Esitelmä tähtitieteen historiasta

Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa oli vuorossa dosentti Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta. Hänen aiheensa oli "Tähtitiedettä Itämeren piirissä - liikkuvuutta ja yhteistyötä halki vuosisatojen". Esitelmää kuulemassa oli 25 henkeä.

Suomalaiset ovat keskiajan lopulta saakka tuoneet Euroopan yliopistoista tietoa tähtitieteestä ja opettaneetkin sitä. Tutkimusyhteistyöhön meiltä on osallistuttu 1700-luvun puolivälistä lähtien. Itämeren ympärysmaiden tähtitieteilijät liikkuivat 1800-luvulla maasta ja tähtitornista toiseen. Nykyisin tähtitieteellinen yhteistyö on maailmanlaajuista, ja suomalaisille tähtitieteilijöille avautuvat maailman parhaat tutkimusmahdollisuudet.

Klikkaa kuvaa!
Dosentti Tapio Markkanen esitelmöi Kirkkonummella.

Aikoinaan tähtitiedettä opetettiin kaikille yliopisto-opiskelijoille. Kirkkolaskentaan mm. kuului se, miten pääsiäispäivä laskettiin. Pääsiäisen ajankohta piti ilmoittaa viimeistään loppiaisena. Silloin ei ollut almanakkoja ja yhteydet olivat muutenkin erittäin hitaat. Pääsiäistä vietetään kevättasauspäivää seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina.

Kopernikus

Ainakin vuodesta 1313 lähtien suomalaiset opiskelivat eurooppalaisissa yliopistoissa. Vuoteen 1640 mennessä tiedetään 135 suomalaisen suorittaneen tutkinnon. Luultavasti noin kaksinkertainen määrä suomalaisia opiskeli yliopistoissa, sillä varsinkin silloin oli yleistä, että opiskeltiin suorittamatta tutkintoa. Suosituin oli Pariisin yliopisto. Sinne tuomiokapituli lähetti lupaavia nuoria opiskelemaan.

Klikkaa kuvaa!
Kopernikus kanunkina Frauenburgissa tekemässä havaintoja.

 Nikolaus Kopernikus (1473-1543) opiskeli Krakovan yliopistossa vuodesta 1492, jossa suomalainen Raphael Philippi opiskeli samaan aikaan. Kopernikus toimi loppuelämänsä Frauenburgissa (nyk. Frombork) kanunkina vuosina 1512-43. Wittenbergin yliopiston matematiikan professori Rheticus oli siellä vuosina 1539-41 ja julkaisi Kopernikuksen teoriaa esittelevän kirjan. Kopernikus julkaisi kuolinvuotenaan 1543 vallankumouksellisen teoksensa De revolutionibus orbium coelestium libri VI (Kuusi kirjaa taivaan kehien kiertoliikkestä).

Tycho Brahe (1546-1601) varusti aikakautensa parhaan Tanskan valtion rahoittaman tähtitornin Venin saarelle Juutinraumassa vuosina 1576-97. Hän kehitti ennen kaukoputken keksimistä tehdyt havainnot mahdollisimman tarkoiksi. Hän siirtyi Prahaan vuonna 1599, jossa Johannes Kepleristä(1571-1630) tuli hänen apulaisensa. Kepler esitti lakinsa planeettojen liikkeistä Tychon havaintojen pohjalta.

Klikkaa kuvaa!
Tycho Brahe taivasta havainnoimassa.

Yliopistoja Itämeren rannikolla

Itämeren rannikolla oli seuraavia yliopistoja ennen vuotta 1600: Rostockin yliopisto vuodesta 1419, Greifswaldin yliopisto Pommerissa vuodesta 1458, Kööpenhaminan yliopisto vuodesta 1475, Upsalan yliopisto vuodesta 1477, yliopisto Franfurt an der Oderissa Berliinin lähellä vuodesta 1498 (avattu 1506), Königsbergin (nyk. Kaliningrad) yliopisto vuodesta 1544, Braunsbergin(nyk. Braniewo) yliopisto Itä-Preussissa vuodesta 1568 ja Vilnan yliopisto vuodesta 1578.

Klikkaa kuvaa!
Markkasen esitelmää kuunteli 25 henkeä.

Klikkaa kuvaa!

Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla valtakuntaan perustettiin monia yliopistoja. Aikaisemmin maassa oli ollut vain Upsalan yliopisto, joka oli perustettu vuonna 1477. Yliopistoon perustettiin astronomian oppituoli 1595. Tarttoon perusti Kustaa II Aadolf yliopiston 1632. Yliopisto kuului Ruotsiin vuoteen 1710. Turkuun yliopisto perustettiin vuonna 1640. Greifswaldin yliopisto Pommerissa kuului Ruotsiin 1648-1815. Lundiin perustettiinyliopisto vuonna 1668.

Sigfrid Aronus Forsius (n. 1550-1624) oli ensimmäinen tunnettu suomalainen tähtitieteilijä.Hän laati Ruotsin ensimmäiset almanakat, toimi vuoden tähtitieteen professorina Upsalassa ja joutuipa vankilaankin hallituksen vastaisesta vehkeilystä. Vuosikymmenien aikana hän valmisti horoskooppeja ja jatkoi toimia vielä toimiessaan Tammisaaren kirkkoherrana.

Kansainvälistyminen 1700-luvulla

1700-luku oli tieteen kansainvälistymisen aikaa. Pietariin perustettiin tiedeakatemia 1724. Sinne perustettiin myös yliopisto samana vuonna. Myös Tukholmaan perustettiin tiedeakatemia vuonna 1739.

Ranskan tiedeakatemia suositti astemittauksen Tornionlaaksossa 1736-37. Tiedeakatemia lähetti toisen retkikunnan Peruun tarkoituksella ratkaista se, oliko maapallo navoiltaan litistynyt. Tornionlaakson retkikunnan johtaja oli P. L. M. de Maupertuis. Retkikuntaan kuului myös mm. Anders Celsius, joka on tunnettu lämpömittarin asteikon keksijänä. Kun retkikuntien tuloksiaverrattiin, todettiin Maa navoiltaan litistyneeksi.

Ruotsin hallitus perusti Suomeen 1748 maanmittauskomission ja perustettiin tähtitieteellisen observaattorin toimi. Hänen tehtävänään oli suorittaa tähtitieteellisiä ja kolmiomittaushavaintoja. Virkaan nimitettiin Jakob Gadolin (1719-1802).

1750 Ranskan tiedeakatemia päätti lähettää de la Caillen (1713-62) Hyväntoivonniemelle havaitsemaan Kuuta, Marsia ja Venusta samanaikaisesti Euroopasta tehtävien havaintojen kanssa Kuun radan ja Auringon etäisyyden määräämiseksi. Ruotsissa tehtiin useissa paikoissa havaintoja. Kun havainnot koottiin, todettiin ettei Auringon etäisyyttä ollut saatu kyllin tarkasti määrätyksi.

Samaan tarkoitukseen käytettiin harvinaista tapahtumaa, kun vuosina 1761 ja 1769 Venus kulki Auringon pinnan editse. Ruotsissa tapahtumaa havaittiin useilla paikkakunnilla. Kajaanissa tapahtumaa havaitsi Anders Planman (1724-1803), joka toimi Turun akatemiassa fysiikan professorina. Planman kokosi Ruotsissa maailmalla tehdyt havainnot ja saikin niistä Auringon etäisyyden määrätyksi.

Upsalaan perustettiin tähtitieteellinen observatorio vuonna 1742, Tukholmaan ja Vilnaan 1753.

Myös taivaanmekaniikan alalla tapahtui kehitystä. Suomalainen Anders Johan Lexell (1740-84) oli Turun akatemiassa matematiikan dosenttina vuodesta 1763. Hänellä oli toimi Pietarin tiedeakatemiassa vuodesta 1768 ja hän oli siellä akateemikkona vuodesta 1775. Vuonna 1777 Lexell julkaisi sittemmin hänen nimeään kantavan komeetan tutkimuksen. Komeetan rata muuttui Jupiterin vaikutuksesta voimakkaasti. William Herschel 1781 löysi uuden taivaankappaleen. Lexell tutki havaintoja ja totesi, että rata oli lähes ympyrä. Taivaankappaleen täytyi siis olla planeetta, joka myöhemmin sai nimekseen Uranus.

Myöhemmät ajat

1800-luvulla perustettiin lukuisia uusia tähtitorneja ja tähtitieteilijät liikkuivat yhä enemmän maasta toiseen. 1810-luvulla perustettiin tähtitornit Tarttoon, Königsbergiin ja Turkuun. Helsinkiin rakennettiin nykyaikainen tähtitorni 1834. Kun Pulkovoon Pietarin lähelle suunniteltiin samaan aikaan tähtitornia, oppia otettiin Helsingin tähtitornista. Pulkovon tähtitornista tuli suuri keskus, jonka merkitys mm. Suomeen oli hyvin suuri.

1950-luvulla Suomeen tuotiin astrofysiikan tutkimus, joka oli muualla muodostunut tähtitieteen valtavirtaukseksi. Sen jälkeen on maamme kolmen yliopiston ( Helsingin, Turun ja Oulun) tähtitieteen laitokset kansainvälistyneet entistä enemmän. Myös pohjoismaista yhteistyötä harjoitetaan. Kanarian saarilla on NOT-teleskooppi (Nordic Optical Telescope), jossa on Suomessa valmistettu 2,5 metrin peili. Parhaillaan käydään neuvotteluja Suomen liittymisestä Euroopan eteläisen observatorioon eli ESOon. Tämä tähtitieteen eturintaman keskus sijaitsee Pohjois-Chilessä, parhaissa mahdollisissa havainto-oloissa.

Seppo Linnaluoto