisen voimakasta. Ytimen tähtien synty on erillään levyssä tapahtuvasta tähtien synnystä.
Tähtien synnyn kehitys
Spiraaligalakseissa tähtien synty galaksin levyssä on jonkin verran laskenut ajan kuluessa. Tämä riippuu spiraaligalaksin tyypistä. Elliptisissä galakseissa ja linssimäisissä galakseissa nykyään ei juuri synny tähtiä.
Spiraaligalaksien ydinalueilla tähtien synnyn kehitys tapahtuu itsenäisesti ja yhteys galaksin levyyn on vähäinen. Tähtiä voi syntyä ydinalueilla paljon hyvin lyhyessä ajassa, jopa huomattava osa galaksin tähdistä voi syntyä galaksin ytimessä.
Tähtien synty varhaisessa maailmankaikkeudessa
Varhaisessa maailmankaikkeudessa tähtien synty oli hyvin rajua, koska kaasua oli runsaasti tarjolla. Lisäksi galaksien pienet etäisyydet aiheuttivat voimakkaita vuorovaikutuksia.
Ensimmäisen sukupolven tähdet räjähtivät nopeasti supernovina. Tällöin räjähdyspilvien shokkiaallot aiheuttivat uusien tähtien syntyä. Tätä voisi kutsua tähtien synnyn ketjureaktioksi.
Siten suurin osa tähdistä syntyi maailmankaikkeuden alkuaikoina. Varhaiset galaksit olivat epämääräisen muotoisia ja paksun pölyn peitossa.
Vuosimiljardien saatossa tähtien synty on jatkuvasti hidastunut kaasuvarojen vähetessä.
Seuraavana Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa dosentti Tapani Perko kertoo mustista aukoista. Esitelmä on Kirkkonummen keskustan yläasteen auditoriossa 27.2. klo 18.
Seppo Linnaluoto
Kevätpäiväntasaus on 20.3. klo 21.16. Tällöin Aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä pohjoiselle puoliskolle. Päivän pituus on silloin kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkä.
Kesäaika alkaa sunnuntaina aamuyöllä 31.3., jolloin kellon näyttämää vähennetään tunnilla.
Auringonpilkut ovat edelleen lähes maksimissaan, mutta pilkkujen määrä on lähtenyt laskuun.
Täysikuu on 27.2., 28.3. ja 27.4.
Kuu on lähellä Marsia illalla 16.-17.2., 17.-18.3. ja 15.4. Kuu on lähellä Saturnusta 20./21.2., 19./20.3. Kuu peittää Saturnuksen 16./17.4. klo 23.31-0.23. Kuu peittää Jupiterin aamuyöllä 23.2. klo 4.31-5.21. Kuu on lähellä Jupiteria 22.-23.3. ja 18./19.4.
Merkurius näkyy illalla n. 20.4.-10.5. Se on matalalla luoteessa. Se tulee näkyviin noin 50 minuuttia auringonlaskun jälkeen paljain silmin.
Kaavio Merkuriuksen näkymisestä on Ursan Tähdet 2002 -kirjassa sivulla 31.
Mars näkyy iltataivaalla. Mars laskee klo 23 aikoihin normaaliaikaa koko kevään. Mars etääntyy edelleen ja heikkenee. Mars on enää suunnilleen yhtä kirkas kuin Leijonan tähdistön kirkkain tähti Regulus.
Jupiter on korkealla etelässä helmikuun alussa klo 22 ja maaliskuun puolivälissä klo 19. Jupiter laskee luoteeseen aamun alkaessa sarastaa.
Jupiter on Kaksosten tähdistössä.
Jupiter on yleensä toiseksi kirkkain (Venuksen jälkeen) planeetoista. Kaukoputkella näkyy neljä Jupiterin kuuta ja pilvivyöhykkeet.
Saturnus on korkealla etelätaivaalla helmikuun puolivälissä klo 19.
Maaliskuussa se on pimeän tultua korkealla lounaassa. Saturnus laskee luoteeseen helmikuun puolivälissä noin klo 4 ja huhtikuun puolivälin jälkeen noin klo 1.
Saturnus on edelleen Härän tähdistössä sen kirkkaimman tähden Aldebaranin yläpuolella.
Saturnus on suunnilleen yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet Arcturus, Vega ja Capella. Pienelläkin kaukoputkella näkyvät Saturnuksen renkaat ja ainakin suurin kuu Titan. Noin 10-senttisellä kaukoputkella näkyy jo useampiakin Saturnuksen kuita.
Meteorit
Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaimmillaan noin 10 tunnissa. Niitä näkyy parhaiten aamuyöstä.
Lyridit on aktiivinen 16.-25.4. Maksimi on 22.4. Parhainta aikaa parven havaisemiseen on aamuyöllä, jolloin voi nähdä kymmenkunta lyridiä tunnissa.
Talvi-iltojen taivasta hallitsevat kirkkaat tähdistöt. Orionin tähdistö on talvitaivaan kaunistus. Sen keskellä on kolmen tähden muodostama suora rivi, Orionin vyö. Vyön linjaa vasemmalle alaviistoon loistaa Sirius, koko taivaan kirkkain tähti. Se on väriltään valkoinen, mutta matalalla ollessaan se ilmakerrosten vaikutuksesta tuikkii kaikissa sateenkaaren väreissä.
Linnunrata kulkee taivaalla luoteesta Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen ja Ajomiehen kautta. Leijona on jo idässä kokonaan näkyvissä.
Helmikuussa yöt alkavat jo selvästi lyhentyä. Etelä-Suomessa on kuun alussa pimeää noin 13 tuntia. Helmikuun lopussa pimeyden kesto on enää hieman alle puoli vuorokautta.
Myöhemmin kevätiltoina Leijonan tähdistö on eteläisellä taivaalla. Ison karhun Otava on suoraan pään yläpuolella. Neitsyen tähdistö on saapumassa myös eteläiselle taivaalle. Karhunvartijan kirkas Arcturus-tähti on nousemassa korkeammalle. Otavan varsi osoittaa Arcturukseen.
Kuluvan ja seuraavan kuun tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa:
Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 596 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 599 tähtiyhdistykset ilmoittavat toiminnastaan, myös Kirkkonummen Komeetta.
Seppo Linnaluoto
Kiikari tähtitieteellisen harrastuksen havaintovälineenä
(jatko Komeetan pyrstön 4/2001 artikkeliin).
Kiikarin testaaminen
Parhaiten eri kiikareiden ominaisuuksien erot tulevat esille, jos niitä voidaan tutkia samanaikaisesti. Erityisesti testaaminen kannattaa suorittaa käytettyä kiikaria ostettaessa.
Tarkastele kiikaria aluksi ulkopuolelta. Työstövirheet kielivät tehtaan kokonaislaadusta. Käytetyissä kiikareissa käytöstä johtuvat kulumajäljet eivät sinänsä ole huolestuttavia. Sen sijaan teräväreunaiset kolot syntyvät iskuista, jotka ovat voineet vaurioittaa kiikarin optiikkaa. Yleensä jatkotarkasteluun kannattaa valita ulkonaisesti parhaat.
Katso objektiivista kiikarin sisään. Sisällä ei saa olla pölyä tai likaa. Kaikki näkyvät mekaaniset osat ja linssien kiinnitykset tulee olla virheettömiä. Sisäpinnan tulee olla tasaisen tumma. Linssit eivät saa olla samentuneita tai naarmuisia.
Mikäli kiikarin putket ovat tehty useammasta osasta, tarkasta saumakohtien virheettömyys taivuttelemalla kiikariputkia.
Liikuta jokaista säätöä ääriasentojensa välillä. Niiden on liikuttava takertelematta, sekä vastusmomentin on oltava sama läpi koko säätöalueen. Mitään ylimääräisiä ääniä ei saa kuulua.
Kierrä keskustarkennuspyörästä okulaariosa hitaasti sisimmästä asennosta ulommaisimpaan asentoon. Tarkkaile säädön aikana, että okulaariosa liikkuu tasaisesti ja suoraviivaisesti. Okulaariosan ollessa täysin ulkona taivuttele sitä hyvin varovasti puolelta toiselle. Liikkeen tulisi olla mahdollisimman pieni.
Tarkasta okulaarin, sekä objektiivin ulko- ja sisäpinnan heijastukset. Katso objektiivista sisälle ja tarkasta prisman pinnasta tuleva heijastus. Kaikkien heijastuksien tulee olla värillisiä (sinertävä, vihertävä, purppura, kullanruskea), sekä värin tasaista pintojen koko alueella.
Suuntaa kiikari valkoiseen seinään tai taivaaseen. Katso kiikarin läpi pitäen sitä n. 30 cm:n etäisyydellä. Okulaareissa näkyvät valokiekot (lähtöpupillit) tulee olla kirkkaat, pyöreät ja mustareunaiset. Jos valokiekoissa on himmeä neliömäinen muoto, on prisman hionta huono.
Katso kiikarilla normaalisti jotakin kohdetta. Tarkenna kiikari mahdollisimman hyvin. Näkymän tulisi olla kirkas ja terävä koko alaltaan. Kalvomainen tai harmaa näkymä kertoo kontrastiongelmista. Mitä laajempi näkökenttä sen parempi. Jos kuva näkyy kahtena tai jos silmissä tuntuu jännittyneisyyttä on putkien suuntauksessa epätarkkuutta.
Siirrä kiikaria hitaasti noin 10...15 cm päähän silmistä, kuitenkin koko ajan katsoen näkymää. Näkymä ei saa muuttua kaksoiskuvaksi (testi on hieman vaikea, koska silmä pyrkii automaattisesti muodostamaan kaksoiskuvan). Testi paljastaa halvoille kiikareille usein tyypillisen prismojen huonosta kiinnityksestä johtuvan kohdistusvirheen.
Kohdista kiikari johonkin pystysuoraan linjaan. Liikuta kiikaria siten, että linja kulkee näkökentän poikki. Linjan tulee pysyä mahdollisimman suorana koko näkökentän alueella. Yleensä linja taipuu kun siirrytään linssin reuna-alueelle. Taipumaa ei saa tapahtua ennen näkökentän keskikohdan ja reunan puoliväliä. Tee testi molemmilla silmillä erikseen.
Kohdista kiikari johonkin jyrkkäreunaiseen linjaan, jonka toinen puoli on kirkas (valossa) ja toinen tumma (varjossa). Rajapintaan syntyvän värillisen reunuksen tulisi olla mahdollisimman pieni.
Kohdista jokin kirkas valopiste näkökentän keskelle ja tarkenna siihen. Valopisteen tulee olla mahdollisimman pistemäinen. Tarkkuuden heikkeneminen tulisi olla vähäistä myös reunaalueella, eikä heikkenemistä saisi esiintyä lainkaan ennen linssin keskikohdan ja reunan puoliväliä. Keskitä piste ja kierrä tarkennusta hitaasti epätarkemmaksi. Pisteestä lähtevät epätarkkuuden aiheuttamat säteet, tulisi laajentua säännöllisen muotoisena joka suuntaan. Tee testi erikseen molemmilla silmillä. Tähtikiikarille tämä hajataittoisuustesti on tärkeä. Jos kiikari on tältä osin erinomainen, voidaan puutteita muissa ominaisuuksissa tiettyyn rajaan saakka hyväksyä.
Kun on tehnyt tämän testisarjan useammalle kiikarille, saa hyvän tuntuman siitä mikä niistä on paras.
Heikki Ruonaniemi
LYHYESTI…
Myydään käytetty, mutta hyväkuntoinen MIZAR peilikaukoputki varusteineen: okulaarit 2,5 cm ja 1,5 cm sekä BARLOW-linssi 3 x, suurennokset 32-169x, kuljetuslaatikko ja suomen- ja venäjänkieliset käyttöohjeet. Peilin halkaisija 110 mm, F = 7,3. Hinta 200 euroa.
Matti Nylund
Kolmenkylänkaari 12
02420 Jorvas
puh. 09-297 6304 tai 0400-878 0880
Linkkejä taivaalle:
koonnut Ville Marttila
Amateur Astrophotography and CCD Image Links
http://members.prestige.net/rickb/
Astro-Imaging Hints Page
http://voltaire.csun.edu/hints.html
NOAO:n sivuilla on paljon hyvälaatuisia kuvia syväntaivaan
kohteista.
http://www.noao.edu/image_gallery/
VLT Astronomical Images
http://www.eso.org/outreach/info-events/ut1fl/astroimages.html
Tietoa ja kuvia aurinkokunnasta.
http://www.solarviews.com/eng/homepage.htm
Anglo-Australian Observatory Astronomical Images
http://www.aao.gov.au/images/
Ohjeita mm. tähtivalokuvaukseen ja kaukoputken hankintaan Sky and
Teleskopen sivuilta.
http://www.skypub.com/tips/tips.shtml
Sky and Telescope -- Astro Image Links
http://www.skypub.com/resources/links/imagelist.html
Tietoa satelliittien näkymisestä.
http://www.heavens-above.com/
Gemini observatorio
http://www.gemini.edu/
Students for the Exploration and Development of Space (SEDS)
http://www.seds.org
SETI@home Search for Extraterrestrial Intelligence at Home
http://setiathome.berkeley.edu/
Tietoa Hubble -teleskoopista ja sen ottamia kuvia.
http://hubble.stsci.edu/
The Solar and Heliospheric Observatory
http://sohowww.nascom.nasa.gov/
Auringontutkimussatelliitin tehtävä ja tietoa auringon toiminnasta.
http://www.genesismission.org/
Ursan Kerho- ja yhdistystoimintajaosto järjesti seminaarin Kirkkonummen koulujen kesäsiirtolassa Porkkalanniemellä yhteistyössä Komeetan kanssa 11. – 13.1. Tapahtuma toimi myös kerhomme talvileirinä, sillä aikaa vapaaseen yhdessäoloon ja tähtiharrastukseen jäi mukavasti.
Perjantai-iltana paikalle saapui yhdeksän henkeä. Yhteistä ruokailua ei järjestetty, ja tankkaus tapahtui omilla eväillä ja aikataululla. Tarvittavat keittiövälineet olivat saatavilla. Ensimmäisenä iltana ei ollut virallista ohjelmaa, joten oli hyvä tilaisuus keskustella Ursan Veikko Mäkelän kanssa toukokuun tähtipäivien järjestelyistä. Tätä jatkettiin vielä lauantaina Veikon ja Arja Hokkasen kanssa.
Kirkkonummelta lähtiessä taivas oli pilvessä, mutta illan kuluessa pilvet väistyivät itään, ja meillä oli mahdollisuus tarkastella planeettoja, galakseja ja Orionin trapetsia Aarnon omatekoisella putkella ja Mikon juuri hankkimalla 11 tuuman mörssärillä. Loppuilta kului saunoessa ja monipuolisessa tieteellisessä keskustelussa. Makkaran paisto takassakin onnistui palomiesten ystävällisellä avustuksella.
Lauantaiaamu valkeni jälleen harmaana. Lisää väkeä saapui Ursasta, Varkaudesta, Hollolasta Riihimäeltä ja Porista. Seppo kertoi luennoitsijoiden hankinnasta. Vierailijat saivat tästä varmaan hyviä vinkkejä. Suomen parhaat luentosarjathan ovat olleet Komeetalla ja Ursalla. Liisa Leskinen OK-opintokeskuksesta kertoi yhdistyksen hallituksen ja toimihenkilöiden tehtävistä ja vastuista. Tämä oli tervetullutta tietoa ainakin minulle. Kyllähän yhdistys toimii yrityshalulla ja yhteistyöllä, mutta lait ja säännöt asettavat noudatettavia reunaehtoja. Veikko Mäkelä esitteli vielä Ursan tapahtumakalenteria. Siihen voivat osallistua halutessaan kaikki tähtiharrastusyhdistykset. Kirkkonummen Komeetta on ollut edelläkävijä tässäkin asiassa. Kalenterista voi suorittaa hakuja ajan, järjestäjän ja tapahtuman luonteen mukaan. Myös ilmoittautuminen ja automaattimuistutus ovat mahdollisia.
Illalla sää jälleen selkeni. Tällä kertaa teimme havaintoja paljain silmin ja kiikareilla. Kun pihavalojen sammutuskin onnistui, näkymä oli aivan toista kuin kotipihalla. Saunan jälkeen jatkui monipuolinen keskustelu mm. tähtitaivaan nimistön alkuperästä eri kielillä ja kesäsiirtolan leveyspiiristä.
Viikonloppu oli mielestäni onnistunut. Paikalla kävi kaikkiaan 20 henkeä. Lisääkin olisi mahtunut, sillä majoitustiloja löytyy 50 yöpyjälle.
Avonainen tähtijoukko M44 (Praesepe)
Kravun tähtikuviossa Asellus Borealis ja Asellus Australis tähtien välissä oleva avonainen tähtijoukko M44 on Seulasten ohella yksi syväntaivaan helpoimmin löydettäviä kohteita. Seulasten tapaan se on hyvin laaja-alainen. M44 sisältää n. 300 tähteä, joiden kirkkaus on yli 17 magnitudia. Kohde on niin kirkas, että sen löytää paljaalla silmällä kunhan valosaaste ei valtavasti vaivaa. M44:n tähdet ovat 6 - 7 magnitudia ja Seulasten kirkkain tähti on 2,9 magnitudia, joten nämä kohteet näyttävät hyvin erilaisilta. M44:n sisällä on suuri määrä erittäin himmeitä galakseja, joita voi etsiskellä suurella kaukoputkella. M44 on lähimpiä avonaisia tähtijoukkoja: sen etäisyys on vain 500 valovuotta.
Hyadit
Härän tähdistössä oleva
Hyadit on meitä
lähinnä oleva avonainen tähtijoukko: sen etäisyys on
vain 150 valovuotta. Sen suuresta koosta johtuen silmä- ja kiikarivarustus
on helpoin tapa havainnoida kohdetta.
Tänä talvena Saturnus majailee lähellä Hyadeja.
Kohde Kirkkaus Koko Mag M44 3,1 95´ Hyadit 0,5 330´Ville Marttila
PUTKESTA JA PUTKENPÄÄSTÄ eli asiasta ja asian vierestä
Joskus kirjoittaminen on yhtä tuskaa. Tekstiä ei saa näytölle tai paperille sitten millään. Tuntuu, että onnistuneesti on siunaantunut kaksi vasenta kättä ja molemmissa käsissä on pelkkiä peukaloita. Ja tiedonsiirtoyhteys aivoista käsiin on aivan poikki. Aivotkin ovat ottaneet "Pekkaset", eli niillä on vapaapäivä.
Vanha kouluaikainen paperi putkahti esiin siivouksen yhteydessä. Siinä oli seuraavan tyylinen taulukko, johon olen vaihtanut muutamia termejä tähtitieteeseen paremmin sopivaksi.
A B C 1 kokonaisvaltainen hionta järjestelmä 2 automaattinen kiillotus systeemi 3 integroitu havainto ohjelma 4 horisontaalinen tilasto projekti 5 yhtenäistetty kerho toiminta 6 tieteellinen makkaranpaisto suunnitelma 7 optimoiva kahvinjuonti standardi 8 vertikaalinen väittely politiikka 9 koordinoiva kaukoputki sovellutus 10 strateginen jalusta organisointiTästä voi kirjoitettavaan artikkeliin valita sopivia termejä, yksi kustakin lokerikosta (A…C). Tähän tapaan niitä käyttäen:
Optimoiva hiontastandardi (A7-B1-C7) on auttanut kokonaisvaltaisessa kaukoputkiprojektissamme (A1-B9-C4) saavuttamaan kaukoputkemme peilin nykytilan. Asiaa on osin hiukan jarruttanut koordinoiva makkaranpaistotoiminta (A9-B6-C5). Voisi melkein väittää, että parempia tuloksia olemme saavuttaneet tieteellisessä väittelypolitiikassa (A6-B8-C8)."
Eikö kuulostakin hienolta ja melkein tutulta, aivan kuin poliitikon suusta.
Heikki Marttila